Siirtotyöläisten asema edelleen surkea MM-kisoihin valmistautuvassa Qatarissa – Amnesty vetoaa Palloliittoon
Siirtotyöläisten oikeudet Qatarissa ovat olleet esillä toistuvasti sen jälkeen, kun vuoden 2022 jalkapallon maailmanmestaruuskisat myönnettiin maalle. Amnesty International julkaisee tänään Reality Check 2020:Countdown to the 2022 World Cup – migrant workers’ rights in Qatar’ -analyysin, joka käsittelee Qatarissa tehtyjen työlainsäädännön uudistusten toimeenpanoa ja valvontaa sekä siirtotyöläisten työolosuhteita.
Vuoden 2017 jälkeen Qatarin hallitus on esitellyt joukon siirtotyöläisten oikeuksiin liittyviä uudistuksia työlainsäädäntöön. Niihin kuuluu muun muassa työnantajansa kotona asuvien kotiapulaisten työaikalaki, työtuomioistuimen perustaminen, minimipalkan säätäminen sekä rahasto, josta voidaan korvata maksamatta jääneitä palkkoja. Muutoksia on tehty myös niin kutsuttuun kafala-sponsorijärjestelmään, joka sitoo siirtotyöläiset työnantajaansa lailla. Maassa on esimerkiksi luovuttu vaatimuksesta, jonka mukaan työntekijöillä tulisi olla työnantajan lupa lähteä maasta tai vaihtaa työpaikkaa.
Qatarin tekemät uudistukset ovat tervetulleita. Niiden toimeenpano ja valvonta ovat kuitenkin täysin riittämätöntä. Monien siirtotyöläisten arjessa uudistukset eivät näy vielä mitenkään. Tuhannet siirtotyöläiset kohtaavat edelleen kaltoinkohtelua. Palkat viivästyvät tai niitä ei makseta lainkaan ja työajat sekä -olosuhteet ovat vaikeat. Työnantajat eivät edelleenkään joudu vastuuseen työntekijöidensä kaltoinkohtelusta.
Amnesty julkaisi syksyllä 2020 raportin, joka kertoi siirtotyöläiskotiapulaisten kohtuuttomasta työtaakasta. Haastatellut työskentelivät keskimäärin 16 tuntia päivässä eikä osalla ollut ollut yhtäkään vapaapäivää työsuhteensa aikana.
Toinen Amnestyn kesäkuussa 2020 julkaisema selvitys osoitti, että noin 100 siirtotyöläistä työskenteli jopa seitsemän kuukautta ilman palkkaa maailmanmestaruuskisojen semifinaalipaikassa Al Baytin stadionilla. Suurin osa työläisistä sai palkan selvityksen julkaisun jälkeen. Tapaus osoitti kuitenkin niin Qatarin viranomaisten kuin FIFA:n epäonnistuneen tilanteen korjaamisessa.
Amnestyn Suomen osasto vetoaa Palloliittoon
FIFA:lla on MM-kisojen järjestäjänä velvollisuus varmistaa, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan kisojen valmisteluissa ja kisojen aikana.
Amnesty Internationalin eri osastot yli 20 maassa ovat lähestyneet kansallisia jalkapalloliittoja vedoten liittoihin, että ne ottaisivat aktiivisen roolin siirtotyöläisten oikeuksien turvaamisessa. Kansallisten jalkapalloliittojen tulee vaatia FIFA:a käyttämään vaikutusvaltaansa Qatarin hallitukseen sekä julkisesti että yksityisesti. Qatarin hallituksen täytyy varmistaa, että työlainsäädännön uudistukset todella otetaan käyttöön ja niiden toteutumista valvotaan.
”Lainsäädännön uudistuksista huolimatta maailmanmestaruuskisojen stadioneilla työskentelevät työntekijät ovat edelleen vaarassa joutua kaltoinkohtelun uhreiksi. Ilman siirtotyöläisten panosta kisoja ei voitaisi järjestää. FIFA:n täytyy ottaa voimakkaampi rooli, että työntekijöiden tilanne paranee. Tätä viestiä myös Suomen Palloliiton täytyy viedä eteenpäin”, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vilma VuorioTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532vilma.vuorio@amnesty.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.