TAMMIKUUN KIRJAT

Tietokirjallisuus

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan teos Datakapitalismi kriisien maailmassa käsittelee aikamme arvokkainta pääomaa, dataa.

Miksi Samsung ja LG myivät amerikkalaisille jääkaappeja polkuhintaan? Laitteiden tarkoitus ei ole vain pitää elintarvikkeita kylmässä, vaan kerätä dataa ostoksista, kulutustottumuksista ja perheen ruokarytmeistä. Tieto on kalliimpaa kuin tekniikka.

Data on aikamme arvokkain pääoma. Dataa haalimalla ja hallitsemalla saavutetaan suurin valta – yritysmaailmassa, valtioiden kilpailussa ja sotilaallisesti.

Ministerinä Timo Harakalla on ollut ainutlaatuinen aitiopaikka datakapitalismiin, ja ennennäkemätöntä on, että hän jakaa oppimaansa vielä tehtävässä ollessaan.

Ilmestyy 19.1.

***

Ruotsin arvostetuimmalla kirjallisuuspalkinnolla Augustilla kahdesti palkittu tietokirjailija, slavisti Bengt Jangfeldt kertoo kirjassaan Immanuel Nobel ja hänen poikansa tsaarien Venäjällä Nobelin perheen kiehtovan ja jännittävän menestystarinan Venäjällä 1800- ja 1900-luvulla.

Syksyllä ilmestyi suomeksi Jangfeldtin teos Venäjä – aatteet ja ideat.

Suomentajat Ulla Lempinen ja Pekka Tuomisto.

***

Ranskalaisen Éric Vuillardin suurten pienten historiateosten julkaiseminen saa jatkoa teoksella Kunniallinen vetäytyminen. 

Indokiinan sota 1946–1954 on yksi modernin ajan pisimmistä. Vuillardin kirja on kuvaus julman siirtomaavallan romahduksesta ja verisestä fiaskosta, joka myytiin ranskalaisille kunniallisena vetäytymisenä.

Suomennos Lotta Toivanen.

***

Kaunokirjat

Kevätkatalogin kansikuvassa esiintyvä Harry Salmenniemi on suuresti arvostettu novellisti ja runoilija. Nyt ilmestyy hänen ensimmäinen romaaninsa Varjotajunta. 

Autofiktiota ja sen parodiaa yhdistävä romaani kuvaa junamatkaa, hieman kuivaa croissantia, koti-ikävää, lapsen ihanuutta, jatkuvaa huolta ja saniteettitilojen etsimistä.

Se on myös kuvaus kulttuurialan onttoudesta. Älykkäiden ja sivistyneiden ihmisten kohtaamiset uhkaavat koko ajan muuttua järjettömäksi höpötykseksi, jonka keskeinen tuottaja on kirjailija itse.

Romaani kasvaa tutkielmaksi siitä, millaista on olla elossa juuri nyt. Kaikkea kannattelee kielellinen tarkkuus ja herkkyys, joka saa aistimaan ympäristöä pelottavan tarkasti.

***

Juha Seppälänkin uudessa romaanissa Merille päähenkilönä on itsensä kirjoittamishommin elättänyt mies. Tämä kokee eläkevuosiensa epäkiitolliseksi missioksi elämän varrella kertyneiden kirjamassojen hävittämisen ja itselleen tärkeimpien teosten turvaan saattamisen.

Tehtävään soveltuvaksi paikaksi tarjoutuu opiskeluaikaisen ystävän, taiteilija Bomanin merenrantamökki.

***

Sari Rainion ja Juha Rautaheimon toissa syksynä ilmestynyt esikoisdekkari Vainajat eivät vaikene sai valtaisan lukijasuosion.

Sarjan toisessa osassa Vaeltavat vainajat henkirikosten selvittelyä jatkavat rikosylikonstaapeli Ville Karila eläväisine murharyhmineen sekä persoonallinen oikeuslääkäri Viola Kaario.

Romaanin alussa poliisit ovat aamuyöllä tutkimassa asuntovaunua, jonka oviaukossa retkottaa verinen ruumis. Vainajaan liittyvä ensimmäinen mysteeri hämmentää poliiseja jo ennen kuin aamu ehtii valjeta: miten on mahdollista, että kymmenen vuotta aiemmin kuollut ihminen makaa nyt puukotettuna Tattarisuolla?

Suorasukaiselta ryöstömurhalta vaikuttavan rikoksen taustalta alkaa vähitellen paljastua vuosikymmenien takainen tragedia.

***

Cozy crime -dekkari on myös Heidi Airaksisen Maa jota ei ole. Siinä liikutaan 1920-luvun Berliinissä, jossa kansallisosialismi on alkanut nostaa päätään.

Freddy Henriksson matkustaa Berliiniin ystävänsä Harrietin kanssa. Tarkoituksena on saattaa Harriet tohtori Hirschfieldin instituuttiin, jossa moni omassa ruumiissaan vierautta tuntenut on saanut apua.

Maa jota ei ole on paitsi cozy crime -, myös tyylipuhdas queerdekkari ja itsenäinen jatko-osa vuonna 2021 ilmestyneelle Vierge Modernelle, jossa lukija jo tapasi Freddyn ja Harrietin. Uusi kirja sijoittuu aikaan ennen Vierge Moderne -romaania.