Helsingin yliopisto

Sikiön altistuminen lääkkeille voi vaikuttaa lapsen aivojen kehitykseen

Jaa

Uusi tutkimus osoittaa, että altistuminen epilepsia- ja masennuslääkkeille sikiöaikana saattaa muuttaa vastasyntyneen aivokuoren hermoverkostojen toimintaa. Tutkimuksessa kehitettiin uusia menetelmiä, joiden avulla voidaan tulevaisuudessa selvittää muidenkin yleisesti käytettyjen lääkkeiden vaikutuksia sikiöön.

Vauvan aivokuoren hermoverkostoja. Kuva Sampsa Vanhatalo
Vauvan aivokuoren hermoverkostoja. Kuva Sampsa Vanhatalo

Raskaana olevista äideistä arviolta 4–6 prosentilla on käytössä masennuslääkitys ja 1–3 prosentilla epilepsialääkitys. Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan Uuden lastensairaalan yhteydessä toimivassa BABA-tutkimuskeskuksessa selvitettiin äidin lääkitykselle sikiöaikana altistuneiden vastasyntyneiden aivotoimintaa. Tutkimuksessa mitattiin lapsen unen aikaista aivotoimintaa aivosähkökäyrällä (EEG), ja siitä laskettiin lapsen aivokuoren hermoverkostojen toimintaa.

– Olemme aiemmissa tutkimuksissamme osoittaneet, että aivokuoren toiminta unen eri vaiheissa tuo tärkeää tietoa imeväisen aivojen terveydestä, tutkijatohtori Anton Tokariev kertoo.

Tutkimukset osoittivat, että altistuminen epilepsia- ja masennuslääkkeille sikiöaikana aiheuttaa laajasti aivojen eri alueilla näkyviä, mutta mekanismeiltaan eri tavoin kohdentuneita muutoksia aivokuoren hermoverkostoissa. Masennuslääkkeiden osalta vaikutus oli voimakkaampi aivokuoren paikallisissa verkostoissa. Sen sijaan epilepsialääkealtistuksella oli lääkekohtaisia vaikutuksia eri aivoalueisiin. Yhteistä molemmille lääkeaineryhmille oli vaikutus siihen, miten aivokuori reagoi unen vaiheiden muutoksiin.

– Kliinisesti merkittävää tuloksissa on se, että osalla EEG-löydöksiä havaittiin olevan yhteys myös lasten myöhempään neuropsykologiseen kehitykseen. Voimakkaammat muutokset aivoverkostoissa ennustivat suurempaa poikkeamaa kehityksessä kaksivuotiaana, lastenneurologian erikoislääkäri Mari Videman HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta sanoo.

Lisävalaistusta aivojen varhaiskehitykseen

Tutkimukset tarjoavat täysin uudenlaisen tavan arvioida lääkeaineiden vaikutuksia lapsen aivotoiminnan kehitykseen.

– BABA-tutkimuskeskuksessa kehitetty EEG-mittausmenetelmä sekä siihen yhdistetty erittäin kehittynyt aivojen hermoverkostojen matemaattinen arviointi ovat läpimurtoja varhaisen neurologian kliinisessä tutkimisessa, professori Sampsa Vanhatalo kertoo.

Erityisen tärkeää hänen mukaansa on se, että nyt kehitetyt EEG-mittarit tuovat näkymän aivojen hermosolujen tasolla tapahtuviin mekanismeihin ja tarjoavat kipeästi kaivatun mahdollisuuden verrata ihmislapsilla todettuja tuloksia koe-eläinmalleissa tehtäviin tutkimuksiin. Niissä voidaan arvioida tarkemmin esimerkiksi sitä, mitä merkitystä äidin käyttämän lääkeaineen määrällä tai raskaudenaikaisen lääkityksen ajoituksella on jälkeläisen aivotoimintaan.

– Kehittämämme tutkimusmenetelmät tarjoavat puitteet tutkia laajemmin myös sitä, miten kohtuympäristössä olevat tekijät vaikuttavat sikiön aivojen kehitykseen. Näitä sikiöön vaikuttavia asioita ovat paitsi raskauden aikainen lääkehoito myös äidin ravitsemus, muu terveydentila sekä ympäristötekijät, Vanhatalo summaa.

Viitteet: Anton Tokariev, Victoria C. Oberlander, Mari Videman, Sampsa Vanhatalo: Cortical Cross-Frequency Coupling Is Affected by in utero Exposure to Antidepressant Medication. Frontiers in Neuroscience, 16/2022. DOI:10.3389/fnins.2022.803708  

Anton Tokariev, Michael Breakspear, Mari Videman, Susanna Stjerna, Lianne H Scholtens, Martijn P van den Heuvel, Luca Cocchi, Sampsa Vanhatalo, Impact of In Utero Exposure to Antiepileptic Drugs on Neonatal Brain Function, Cerebral Cortex, 2021;, bhab338, DOI: doi.org/10.1093/cercor/bhab338

Lisätietoja

Anton Tokariev, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
anton.tokariev@helsinki.fi

Mari Videman, lastenneurologian erikoislääkäri, Uusi Lastensairaala, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
mari.videman@hus.fi

Sampsa Vanhatalo, fysiologian professori, Helsingin yliopisto ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
sampsa.vanhatalo@helsinki.fi

Tutustu BABA-tutkimuskeskukseen keskuksen sivuilla www.babacenter.fi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Vauvan aivokuoren hermoverkostoja. Kuva Sampsa Vanhatalo
Vauvan aivokuoren hermoverkostoja. Kuva Sampsa Vanhatalo
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Itämeren henkeäsalpaava vedenalainen maailma ja intohimoiset merentutkijat - 120 vuotta tutkimustyötä Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla19.5.2022 15:00:00 EEST | Tiedote

Tvärminnen eläintieteellinen asema on Itämeren vanhimpia tutkimusasemia. Korkeatasoista merentutkimusta on tehty yli 120 vuoden ajan ja tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää Itämeren ainutlaatuista rannikonläheistä luontoa. Juhlavuoden näyttelyssä esitellään Itämeren erityispiirteitä ja intohimoisia merentutkijoita uuden tiedon ja ajankohtaisten tutkimuskysymysten äärellä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme