Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Seutukaupungit entistä tunnetumpia ja houkuttelevampia suurten kaupunkien asukkaille

Jaa
Tuore seutukaupunkien vetovoimatutkimus osoittaa, että sekä seutukaupunkien tunnettuus että muuttovetovoima suurista kaupungeista seutukaupunkeihin on kasvussa edelliseen tutkimusajankohtaan 2019 verrattuna.

Mitä tunnetumpi kaupunki, sitä vetovoimaisemmaksi se koetaan. Suurten kaupunkien asukkaat tuntevat tutkimuksen mukaan seutukaupungit seitsemän prosenttia paremmin kuin vuonna 2019. Seutukaupunkeja positiiviseen valoon nostavat persoonallisuus sekä aktiiviset viestintäteot.

Suurten kaupunkien näkökulmasta muuttovetovoimaisimmat seutukaupungit ovat Rauma, Kalajoki, Iisalmi ja Kristiinankaupunki. Koronapandemia on myös osaltaan lisännyt suurissa kaupungissa asuvien kiinnostusta seutukaupunkeja kohtaan.

Samalla seutukaupungeissa asuvien pitovoima eli halukkuus pysyä asuinkaupungissaan on vahvistunut voimakkaasti. Seutukaupungeissa asuvista 40 prosenttia kertoo korona-ajan lisänneen halukkuutta pysyä nykyisessä kotikaupungissa. Koronapandemia on vahvistanut sisäistä pitovoimaa etenkin Savonlinnassa, Alavudella, Paraisilla, Kuusamossa ja Nurmeksessa.

Muuttokiinnostus valjastettavissa asukkaiksi ja työvoimaksi - edellyttää aktiivista mainetyötä

Seutukaupunkien keskeisinä vetovoimatekijöinä pidetään edellisen tutkimusvuoden 2019 tapaan turvallisuutta, asuinympäristöä ja liikenteellistä saavutettavuutta.

- Potentiaalista asukas- ja työvoimakohderyhmää ovat erityisesti luontoa ja harrastuksia arvostavat lapsiperheet. Seutukaupungeilla on tuhannen taalan paikka kohdentaa markkinointia muun muassa paluumuuttoa harkitseville suurten kaupunkien asukkaille. Myös koronapandemian vaikutukset työelämän joustoihin kannattaa hyödyntää kaupungin viesteissä, kannustaa seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa.

Tulosten mukaan suurissa kaupungeissa asuvien mielikuvaan seutukaupungeista vaikuttavat pienemmässä mittakaavassa myös ilmapiiri ja fiilis, kaupalliset palvelut, matkailutarjonta sekä persoonallisuus ja erottuvuus.

Ulkoisissa mielikuvissa seutukaupunkien suurempi koko kohottaa positiivista vaikutelmaa silloin, kun paikkakunta on vähemmän tuttu. Pidemmän välimatkan takaa seutukaupungit kiinnostavat erityisesti matkailun näkökulmasta.

Tutkimuskohteissa asuu lähes miljoona suomalaista

Tammi-helmikuussa 2022 toteutetun tutkimuksen tavoitteena on arvioida elinvoiman ja vetovoiman kehittymistä kaikissa 57 suomalaisessa seutukaupungissa. Aineisto tarjoaa seutukaupungeille arvokasta vertailutietoa asemoitumisesta kaupunkien kesken sekä työkaluja kehittämistyölle.

Tutkimukseen saatiin noin 11 100 sisäistä arvioita seutukaupunkien asukkailta sekä noin 2 000 ulkoista arvioita suurten kaupunkien asukkailta.

Seutukaupunkeja ovat seutunsa ja talousalueensa keskukset tai keskusparit, jotka muodostavat ympärilleen työssäkäynti- ja asiointialueen. Seutukaupungeissa asuu lähes miljoona suomalaista. Maakuntakeskuksia ei lasketa seutukaupungeiksi. Tutkimuksen toteutti seutukaupunkiverkoston toimeksiannosta Innolink Research Oy.

Lue koko tutkimusraportti: Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2022

Tiivistelmä vetovoimatutkimuksesta

Lisätietoja

Innolink Research Oy, toimitusjohtaja, Pekka Vuorela, 050 571 8804

Innolink Research Oy, asiakaspäällikkö, Katja Helkala, 040 771 7518

Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa, 044 020 9000

Taustatietoa:

Seutukaupungit voidaan luokitella väkiluvun mukaan seuraavasti:

Yli 30 000 asukkaan kaupungit (4): Savonlinna, Rauma, Lohja ja Salo

20 000–29 999 asukkaan kaupungit (11): Varkaus, Kemi, Kurikka, Valkeakoski, Iisalmi, Tornio, Sastamala, Raahe, Imatra, Raasepori ja Riihimäki

10 000–19 999 asukkaan kaupungit (23): Nivala, Lieksa, Paimio, Alavus, Kalajoki, Kankaanpää, Kauhajoki, Lapua, Loviisa, Parainen, Kuusamo, Ylivieska, Uusikaupunki, Kauhava, Loimaa, Akaa, Forssa, Pieksämäki, Heinola, Äänekoski, Pietarsaari, Hamina ja Jämsä

Alle 10 000 asukkaan kaupungit (19): Kannus, Ähtäri, Viitasaari, Parkano, Kristiinankaupunki, Ikaalinen, Suonenjoki, Kokemäki, Oulainen, Kemijärvi, Laitila, Somero, Saarijärvi, Alajärvi, Keuruu, Nurmes, Mänttä-Vilppula, Kitee ja Huittinen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja20.3.2024 09:52:58 EET | Tiedote

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin. Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa. Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.

Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu14.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote

Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Kuntien suunnitelmallinen ilmastotyö onkin lisääntynyt, selviää tuoreesta Kuntaliiton ilmastokyselystä. Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on sen sijaan heikentynyt. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle kunnassa. Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.

TE-palvelut siirtyvät kunnille - kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen23.2.2024 10:30:00 EET | Tiedote

Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään vuoden 2025 alussa TE-toimistoilta kunnille. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Vuoden vaihteessa reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille samalla myös uuden valtionosuustehtävän.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye