Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomessa

Jaa

Lämmin sää ei vielä merkittävästi näy Kaakkois-Suomen levähavainnoissa, sen sijaa runsaat siitepölylauttoja näkyvät vesissä sekä järvillä että merellä. Vedet ovat yhä korkealla sekä Kymijoella että Saimaalla.

Merialueilla on jo havaittu pieniä määriä sinilevää Haapasaaren ja Haminan rannikkoalueella. Siitepölyä on yhä pintalauttoina myös niillä havaintopisteillä, joilla levää ei vielä havaittu.

Järvialueilla sen sijaan ei koulutetut levähavainnoitsijat olleet sinileviä havainneet.

Auringon paiste on lämmittänyt Suomenlahden vedet lähes 18 asteiseksi. Eli meren pintalämpötila on kohonnut pitkän lämpimän ja tyynen jakson aikana reippaasti ajankohdan normaalin yläpuolelle. Pohjoisella Itämeren pääaltaalla mikä on poikkeuksellisen lämmintä tähän aikaan vuodesta. Myös järvivedet ovat18- 22 asteen lämpöisiä.

Vedet yhä korkealla Saimaalla ja Kymijoella

Toukokuun runsaat sateet ovat nostaneet Kaakkois-Suomen järvien vedenkorkeuksia tavallista korkeammalle.

Saimaan vedenpinta on 65 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeuden nousu tasaantuu ja kääntyy kesäkuun lopulla hitaaseen laskuun, mikäli sää ei muutu tavallista sateisemmaksi. Vedenkorkeus on ollut viimeksi kesäkuussa näin korkealla vuonna 2008. Vuonna 2012 vedenkorkeus nousi joulukuussa lähes 15 cm korkeammalle. Vedenkorkeuden nousua pyritään hillitsemään lisäjuoksutuksilla, jotka on aloitettu jo joulukuussa. Juoksutusta lisätään tällä viikolla 850 m3/sekunnissa Maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä.

Päijänteen vedenpinta on noin 35 cm ajankohdan keskitason yläpuolella ja aivan tulvarajaksi katsotun tason NN+78,80 m tuntumassa. Näillä näkymin Päijänteen vedenkorkeus ei enää nouse, vaan kääntyy kesäkuun loppuun mennessä hitaaseen laskuun. Korkean vedenpinnan takia juoksutus Kalkkisesta on erittäin suuri. Päijänteen yhteenlaskettu lähtövirtaama säännöstelypadosta ja luonnonkoskesta on noin 380 m3/s, kun se tähän aikaan vuodesta on keskimäärin noin 230 m3/s.

Päijänteen suuren lähtövirtaaman myötä myös Kymijoen virtaama on selvästi tavanomaista suurempi, Kuusankoskella noin 530 m3/s. Virtaama Kymijoessa on jo hieman pienentynyt huippulukemista ja ennusteen mukaan jatkaa pienenemistään, pysyen kuitenkin lähiviikot varsin suurena. Päijänteestä lähtevä vesi virtaa aluksi Ruotsalaiseen ja siitä Konniveteen ja tällä hetkellä Konniveden pinta joudutaan pitämään suuren virtaaman takia tavallista alempana, jotta Ruotsalaisen vedenkorkeus ei nousisi säännöstelyrajan yläpuolelle.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tiedottaja Sirpa Skippari
s-posti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 287

Vesienhoidon asiantuntija Ville Räihä
s-posti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 226

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Salpausselänkatu 22 (PL 1041)
45101 Kouvola

0295 029 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-kaakkois-suomi

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan kestävä ja elinvoimainen Kaakkois-Suomi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseuturahaston tuella 140 uutta yritystä ja 500 työpaikkaa Kaakkois-Suomeen16.6.2021 11:04:38 EEST | Tiedote

EU:n ohjelmakauden 2014–2020 tuloksia on raportoitu. Yksi suurimmista EU-rahastoista on Maaseuturahasto (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto), jonka kautta Kaakkois-Suomen ELY-keskus kohdisti maaseutualueilleen 76 miljoonaa euroa. Yleisimmät rahoituksen saajat olivat maatiloja ja muita maaseudulla toimivia yrityksiä sekä organisaatioita. Maaseutu käsitteenä on tässä tapauksessa laaja, sillä vain alueen suurimpien kaupunkien ydinkeskustat on rajattu maaseutuohjelman ulkopuolelle.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus kartoittaa Lappeenrannan ja Imatran seudun pyöräilyreittien nykytilaa ja kehittämistarpeita Vastaa kyselyyn 31.7. mennessä4.6.2021 08:47:11 EEST | Tiedote

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on aloittanut pyöräilyreittien kehittämisselvityksen laatimisen osana CBC-Cycling -hanketta. Jotta selvityksestä tulee mahdollisimman onnistunut, ELY-keskus kerää asukkaiden ja alueella liikkuvien mielipiteitä aiheesta sähköisellä kyselyllä. Kysely antaa arvokasta tietoa pyöräilyreittien kehittämistarpeiden tunnistamiseen. Kysely on avoin kaikille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme