Suomen Akatemia

Sikiökausi määrittää tulevaa terveyttä

Jaa

Ensimmäiset yhdeksän kuukautta ihmisen elämässä määrittävät pitkälti tulevaa terveyttä ja sairauksia. Helsingin yliopiston professorin Johan Erikssonin johtamassa syntymäkohorttitutkimuksessa (Helsinki Birth Cohort Study HBCS) on monen kansantaudin vaaratekijöiden joukkoon liitetty sikiökautinen ohjelmoituminen eli raskausajan vaikutukset lapsen myöhempään terveyteen. Tutkimus on Suomen Akatemian rahoittamaa.

Syntymäpainoa pidetään yhtenä merkkinä kohdunaikaisesta ravitsemuksesta ja hyvinvoinnista. Tämä lisääntynyt alhaiseen syntymäpainoon liittyvä sairastumisriski välittyy monen mekanismin kautta kuten aiheuttaen esimerkiksi muutoksia geenien toiminnassa. Pienikokoisella vastasyntyneellä on myös suhteessa pienemmät sisäelimet kuten pienempi haima ja pienemmät munuaiset. Toki lapsuusaikainen kasvu ja mahdollinen ylipaino aikuisiässä vaikuttavat asiaan.

”Tutkimuksissamme olemme todenneet, että sepelvaltimotaudin juuret näyttäisivät olevan peräisin jo sikiökaudelta ja sama pätee myös tyypin 2 diabetekseen. Syntymälaihuus on riskitekijä, joka yhdessä suhteellisen liikapainon kanssa lapsuudessa johtaa epäedulliseen kehon koostumukseen ja sitä kautta sairastumiseen, kuten kuvasta käy ilmi esimerkiksi sepelvaltimotaudin suhteen”, kertoo Eriksson.

Ikääntymistutkimuksessa on saatu näyttöä siitä, että esimerkiksi fyysinen toimintakyky ohjelmoituu osittain jo sikiökaudella. ”Tutkimusryhmämme uudet tulokset osoittavat, että syntymäpaino ja lapsuusajan kasvu ovat yhteydessä myös gerasteniaan eli hauraus-raihnausoireyhtymään seitsemän vuosikymmentä myöhemmin. Ikääntymistutkimuksessa syntymäkohorttien tarjoama tieto elämän varhaisista vaiheista on mahdollistanut näiden yhteyksien tutkimuksen.

Kansanterveyden näkökulmasta näitä tietoja voidaan hyödyntää erilaisten riskiprofiilien tunnistamisessa”, kertoo ikääntymistutkija, dosentti Mikaela von Bonsdoff Jyväskylän yliopistosta. 

Ennaltaehkäisy kannattaa

HBCS-tutkimuksessa on syvennytty myös ylipainon seurauksiin. Äidin raskaudenaikainen ylipaino luo kasvavalle sikiölle ympäristön, jossa lihavuuden riski kasvaa myös jälkeläisellä. Tämä riski ei liity ainoastaan lihavuuteen vaan myös sydän- ja verisuonisairauksiin ja moneen syöpään.

”Syntymälaihuus on toki merkittävä riskitekijä aikuisiän sairauksille, mutta ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on edelleen suuri merkitys. Terveellinen ruokavalio, liikunta ja normaali paino vähentävät merkittävästi sairastumisriskiä. Ihmiselämää tulisi tarkastella jatkumona eikä vain keskittyä raskauteen tai varhaislapsuuteen. Lapsuus johtaa liukuvasti teini-ikään, joka puolestaan on jo raskautta edeltävää vaihetta. Jokainen vaihe on mahdollisuus tarttua sairauksien ennaltaehkäisyyn. Elämänkaarinäkökulmaa terveyteen tulisi tuoda huomattavasti enemmän esille koulutuksessa ja opetuksessa”, korostavat Eriksson ja von Bonsdorff.

Suomalaistutkimuksissa on hyödynnetty Suomen ainutlaatuista neuvolajärjestelmää ja sitä kautta saatuja kasvutietoja sekä suomalaisia kattavia rekistereitä. Pitkälti HBCS-tutkimuksen innostamana - HBCS:n tuloksia on esitetty yli 150 kansainvälisessä julkaisussa – Maailman terveysjärjestö WHO on omissa suosituksissaan nostanut esille elämän ensimmäisten tuhannen päivän merkitystä lapsen myöhäisemmän terveyden kannalta.

HBCS-tutkimusryhmään kuuluu lasten- ja yleislääketieteen sekä ikääntymistutkijoita. Ryhmä on toiminut jo yli 20 vuotta.

Yhteyshenkilöt

- professori Johan Eriksson
Helsingin yliopisto, sp. johan.eriksson@helsinki.fi,
p. 040 5016 595

- yliopistotutkija, dosentti Mikaela von Bonsdorff
sp. mikaela.vonbonsdorff@jyu.fi, p. 0400 342692

- HBCS-tutkimuksesta
https://www.thl.fi/fi/web/thlfi-en/research-and-expertwork/projects-and-programmes/helsinki-birth-cohort-study-hbcs-idefix

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
leena.vahakyla@aka.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2017 rahoitamme tutkimusta 437 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista.  Vuonna 2017 Akatemia käyttää tieteen edistämiseen rahapelitoiminnasta saatuja varoja 70,7 miljoonaa euroa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Uusi verkkopalvelu aurinkomyrskyjen säteilystä lentomatkustajille4.12.2017 10:45Tiedote

Suomen Akatemian Auringon pitkäaikaisen muutoksen ja vaikutusten tutkimuksen huippuyksikkö ReSoLVE on kehittänyt verkkopalvelun, jolla voi selata ja tutkia Auringon hiukkasmyrskyjen ominaisuuksia. Aineistoa voi selata interaktiivisesti ja tutkia jokaisen havaitun hiukkasmyrskyn ominaisuuksia, esimerkiksi sen aiheuttamia säteilyannoksia lentoliikenteen korkeudella. Verkkopalvelun avulla voi helposti arvioida viime vuosikymmenien aikana tapahtuneiden hiukkasmyrskyjen säteilyannokset. Palvelu on englanninkielinen.

Säteilyilmaisimien kehittämiseen ja tutkimukseen 10 miljoonan rahoitus20.11.2017 14:11Tiedote

Suomen Akatemia on tehnyt päätökset Säteilyilmaisimet terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi -akatemiaohjelmassa (RADDESS) rahoitettavista tutkimushankkeista. Ensi vuoden alussa käynnistyvässä RADDESS-tutkimusohjelmassa rahoitetaan hankekonsortioita, jotka etsivät ratkaisuja rohkeilla tutkimusavauksilla uusiin säteilyilmaisinteknologioihin erityisesti terveyden ja turvallisuuden alueilla. Suomen Akatemia rahoittaa ohjelmaa kymmenellä miljoonalla eurolla. Ohjelmassa rahoitetaan 13 hanketta.

Suomen Akatemia ja säätiöt panostavat lähes yhdeksän miljoonaa kansanterveyden tutkimukseen10.11.2017 12:44Tiedote

Suomen Akatemia on tehnyt päätökset Tieteellä terveyteen -akatemiaohjelmassa rahoitettavista tutkimushankkeista. Ensi vuoden alussa käynnistyvässä tutkimusohjelmassa rahoitetaan hankekonsortioita, jotka etsivät ratkaisuja rohkeilla tutkimusavauksilla suomalaisten kansanterveydellisiin ongelmiin. Suomen Akatemia rahoittaa ohjelmaa seitsemällä miljoonalla eurolla. Mukana yhteistyössä ovat myös Syöpäsäätiö, Lastentautien tutkimussäätiö, Suomen Lääketieteen säätiö ja Suomen Aivosäätiö, ja ne rahoittavat konsortioita yhteensä noin 1,95 miljoonalla eurolla.

Ensimmäiseen lippulaivaohjelman rahoitushakuun 16 hakemusta10.11.2017 11:12Tiedote

Suomen Akatemian ensimmäisen lippulaivaohjelman haku päättyi 9.11.2017. Hakemuksia jätettiin kaikkiaan 16 kappaletta. Näistä seitsemän on yksittäisten tutkimusorganisaatioiden hakemuksia ja yhdeksän on konsortioita eli useamman tutkimusorganisaation yhteisiä hakemuksia. Hakijoina oli 10 yliopistoa ja viisi valtion tutkimuslaitosta. Rahoitusta haettiin kaikkiaan 173,3 miljoonaa euroa. Suomen Akatemia on varautunut rahoittamaan tästä hausta enintään 25 miljoonalla eurolla lippulaivoja niidenensimmäisellä nelivuotiskaudella.

Uusi kvanttimateriaali mahdollistaa elektroniset innovaatiot7.11.2017 10:17Tiedote

Keinotekoinen kvanttimateriaali käyttää yleisen suhteellisuusteorian fysiikkaa muun muassa elektronisten näkymättömyyslaitteiden perustana. Uudessa tutkimuksessaan Aalto-yliopiston tutkijat Alex Westström ja Teemu Ojanen mallintavat varauksenkuljettajien manipuloitua liikettä Weylin metamateriaaleissa. Siten he voivat luoda keinotekoisen kaarevan geometrian materiaalin sisään. Tutkimus on tehty Suomen Akatemian rahoituksella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme