Simpukka ry: Psykososiaalisen tuen on oltava osa lapsettomuushoitoja
Lapsettomuushoidot ovat fyysisesti ja henkisesti raskaita kestää. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry vaatii psykososiaalista tukea kiinteäksi osaksi lapsettomuuden hoitoa.
Tehtyjen lapsettomuushoitojen määrä Suomessa on lisääntynyt merkittävästi: 2000-luvun alussa hoitoja tehtiin vuosittaisista noin 8000 ja vuonna 2018 jo yli 13 000 (THL 2020).
Useimpiin lapsettomuushoitoihin liittyy fyysisesti raskaita toimenpiteitä. Hoitoihin osallistuneet arvioivat henkisen taakan kuitenkin jopa raskaammaksi.
Lapsettomuushoidoissa olevan henkiseen jaksamiseen vaikuttavat esimerkiksi mahdollisesti taustalla oleva tahattoman lapsettomuuden kokemus, jonotustilanteeseen, naisen kuukautiskiertoon ja klinikan aukioloaikoihin liittyvät hoitojen aikataulut, hoitojen onnistumisen epävarmuus tai esimerkiksi lahjasukusolujen käytön tarve.
– Hoitoja kuvataan emotionaalisena vuoristoratana, jossa toivo, suru ja pettymykset vuorottelevat jopa vuosien ajan. Psykososiaalisen tuen tulisi olla osa hoitopolkua siten, että tuen tarve tunnistetaan ja tukea tarjotaan oikea-aikaisesti ja riittävästi, sanoo Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio.
Psykososiaaliselle tuelle suuri tarve
Simpukka ry toteutti joulukuussa 2021 kyselyn, jolla selvitettiin lapsettomuushoitoja läpikäyvien tuen tarpeita ja psykososiaalisen tuen toteutumista osana hoitopolkua Suomessa.
Kyselyyn vastasi 419 lapsettomuushoidoissa kahden viime vuoden aikana ollutta henkilöä. Vastaukset osoittavat yksiselitteisesti, että psykososiaaliselle tuelle on kipeä tarve eikä sitä ole riittävästi tarjolla. Vastanneista 77 prosenttia ilmoitti, että tukea oli saatavilla erittäin huonosti (47 %) tai huonosti (30 %).
Valtaosa ilmoitti, että lapsettomuuden ja hoitojen psykososiaalisia vaikutuksia ei otettu hoitojen aikana puheeksi ollenkaan (46 %) tai ne otettiin puheeksi vain harvoin (33 %). Vastaajista 89 % vastaajista ilmoitti, että olisi tarvinnut hoitojen aikana tukea.
– Sadasta lapsettomuushoidoissa käyvästä henkilöstä vain kahdeksan saa tarvitsemaansa apua. Tuen puuttuminen vaikuttaa tuen tarpeen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Tukimahdollisuuden olemassaolo ei tullut joillekin edes mieleen vaan he uskoivat hoidoissa keskityttävän vain fyysiseen puoleen.
Kiire estää huolien kertomisen
Moni totesi jääneensä lähes kokonaan ilman tukea: he olivat käyneet hoidot läpi ilman, että heidän psyykkisestä hyvinvoinnistaan oltaisiin oltu kiinnostuneita tai että siihen olisi tarjottu tukea.
– Vastauksissa toivottiin, että joku olisi joskus muistuttanut, ettei kaiken aikaa tarvitse olla reipas ja pirteä. He toivoivat henkilökunnalta kuulumisten ja voinnin kyselyä, myötätuntoa ja ymmärtävää, sensitiivistä ja kaikenlaiset tunteet vahvistavaa kohtelua, sanoo Savio.
Lapsettomuushoidoissa käyvät kokivat, että henkilökunnan näkyvän kiireen vuoksi aikaa tai tilaa huolien ja tuen tarpeen esittämiselle ei ollut. Vastausten mukaan lapsettomuusklinikat keskittyvät tutkimus- ja hoitokäynneillä lääketieteellisiin toimenpiteisiin, ja psyykkisen tuen tarpeet joko ohitetaan tai jätetään kokonaan huomiotta.
Simpukka esittää, että psykososiaalisen tuen tulisi kuulua automaattisesti lapsettomuuden hoitopolkuun koko maassa ja hoitojen joka vaiheessa. Tukea tulisi tarjota, vaikka hoidossa olevat eivät sitä osaisi tai uskaltaisi itse pyytää.
Lapsettomuushoidoissa käyneiden vastauksia kyselyssä
“Koko lapsettomuushoidot olivat elämäni kamalinta aikaa, ja kun lasta ei saatu, sekin oli sietämätöntä. Samoin epätoivoinen odotus ennen hoitoja, ja se kun katselet toisten onnea ja sitä, kuinka heillä elämä menee eteenpäin. Kyllä se toi monenlaisia pelottavia tunteita kaikki.”
“Sietämätön suru, joka on vaikuttanut arjessa kaikkeen. Olisin kaivannut apua pettymysten sietämiseen ja toisaalta toivon luomiseen. Kaipasin kuulluksi ja nähdyksi tulemista, ja erityisesti tietoa siitä, että kaikki kokemani tunteet ovat normaaleja.”
“Kukaan ei ole kysynyt, miten jaksan piikkien ja lääkkeiden kanssa, tai miltä on tuntunut, kun arki pyörii kierron päivien laskemisen ympärillä.”
“Pettymys omaan itseen ja kehoon, katkeruus ja eristäytyminen ystäviä kohtaan. Itsetuhoiset ajatukset, koska ei näe tulevaisuutta ilman lapsuudesta asti haaveissa ollutta isoa perhettä.”
“Lapsettomuus jo ylipäätään aiheuttaa surua. Hoitojen aikana koetut pettymykset, ja kun lahjamunasoluhoidoissa jouduin luopumaan toiveesta omaan biologiseen lapseen. Negatiiviset hoitotulokset ja niiden aiheuttamat pettymys, suru ja toivottomuus. Pitkittyneen hoitoprosessin vaikutukset parisuhteeseen sekä taloudelliset haasteet suhteessa lapsitoiveeseen. Klinikoiden erilaiset ja epäselvät käytännöt.”
"Vastaanotolla on aina niin kiire. Ei ole mahdollisuutta kysyä, kun on koko ajan sellainen tunne, että pitäisi kiireellä lähteä pois."
"Kukaan ei kysynyt, tarvitsenko tukea.”
Tahattoman lapsettomuuden kampanjaviikko Simpukka-viikko 2–8.5.2022
Simpukka-viikko 2.–8.5.2022 ja Lapsettomien lauantai tuovat tahatonta lapsettomuutta esille ilmiönä ja kokemuksena. Vuoden 2022 teemana on mielen hyvinvointi.
Viikko huipentuu 7.5. vietettävään Lapsettomien lauantaihin. Päivä muistuttaa siitä, että vanhemmuus ei ole itsestään selvää. Kaikista ei tule toiveistaan huolimatta äitejä tai isiä, ja joillakin matka vanhemmaksi on pitkä ja kipeä.
Viikon aikana on tarjolla ilmaisia verkkoluentoja, työpajoja ja vertaistapaamisia. Simpukka-viikon ohjelma löytyy täältä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia SavioToiminnanjohtajaLapsettomien yhdistys Simpukka ry
Puh:+358 40 4808 676piia.savio@simpukka.infoKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampellan Esplanadi 8 B LH 35
33100 TAMPERE
+358 400 844 823http://www.simpukka.info/
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Valtakunnallisesti toimivan Simpukan toimisto sijaitsee Tampereella.
Vuodesta 2019 toiminut Helminauha-hanke on Simpukka ry:n alaista toimintaa. Helminauhassa tarjotaan tietoa ja tukea lahjasoluhoidoilla lasta toivoville, lahjasoluhoidoilla lapsiperheellistyneille ja lahjasoluilla alkunsa saaneille henkilöille.
Tiedämme, miltä lapsettomuus tuntuu. Älä jää yksin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Järjestöt: Hedelmöityshoitojen tiukka rajaaminen on syrjivää ja heikentää syntyvyyttä17.4.2024 13:09:47 EEST | Tiedote
Julkisen puolen hedelmöityshoitojen resurssit eivät tue riittävästi lapsitoiveen toteutumista. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Sateenkaariperheet ry ja Monimuotoiset perheet -verkosto ehdottavat resurssien lisäämisen lisäksi syntyvyyden tukemiseksi kolmea asiaa: palveluseteli yhdenmukaisen hedelmöityshoitoihin pääsyn mahdollistamiseksi, hedelmällisyysneuvonta ja sijaissynnytyslainsäädäntö.
Lahjasoluhoidoilla lapsiperheellistyy yhä useampi - lahjasoluviikko 22.–28.4.202416.4.2024 06:30:00 EEST | Tiedote
Helminauha-hankkeen järjestämän lahjasoluviikon 22.–28.4.2024 aikana tuotetaan tietoa lahjasoluilla lapsiperheellistymiseen liittyvistä teemoista, jotta tämä erityinen tapa muodostaa lapsiperhe tulisi yhä tunnetummaksi. Viikon aikana tuotetaan myös vertaistukea, koska vain samaa kokeneet tietävät täysin, mistä lahjasoluilla lapsiperheellistymisessä on kyse.
Lapsettomuushoidot ovat tärkeä investointi9.4.2024 12:28:38 EEST | Tiedote
Noin joka viides suomalainen kokee tahatonta lapsettomuutta jossain vaiheessa elämäänsä. Romahdustaan jatkava syntyvyys on uhka hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudelle ja vaatii päättäjiltä tekoja. Lapsettomuushoitojen tukeminen on merkittävä sijoitus tulevaisuuteen.
Aprillipila raskaudesta loukkaa tahattomasti lapsettomia: “Tuntuu kuin veitsen iskulta vatsaan”26.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Somessa julkaistu raskaustestin kuva ja teksti onnellisesta uutisesta paljastuukin aprillipilaksi. Tahattomasti lapsettomia saattaa aprillipila raskaudesta loukata. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry muistuttaa, että tahaton lapsettomuus on näkymätön ja kipeä kriisi, jonka kohtaa joka viides hedelmällisessä iässä oleva. Kokemukseen liittyy voimakkaita tunteita, kuten osattomuutta, häpeää ja vihaa.
Lapsettomia syrjitään kesälomien suunnittelussa21.3.2024 15:08:23 EET | Tiedote
Lapsettomat kohtaavat työelämässä syrjintää loma-aikojen ja työvuorojen suunnittelussa ja työuralla etenemisessä. Lapsettomien yhdistys Simpukka ja Monimuotoiset perheet -verkosto toivovat työnantajien huomioivan erilaiset elämäntilanteet ja muutkin velvoitteet kuin lapset.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme