Valvira

Sijaishuollossa olevien lasten oikeudet eivät aina toteudu

Jaa

Valvira ja aluehallintovirastot ovat valvonnassaan havainneet puutteita sijaishuollossa olevien lasten oikeuksien toteutumisessa. Esimerkiksi epäasianmukaiset rajoitustoimenpiteet, vanhentuneet omavalvontasuunnitelmat ja puutteet kuntien ja lapsen asioista vastaavien sosiaalityöntekijöiden tekemässä valvonnassa vaarantavat lapsen perusoikeuksien toteutumisen.

Kuvituskuva. Rawpixel.
Kuvituskuva. Rawpixel.

Valvontaviranomaiset korostavat, että lastensuojelulaitoksiin sijoitetulla lapsella on samat perusoikeudet kuin muillakin lapsilla. Näihin oikeuksiin saa puuttua ainoastaan lain nojalla ja silloinkin vain sellaisella toimenpiteellä, joka vähiten loukkaa lapsen perusoikeuksia. Laitosten toimintatapojen täytyy tukea lapsen itsemääräämisoikeutta, oikeuksien toteutumista ja hyvää kohtelua.

”Sijaishuollon toiminnan on oltava johdonmukaista, turvallista ja ennakoitavaa, jotta lapset voivat luottaa toimintaan. Sijaishuollon tärkein tehtävä on huolehtia lapsen perusoikeuksista”, korostaa Valviran ylitarkastaja Elina Uusitalo.

Rajoituspäätökset perusteltava

Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää ainoastaan laitoksessa järjestettävässä sijaishuollossa ja niiden täytyy olla asianmukaisia. Rajoituspäätösten täytyy olla lastensuojelulain mukaisia, ja päätösten perusteluilla on keskeinen merkitys lapsen oikeuksien toteutumisessa. Valvontaviranomaiset ovat kuitenkin havainneet, että rajoituspäätöksiä ei aina riittävästi perustella.

”Päätöksen asianmukaisella perustelulla varmistetaan, että lastensuojelulaitokseen sijoitettu lapsi on tietoinen ratkaisusta sekä sen perusteista. Sosiaalityöntekijän ja laitoksen täytyy neuvoa ja ohjata lasta hänen oikeusturvaansa liittyvissä asioissa”, Uusitalo painottaa.

Sijaishuoltoyksikössä kasvatukselliset säännöt ja lastensuojelulaissa säädetyt rajoitustoimenpiteet on kyettävä erottamaan toisistaan.

”Esimerkiksi kaikkia lapsia systemaattisesti koskevat säännöt rajatusta liikkumismahdollisuudesta sijaishuoltoyksikön ulkopuolella voivat käytännössä merkitä laissa määriteltyä liikkumisvapauden rajoittamista.”

Kuntien valvonta ontuu

Valvontaviranomaisten havaintojen mukaan kunnat eivät välttämättä toteuta omaa valvontatehtäväänsä systemaattisesti ja säännöllisesti. Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshuoltoon toteutuu lastensuojelulain mukaisesti ja että lapsi saa sijoituksen aikana tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. Lisäksi sijaishuollon yksikön sijaintikunnalla on velvollisuus valvoa yksikön toimintaa.

Lapsikohtaisessa lapsen oikeuksien valvonnassa lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on keskeinen rooli. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valvottava lapsen edun ja sijoituksen tavoitteiden toteutumista sekä sijaishuoltopaikan toteuttamien rajoitustoimenpiteiden lainmukaisuutta.  Lapsikohtainen valvonta toteutuu ennen kaikkea lapsen ja sosiaalityöntekijän välisessä vuorovaikutuksessa. Lasta täytyy tavata asiakassuunnitelmaan tarkemmin kirjattavalla tavalla riittävän usein henkilökohtaisesti ja ilman muiden läsnäoloa.

Omavalvonnassa puutteita

Yksiköiden omavalvontasuunnitelmat eivät aina täytä valvontaviranomaisten vaatimuksia. Uusitalon mukaan omavalvontasuunnitelmat ovat voineet vanhentua, ne ovat sisällöltään liian yleisiä tai ne eivät ole julkisesti nähtävillä, kuten pitäisi. Lapsilla ja heidän läheisillään on oikeus saada helposti tietoa siitä, miten omavalvontaa toteutetaan.

Omavalvontasuunnitelmassa on muun muassa tunnistettava toimintaan liittyvät asiakasturvallisuusriskit ja kuvattava, miten niitä ehkäistään ja miten toimitaan, jos riski toteutuu. Omavalvontasuunnitelmissa täytyy ohjeistaa, miten henkilökunta täyttää ilmoitusvelvollisuutensa, jos asiakasturvallisuus on uhattuna tai uhka on jo toteutunut.

”Omavalvonnan on oltava arjen toiminnassa vahvasti läsnä”, Uusitalo korostaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ylitarkastaja Elina Uusitalo, Valvira, 0295 209 334

Sosiaalihuollon ylitarkastaja Anna Tervonen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, 0295 016 598

Ylitarkastaja Saija Kujansuu, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, 0295 018 555

Ylitarkastaja Anniina Sadeoja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (ruotsi), 0295 018 074

Sosiaalihuollon ylitarkastaja Pia Sirviö, Itä-Suomen aluehallintovirasto, 0295 016 072

Sosiaalihuollon ylitarkastaja Sini Virtanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, 0295 018 017

Sosiaalihuollon ylitarkastaja Saku Vaskivuo, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, 0295 017 384

Sosiaalihuollon ylitarkastaja Marjut Aikio, Lapin aluehallintovirasto, 0295 017 587

Kuvat

Kuvituskuva. Rawpixel.
Kuvituskuva. Rawpixel.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Valvira
Valvira
PL 43
00521 Helsinki

http://www.valvira.fi

Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. Valvomme sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, alkoholielinkeinon sekä ympäristöterveydenhuollon toiminnan asianmukaisuutta.  Myönnämme sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan lupia ja ohjaamme aluehallintovirastoja, jotta lupa-, ohjaus- ja valvontakäytännöt olisivat yhdenmukaisia koko maassa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valvira

Valvira pyytää sairaanhoitopiireiltä selvityksiä erikoissairaanhoitoon pääsyn tilanteesta28.4.2022 11:00:00 EEST | Tiedote

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira pyytää seitsemältä sairaanhoitopiiriltä uusia selvityksiä kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn tilanteesta. Valvira otti näiden seitsemän sairaanhoitopiirin tilanteen selvitettäväkseen vuonna 2021 keväällä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n seurantatietojen perusteella. Pitkään hoitoa odottaneiden potilaiden tilanne on huolestuttava.

Potilasturvallisuus romahtamassa – valvontaviranomaisilla ei ole keinoja kriittisten tilanteiden turvaamiseen19.4.2022 14:43:03 EEST | Tiedote

Hoitoalan laajentuvasta lakosta johtuvat vaaratilanteet ovat romahduttamassa potilaiden hoidon turvallisuuden. Tämän hetken tiedon mukaan suojelutyöhön saatavan henkilöstön määrä on niin vähäinen, että se johtaa laajamittaiseen kiireellisen hoidon alasajoon. Tämä tarkoittaa, että potilaiden kuolemat ja vammautumiset ovat väistämättömiä.

Hyvinvointialueiden varmistettava kunnilta siirtyvien sopimusten lainmukaisuus5.4.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Valvontaviranomaiset ovat sosiaalihuollon valvonnassaan havainneet lainvastaisia käytäntöjä ja epäselvyyksiä kunnille kuuluvien julkisten hallintotehtävien hoitamisessa. Osa kunnista ja kuntayhtymistä ostaa julkisen vallan käyttöä sisältäviä sosiaalihuollon palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta vastoin lakia. Toisaalta kuntien omat sosiaalityön resurssit voivat olla riittämättömiä turvaamaan asianmukaisten virkavastuulle kuuluvien hallintotehtävien hoitamisen. Toimiessaan näin kunnat ja kuntayhtymät vaarantavat asiakkaidensa perusoikeudet, oikeusturvan ja oikeuden hyvään hallintoon.

Korona-aika ei ole vaikuttanut anniskelulupien määrään8.3.2022 08:30:04 EET | Tiedote

Koronapandemia ei ole näkynyt alkoholin anniskelulupien määrässä. Vuoden 2021 lopussa Manner-Suomessa oli voimassa yhteensä 9 630 anniskelulupaa, mikä on 313 enemmän kuin vuoden 2019 lopussa ennen korona-ajan alkua. Myös alkoholin ulosmyyntilupia on haettu anniskelupaikkoihin korona-aikana aiempaa enemmän, kun taas jatkoaikaravintoloiden määrä on vähentynyt. Elintarvikemyymälöiden yhteydessä olevien vähittäismyyntilupien määrä puolestaan on laskenut tasaisesti.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme