Helsingin yliopisto

Siedätyshoito keliakiaan? Kokeellisen tutkimuksen mukaan siedätys vehnän gluteenille on mahdollista

Jaa
Keliakiaa sairastaa koko maailman väestöstä 0,3–2,4 prosenttia ja Suomessa noin 2 prosenttia. Keliakiapotilailla on tyypillisesti suolistovaivoja, ripulia ja vatsanväänteitä, mutta usein henkilöt ovat oireettomia tai tietämättömiä taudistaan. Helsingin yliopiston tutkija Tobias Freitag on kehittänyt ja testannut siedätystä keliakian hoitoon.
Kuva: Tobias Freitag. Pohjukaissuolen suolinukkaa terveellä hiirellä.
Kuva: Tobias Freitag. Pohjukaissuolen suolinukkaa terveellä hiirellä.

Keliakia on autoimmuunitauti, johon liittyy yliherkkyys gluteenille. Gluteeni on vehnän, ohran ja rukiin sisältämien proteiinien yhteisnimi. Osaa vehnän gluteenivalkuaisista kutsutaan gliadiiniksi.

Immunologinen toleranssi gluteenille voi hävitä missä iässä tahansa. Kun keliakia puhkeaa, potilas ei enää voi syödä gluteenia sisältäviä viljapohjaisia ​​ruokia saamatta oireita.

Gluteenin sietokyvyn menetys johtuu immuunijärjestelmän säätelyn epäonnistumisesta, mikä johtaa suolen limakalvon tuhoutumiseen. Ainoa toistaiseksi saatavissa oleva keliakian hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio.

Kaikkia syitä keliakian taustalla ei vielä tunneta.

– Geneettinen alttius taudille on 30–40 prosentilla väestöstä, mutta kaikille tautia ei kehity, Tobias Freitag kertoo.

Apu nanohiukkasista

Lääkäritutkija ja immunologi Tobias Freitag työskentelee professori Seppo Meren tutkimusryhmässä Helsingin yliopiston Translational Immunology -tutkimusohjelmassa. Freitag kehitti ja testasi yhdessä teollisuuden kanssa gliadiinia sisältävien nanohiukkasten vaikutusta immuunijärjestelmän uudelleenohjaamiseen ja sen myötä keliakian hoitamiseen.

Kun hiirten vereen ruiskutettiin imeytyviä, pallomaisia gliadiinia sisältäviä nanohiukkasia, gliadiinin aiheuttama T-soluaktivaatio, tulehdus ja kudosvaurio vähenivät merkittävästi. Käsittely gliadiininanohiukkasilla aiheutti myös sen, että immunologiseen toleranssiin liittyvien geenien ilmentyminen aktivoitui.

– Nämä havainnot tukevat ajatusta, että saattaa olla mahdollista uudelleenohjelmoida immuunijärjestelmä keliakiapotilailla ja ohjeistaa T-lymfosyyttejä sietämään gluteenia, Freitag toteaa.

Jos keliakiapotilaat voidaan jatkotutkimuksissa siedättää gluteenille, voi nanohiukkashoito johtaa keliakian paranemiseen. Potilaat voivat siten pystyä syömään jälleen normaalia ruokaa ilman haitallisia seurauksia.

Projekti toteutettiin Helsingin yliopistossa yhteistyössä Cour Pharmaceutical Development -yrityksen kanssa. Nanohiukkaskonsepti on sittemmin lisensoitu kansainväliselle Takeda-yritykselle. Tulokset on julkaistu gastroenterologian alan korkeatasoisessa julkaisusarjassa Gastroenterology.

Tulosten perusteella on Yhdysvalloissa tehty alustavat kliiniset tutkimukset keliakiapotilailla. Ne esiteltiin United European Gastroenterology -viikolla 2019 Barcelonassa. Tulosten mukaan keliakiapotilaiden nanohiukkashoito vaimentaa tai vähentää tulehdusta aiheuttavia gliadiinispesifisiä T-soluja veressä.

Tobias Freitagin mukaan samanlaisia nanohiukkasia voidaan kehittää myös muiden autoimmuunisairauksien kuten diabeteksen, multippeliskleroosin ja narkolepsian hoitoon. Edellytyksenä kuitenkin on, että tautia ylläpitävä tekijä tunnetaan.

Lisätietoja:

Tobias Freitag, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Puh. +358 2941 26615
Sähköposti: tobias.freitag@helsinki.fi

Seppo Meri, professori, Helsingin yliopisto
Puh. +358 2941 26756     
Sähköposti:seppo.meri@helsinki.fi

Viite: Tobias L. Freitag, Joseph R. Podojil, Ryan M. Pearson, Frank J. Fokta, Cecilia Sahl, Marcel Messing, Leif C. Andersson, Katarzyna Leskinen, Päivi Saavalainen, Lisa I. Hoover, Kelly Huang, Deborah Phippard, Sanaz Maleki, Nicholas J.C. King, Lonnie D. Shea, Stephen D. Miller, Seppo K. Meri, Daniel R. Getts. Gliadin Nanoparticles Induce Immune Tolerance to Gliadin in Mouse Models of Celiac Disease. Gastroenterology 2020. https://www.gastrojournal.org/article/S0016-5085(20)30157-8/fulltext

**************************

Ystävällisin terveisin

Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906

Kuvat

Kuva: Tobias Freitag. Pohjukaissuolen suolinukkaa terveellä hiirellä.
Kuva: Tobias Freitag. Pohjukaissuolen suolinukkaa terveellä hiirellä.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye