Sinebrychoffin Taidemuseo

Sinebrychoffit – Hietalahden hyväntekijät

Jaa
Sinebrychoffit – Hietalahden hyväntekijät -näyttely esittelee Sinebrychoff-suvun historiaa. Keskiössä on Oy Sinebrychoff Ab:n Sinebrychoffin taidemuseolle lahjoittama muotokuvakokoelma suvun merkkihenkilöistä. Lahjoitetut teokset, kuusi maalausta ja kaksi marmoriveistosta ovat nyt ensimmäistä kertaa julkisesti yleisön nähtävillä. Näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 16.3.2019−12.1.2020.
Johan Erik Lindh (Harg 1793–1865 Helsinki): Nikolai Sinebrychoff. 1830
lahjoitus Oy Sinebrychoff Ab.
Kansallisgalleria/Sinebrychoffin taidemuseo.
Kuva: Kansallisgalleria, Hannu Aaltonen
Johan Erik Lindh (Harg 1793–1865 Helsinki): Nikolai Sinebrychoff. 1830 lahjoitus Oy Sinebrychoff Ab. Kansallisgalleria/Sinebrychoffin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria, Hannu Aaltonen

1700-luvun lopulla Venäjän Gavrilovista Kymiin muuttanut Sinebrychoffien sukuhaara on jättänyt merkittävät jäljet niin Suomen talous- kuin kulttuurihistoriaankin. Nikolai Sinebrychoff (1787/88–1848) loi perustan suvun liiketoiminnalle silloisessa Suomessa. Hän sai yksinoikeuden oluen myyntiin ja valmistukseen Helsingissä vuonna 1819, kaksisataa vuotta sitten. Yritystoimintansa ohella Sinebrychoffit osallistuivat monipuolisesti myös Helsingin kulttuurielämän kehitykseen.

Sinebrychoffit olivat edelläkävijöitä, olipa kyse panimon työläisten ja työolojen parantamisesta, hyväntekeväisyydestä tai taiteenkeräilystä.  Suvun kotitalossa, nykyisessä Sinebrychoffin taidemuseossa, on yhä esillä Paul ja Fanny Sinebrychoffin 1890-luvulla alkunsa saanut taidekokoelma.

Suvun historiaa

Nikolai Sinebrychoffin (1787/88–1848) isä Pjotr muutti perheineen Venäjältä Suomeen 1700-luvun lopulla. Isän kuoltua vain 16-vuotias Nikolai otti vastuun yritystoiminnasta. Siihen kuului saha, tiilitehdas, rakennusurakointia ja panimotoimintaa. Nikolai valmisti olutta Viaporin panimossa, ja 1819 hän osti yksinoikeuden oluen valmistukseen ja myyntiin Helsingissä. Hietalahteen perustettiin tehtaan ja asuintalon lisäksi puutarha. Varallisuuden perustana olivat Venäjän ja Puolan rakennushankkeet. Ulkomaankaupassa tärkeä kumppani oli veli Ivan. Nikolain kuoltua omaisuus siirtyi veljille, Paulille ja Ivanille. Ivan otti haltuunsa puolalaiset ja venäläiset liiketoimet. Hän toimi panimon johdossa 1848−1852, mutta asettui myöhemmin Pietariin.

Paul Sinebrychoff (vanhempi 1799−1883) jatkoi veljensä Nikolain suomalaista liiketoimintaa. Liiketoimien menestyksen ja onnistuneiden sijoitusten myötä varallisuus jatkoi kasvuaan. Paul uudisti panimoa ja kehitti myyntiverkostoa. Panimon työväelle rakennettiin vuokra-asuntoja, perustettiin sairaala ja lapsille koulu. Eläkesäätiö syntyi 1870-luvulla. Paul lahjoitti varojaan myös kulttuurielämään. Lisäksi hän oli mukana Uspenskin katedraalin rakennuttamisessa. Paul asui pitkään naimattomana sukutalossa Bulevardilla. Hän avioitui lopulta taloudenhoitajansa tyttären Anna Tichanoffin (1830−1904) kanssa 1850. Anna-puoliso oli lahjakas liikeasioissa ja oli Paulin tärkeä kumppani myös yritystoiminnassa. Varallisuuden turvin Sinebrychoffit osallistuivat yhteiskunnan rakentamiseen. Tehtaan koulun lisäksi perustettiin koulu Espoon Hagalundiin 1878. Panimon ovella jaettiin viikoittain rahaa tarvitseville. Näkyvien avustusten ohella Anna Sinebrychoff halusi toimia huomaamattomasti. Hyväntekeväisyyttä varten oli perustettu rouvasväenyhdistyksiä, ja Helsingin yhdistyksen kautta Anna avusti lastenkotia Lapinlahdenkadulla. Tehtaan sairaalan lopettaessa toimintansa Anna lahjoitti sairaalan sisustuksen ja välineistön Marian sairaalalle.

Anna Sinebrychoff ja Paul Sinebrychoff saivat neljä lasta: Maria, Anna, Nicolas ja Paul. He kasvattivat lapsiaan Hietalahden suuressa kodissa ja perheen Hagalundin kesäpaikassa Espoossa. Säätyläisperheiden tavoin lapsia sivistettiin ja koulutettiin ulkomailla. Panimoperheessä kansainvälistyminen oli ensiarvoista.

Vanhin lapsista Nicolas Sinebrychoff (1856−1896) piti purjehtimisesta ja oli kiinnostunut laivanrakennuksesta. Hän osallistui Nyländska Jaktklubben -purjehdusseuran toimintaan ja tukemiseen. Nicolas avioitui 1878 Anna Nordenstamin kanssa. Tytär Olga Maria (Olly) syntyi 1881. Avioliitto aatelissukuisen Annan kanssa kohotti Sinebrychoffien yhteiskunnallista asemaa entisestään. Nicolas ja Anna asuivat Erottajalla, ja Nicolas hankki kesäpaikan Espoon Karhusaaresta. Karhusaaressa vietettiin vilkasta seuraelämää maatalouden harjoittamisen ohella. Nicolaksen johtajakauden aikana panimosta muodostettiin osakeyhtiö 1888. Nicolas oli huoleton raha-asioissa, mutta jatkoi hallituksessa ja tilintarkastajana. Tytär Olly avioitui insinööri Uno Donnerin kanssa. Olly Donnerista tuli kirjailija.

Myös tyttäret Maria ja Anna saivat ulkomaisen koulutuksen. Aikakauden naisihanteiden mukaan ensisijaista oli uran sijasta avioliiton edellyttämän yleissivistyksen saavuttaminen. Maria (1852−1923) avioitui 1871 Carl Ferdinand Wahlbergin kanssa. Carl toimi tehtaan lääkärinä ja oli mukana Sinebrychoffien yritystoiminnassa. Pari sai neljä poikaa, mutta vain vanhin William eli vanhempiensa jälkeen. William von Wahlberg testamenttasi omaisuutensa Ruotsalaiselle Kulttuurirahastolle.

Sisaruksista Anna (1854−1943) avioitui 1872 Emil Armand Kjöllerfeldtin kanssa. Nuoripari muutti aluksi Sinebrychoffien sukutaloon, ja 1878 he asettuivat naapuriin, osoitteeseen Bulevardi 38. Anna ja Emil saivat neljä lasta. Paul Sinebrychoffin noustua panimon toimitusjohtajaksi veljensä Nicolaksen jälkeen Emil Kjöllerfeldt ja Paulin äiti Anna olivat mukana yrityksen johdossa. Sisarten Marian ja Annan osuus suvun osakeyhtiöstä oli puolisoiden nimissä. Maria von Wahlbergia ei mainita hallituksen jäsenenä, mutta Anna toimi perheyhtiön hallituksessa 1907−1916. Äitinsä ja miehensä kuoleman jälkeen Anna muutti takaisin sukutaloon.

Paulin ja Annan nuorin poika Paul Sinebrychoff (1859−1917) avioitui ruotsalaistaustaisen näyttelijättären Fanny Grahnin (1862−1921) kanssa 1883. Fanny jätti näyttelijänuransa avioliiton myötä. Nuoripari matkusteli Euroopassa ja tutustui taidekokoelmiin. He aloittivat myöhemmin taiteenkeräilyn. Paul astui panimon toimitusjohtajaksi veljensä Nicolaksen jälkeen 1888. Paulin äidin Annan kuoltua pariskunta asettui sukutaloon Bulevardille. Koti muistutti eurooppalaisten keräilijäkollegoiden palatseja – täynnä huolellisesti ripustettuja maalauksia, taide-esineitä, posliinia, hopeaa ja huonekaluja. Fanny ja Paul jatkoivat suvun yhteiskunnallista hyväntekeväisyyttä. Fannyjärjesti mielellään puistokutsuja lastenkodin lapsille. Näkyvimmäksi lahjoitukseksi jäi Pohjoismaiden suurin taidelahjoitus.

Näyttelyyn liittyvä tapahtuma:

La 23.3. klo 13, 14 ja 15 Muistoja Sinebrychoffin puistosta -elokuvaesitykset
Lasse Naukkarisen ohjaama lyhytdokumenttielokuva seuraa Sinebrychoffin puiston vaiheita sekä ympäröivien Punavuoren ja Hietalahden elämänmenoa. Elokuva näyttää kaupunkiympäristön kulttuuriarvojen ja suojelun tärkeyden sekä kertoo samalla myös Suomeen muuttaneen venäläisen Sinebrychoffin teollisuussuvun roolista Helsingin kasvussa ja rakentamisessa. Elokuvan kesto on 44 min, valmistumisvuosi 1982.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja näyttelystä:


Amanuenssi Salla Heino
p. 0294 500 461
Salla.Heino@siff.fi


Kuvausluvat ja haastattelupyynnöt:


Markkinointisuunnittelija Eija Pekkanen
0294 500 462
Eija Pekkanen@siff.fi

Kuvat

Johan Erik Lindh (Harg 1793–1865 Helsinki): Nikolai Sinebrychoff. 1830
lahjoitus Oy Sinebrychoff Ab.
Kansallisgalleria/Sinebrychoffin taidemuseo.
Kuva: Kansallisgalleria, Hannu Aaltonen
Johan Erik Lindh (Harg 1793–1865 Helsinki): Nikolai Sinebrychoff. 1830 lahjoitus Oy Sinebrychoff Ab. Kansallisgalleria/Sinebrychoffin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria, Hannu Aaltonen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Sinebrychoffin Taidemuseo
Sinebrychoffin Taidemuseo
Bulevardi 40
00120 Helsinki

0294 500 460https://sinebrychoffintaidemuseo.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sinebrychoffin Taidemuseo

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye