Helsingin yliopisto

Silmän takaosan lääkitseminen voi tulevaisuudessa hoitua piikittämättä

Jaa
Jos lääkeaine saadaan kohdennettua silmän melaniinipigmenttiin, silmänpohjaan tarkoitettu lääkitys voidaan lasiaiseen pistämisen sijaan antaa tablettimuodossa.

Väestön keski-iän kasvaessa ja eliniän pidentyessä myös silmän takaosan sairauksien, kuten silmänpohjan ikärappeuman, määrä lisääntyy.

Lääkeaineiden toimittaminen silmässä oikeaan kohtaan on hankalaa. Käytännössä silmän takaosaa päästään lääkitsemään ainoastaan ruiskuttamalla lääkeainetta säännöllisesti suoraan lasiaiseen injektioruiskun avulla. Piikittäminen tuntuu potilaasta epämiellyttävältä ja vaatii aina käynnin terveydenhuollon ammattilaisen luona. Siksi vaihtoehtoisia keinoja silmäsairauksien lääkintään etsitään kuumeisesti.

Erääksi lupaavaksi avuksi on havaittu melaniinipigmentti, jota on paljon sekä silmän etu- että takaosassa. Melaniini sitoo useita lääkeaineita, ja sitoutuessaan melaniiniin lääkeainetta kertyy silmän pigmentoituneisiin kudoksiin. Melaniinisitoutumista voitaisiinkin mahdollisesti hyödyntää pidentämään lääkeaineen vaikutusta silmässä ja kohdentamaan hoitoa silmän pigmentoituneisiin kudoksiin.

– Havaitsimme, että lääkeaineen sitoutuminen melaniiniin voi kasvattaa verkkokalvon pigmenttiepiteelin solujen lääkeainepitoisuuden jopa 25 000-kertaiseksi verrattuna soluihin, joissa ei ole melaniinipigmenttiä, Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa väittelevä Anna-Kaisa Rimpelä sanoo.

Tulevaisuudessa silmän takaosan lääkehoito voisi onnistua nykyisin käytettävien lasiaisensisäisten injektioiden sijaan esimerkiksi suun kautta otettavilla tableteilla. Tabletteina annettu lääkeaine kulkeutuu vatsasta ensin verenkiertoon ja sieltä mahdollisesti melaniiniin sitoutumisen seurauksena silmän takaosan kudoksiin.    

________________

Anna-Kaisa Rimpelä väittelee 16.6.2018 kello 12 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Ocular Pharmacokinetic Effects of Drug Binding to Melanin Pigment and the Vitreous Humor". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo (Unioninkatu 40), sali 1.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anna-Kaisa Rimpelä, anskurimpela@gmail.com, puh. 050 448 5986


viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye