Suomen Akatemia

Sikiökausi määrittää tulevaa terveyttä

Jaa

Ensimmäiset yhdeksän kuukautta ihmisen elämässä määrittävät pitkälti tulevaa terveyttä ja sairauksia. Helsingin yliopiston professorin Johan Erikssonin johtamassa syntymäkohorttitutkimuksessa (Helsinki Birth Cohort Study HBCS) on monen kansantaudin vaaratekijöiden joukkoon liitetty sikiökautinen ohjelmoituminen eli raskausajan vaikutukset lapsen myöhempään terveyteen. Tutkimus on Suomen Akatemian rahoittamaa.

Syntymäpainoa pidetään yhtenä merkkinä kohdunaikaisesta ravitsemuksesta ja hyvinvoinnista. Tämä lisääntynyt alhaiseen syntymäpainoon liittyvä sairastumisriski välittyy monen mekanismin kautta kuten aiheuttaen esimerkiksi muutoksia geenien toiminnassa. Pienikokoisella vastasyntyneellä on myös suhteessa pienemmät sisäelimet kuten pienempi haima ja pienemmät munuaiset. Toki lapsuusaikainen kasvu ja mahdollinen ylipaino aikuisiässä vaikuttavat asiaan.

”Tutkimuksissamme olemme todenneet, että sepelvaltimotaudin juuret näyttäisivät olevan peräisin jo sikiökaudelta ja sama pätee myös tyypin 2 diabetekseen. Syntymälaihuus on riskitekijä, joka yhdessä suhteellisen liikapainon kanssa lapsuudessa johtaa epäedulliseen kehon koostumukseen ja sitä kautta sairastumiseen, kuten kuvasta käy ilmi esimerkiksi sepelvaltimotaudin suhteen”, kertoo Eriksson.

Ikääntymistutkimuksessa on saatu näyttöä siitä, että esimerkiksi fyysinen toimintakyky ohjelmoituu osittain jo sikiökaudella. ”Tutkimusryhmämme uudet tulokset osoittavat, että syntymäpaino ja lapsuusajan kasvu ovat yhteydessä myös gerasteniaan eli hauraus-raihnausoireyhtymään seitsemän vuosikymmentä myöhemmin. Ikääntymistutkimuksessa syntymäkohorttien tarjoama tieto elämän varhaisista vaiheista on mahdollistanut näiden yhteyksien tutkimuksen.

Kansanterveyden näkökulmasta näitä tietoja voidaan hyödyntää erilaisten riskiprofiilien tunnistamisessa”, kertoo ikääntymistutkija, dosentti Mikaela von Bonsdoff Jyväskylän yliopistosta. 

Ennaltaehkäisy kannattaa

HBCS-tutkimuksessa on syvennytty myös ylipainon seurauksiin. Äidin raskaudenaikainen ylipaino luo kasvavalle sikiölle ympäristön, jossa lihavuuden riski kasvaa myös jälkeläisellä. Tämä riski ei liity ainoastaan lihavuuteen vaan myös sydän- ja verisuonisairauksiin ja moneen syöpään.

”Syntymälaihuus on toki merkittävä riskitekijä aikuisiän sairauksille, mutta ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on edelleen suuri merkitys. Terveellinen ruokavalio, liikunta ja normaali paino vähentävät merkittävästi sairastumisriskiä. Ihmiselämää tulisi tarkastella jatkumona eikä vain keskittyä raskauteen tai varhaislapsuuteen. Lapsuus johtaa liukuvasti teini-ikään, joka puolestaan on jo raskautta edeltävää vaihetta. Jokainen vaihe on mahdollisuus tarttua sairauksien ennaltaehkäisyyn. Elämänkaarinäkökulmaa terveyteen tulisi tuoda huomattavasti enemmän esille koulutuksessa ja opetuksessa”, korostavat Eriksson ja von Bonsdorff.

Suomalaistutkimuksissa on hyödynnetty Suomen ainutlaatuista neuvolajärjestelmää ja sitä kautta saatuja kasvutietoja sekä suomalaisia kattavia rekistereitä. Pitkälti HBCS-tutkimuksen innostamana - HBCS:n tuloksia on esitetty yli 150 kansainvälisessä julkaisussa – Maailman terveysjärjestö WHO on omissa suosituksissaan nostanut esille elämän ensimmäisten tuhannen päivän merkitystä lapsen myöhäisemmän terveyden kannalta.

HBCS-tutkimusryhmään kuuluu lasten- ja yleislääketieteen sekä ikääntymistutkijoita. Ryhmä on toiminut jo yli 20 vuotta.

Yhteyshenkilöt

- professori Johan Eriksson
Helsingin yliopisto, sp. johan.eriksson@helsinki.fi,
p. 040 5016 595

- yliopistotutkija, dosentti Mikaela von Bonsdorff
sp. mikaela.vonbonsdorff@jyu.fi, p. 0400 342692

- HBCS-tutkimuksesta
https://www.thl.fi/fi/web/thlfi-en/research-and-expertwork/projects-and-programmes/helsinki-birth-cohort-study-hbcs-idefix

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
leena.vahakyla@aka.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2017 rahoitamme tutkimusta 437 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista.  Vuonna 2017 Akatemia käyttää tieteen edistämiseen rahapelitoiminnasta saatuja varoja 70,7 miljoonaa euroa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Finlands Akademi beviljar över 30 miljoner euro till forskningsinfrastrukturer som främjar högklassig vetenskap18.1.2019 15:10:27Tiedote

Finlands Akademi beslutade idag om finansiering på sammanlagt 32,4 miljoner euro för att stärka forskningens infrastrukturer. Finansieringen fördelas mellan 21 infrastrukturer och 22 organisationer. Finansieringen beviljas för stärkande och uppgradering av nationellt betydelsefulla infrastrukturer som främjar högklassig vetenskaplig forskning. Bland finansieringsmottagarna finns två nya initiativ som inte finns med i Finlands vägvisare för forskningsinfrastrukturer.

Korkeatasoista tiedettä edistäville tutkimusinfrastruktuureille yli 30 miljoonaan euron rahoitus Suomen Akatemialta18.1.2019 15:10:26Tiedote

Suomen Akatemia on myöntänyt yhteensä 32,4 miljoonaa euroa tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen. Rahoitus jakautuu 21 tutkimusinfrastruktuurille ja 22 tutkimusorganisaatiolle. Rahoitusta myönnettiin kansallisesti merkittävien ja korkeatasoista tieteellistä tutkimusta edistävien tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja laajentamiseen. Uusia, tiekartan ulkopuolisia rahoituksen saajia oli kaksi.

Suomen Akatemia valitsi lippulaivaohjelmaan neljä uutta osaamiskeskittymää8.1.2019 13:30:00Tiedote

Suomen Akatemia on valinnut neljä osaamiskeskittymää rahoitettaviksi lippulaivaohjelmassa. Lippulaivaohjelman kokonaisuus on nyt valmis ja siihen kuuluu kuusi osaamiskeskittymää, joiden taustaorganisaatioina on kuusi yliopistoa, kaksi tutkimuslaitosta ja HUS. Ne rahoittavat vuosina 2019-2022 lippulaivoja yhteensä 320 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemian rahoitus lippulaivaohjelmalle on 54,5 miljoonaa euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme