Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Seuraamukset luonnolle ovat selvillä vain harvoissa turvetuotannon ja tuulivoiman hankkeissa

Jaa

Luontovaikutusten seurantaa on toteutettu vain harvoissa suomalaisissa turvetuotanto- ja tuulivoimahankkeissa ja niiden aiheuttamista vaikutuksista luonnolle tiedetään yllättävän vähän. Hankkeiden valmistumisen jälkeisiä vaikutuksia linnustoon seurattiin vain noin viidesosassa tuulivoimahankkeista ja turvetuotantohankkeissa seurattiin pääsääntöisesti vain pakollisia ympäristöluvassa vaadittuja vaikutuksia vesistöihin, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksessa.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarkoituksena on toimia maankäyttöhankkeiden suunnittelun tukena, mutta myös estää tai vähentää hankkeiden merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. 

­– Yhdelläkään turvetuotantoalueella ei tehty toiminnan alkamisen jälkeen linnustoselvityksiä ja kasvillisuutta tai vesistöjen selkärangattomia seurattiin korkeintaan viidessä prosentissa hankkeista, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta, Helsingin yliopistosta.

Tuoreessa Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkimuksessa on tarkasteltu vuosina 1995–2016 ympäristövaikutusten arviointimenettelyn läpikäyneiden turve- ja tuulivoimahankkeiden luontoselvityksiä ja mahdollisia hankkeiden valmistumisen jälkeisiä luontovaikutus seurantoja. 

– Ihmisen maankäytöllä on keskeinen rooli luonnon monimuotoisuuden säilymisessä. Ilman samalla tavalla toteutettuja seurantoja, ennen ja jälkeen hankkeen, on hyvin vaikea arvioida, mitkä ovat erilaisten maankäyttöhankkeiden luontovaikutukset, sanoo vieraileva tutkija Sanna Mäkeläinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta. 

Vaikka tutkimuksessa tarkasteltiin vain turve- ja tuulivoimahankkeita, sama seurantojen puuttuminen lienee ongelma muissakin maankäyttöhankkeissa, tutkijat arvelevat. Jotta kaikkein haitallisimmat hankkeet voitaisiin tunnistaa, tulisi hankkeiden aiheuttamia luontovaikutuksia seurata ja raportoida huomattavasti enemmän. Seurannan toteuttaminen vaatii suunnittelua yhteistyössä konsulttien, yhteysviranomaisten ja tutkijoiden kesken, sillä vain osa pesimälinnuston seurannasta toteutettiin siten, että tulokset ovat vertailukelpoisia ennen- ja jälkeen YVA:n.

– Maankäyttöhankkeet tuhoavat harvoin kaikkia luontoarvoja, ja osa voi jopa hyödyttää monimuotoisuutta. YVA-prosessia tulisi kehittää niin, että aikaisempien hankkeiden luontovaikutuksista opittaisiin, minkälaiset hankkeet ovat kaikkein haitallisimpia luontoarvoille, linjaa Lehikoinen.

Vaikuttaako luontotieto hankkeen valmistumiseen?  

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös miten ennen hanketta tehdyissä selvityksissä havaitut luontoarvot vaikuttivat hankkeen lupapäätökseen. Toteutuneiden turvetuotantohankkeiden alueella oli havaittu vähemmän valtakunnallisesti uhanalaisia lintulajeja kuin toteutumattomien hankkeiden alueella. Sen sijaan hankealueilla esiintyvien Euroopan Unionin lintudirektiivin erityissuojelua vaativien lajien määrä tai hankkeiden yhteydessä selvitettyjen lajiryhmien määrä eivät vaikuttaneet hankkeiden toteutumiseen. 

– Luontoarvojen vaikutusta YVA-hankkeisiin liittyvään päätöksentekoon, ja sitä mitkä tekijät lopulta vaikuttavat hankkeen toteutumiseen, onkin hankala saada selville, toteaa Lehikoinen.   

Ekologinen kompensaatio testissä

YVA-lakia päivitettiin vuonna 2017, mutta parhaillaan käynnissä ovat esimerkiksi luonnonsuojelulain uudistaminen ja uuden valtakunnallisen oppaan tuottaminen luontoselvitysten suunnittelua ja toteuttamista varten. Sekä yritykset että ympäristöhallinto ovat myös miettineet ja testanneet luontohaittojen hyvityksen periaatetta eli niin kutsuttua ekologista kompensaatiota, jossa haitan aiheuttaja korvaisi luonnolle aiheutuneet vahingot. Korkealaatuista tietoa erilaisten hankkeiden aiheuttamista luontovaikutuksista tarvitaan myös ekologisten kompensaatioiden suunnittelussa. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Sanna Mäkeläinen
+358400972037
Sanna.makelainen@helsinki.fi
Twitter: @SannaMkelinen

Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen
+358451375732
aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
twitter: @AksuLehikoinen

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tutkimus osoittaa ADHD diagnoosin saaneiden aikuisten ja heidän lastensa suojaavan itseään monimutkaisten strategioiden avulla12.4.2021 08:24:45 EEST | Tiedote

ADHD diagnoosin saaneiden aikuisten ja heidän lastensa vuorovaikutusta ja kiintymyssuhteita on tutkittu vain vähän. Kasvatustieteen maisteri Milla Syrjäsen Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöskirja tuo aiheeseen lisää tietoa ja laajentaa monialaista ymmärrystä ADHD diagnoosin saaneiden aikuisten ja heidän perheidensä yksilöllisistä tuen tarpeista.

Kaksostutkimus: Rasvan muutokset aiheuttavat lihavuudessa terveyshaittoja, lihaksen energiakoneistolla ei vastaavaa yhteyttä9.4.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Rasvakudoksen energiakoneiston toiminta alenee lihavuuden seurauksena voimakkaasti, osoittaa Helsingin yliopiston tuore kaksostutkimus. Tutkimuksessa rasvakudoksen mitokondriogeenit olivat lihavuudessa selvästi alentuneet, mutta lihaksen mitokondrioissa geenitason muutokset olivat vain vähäiset. Yhteys terveyshaittoihin löydettiin vain rasvan mitokondrioista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme