Sinilevät runsastuneet koillisella Perämerellä - pintalämpötilat poikkeuksellisen korkeita
Rannikkovesien laadun seurannan yhteydessä havaittiin tiistaina vähäisiä määriä sinileviä Hailuodon, Iin ja Haukiputaan edustalla kauempana rannikosta. Suomen ympäristökeskuksen sunnuntain satelliittikuvatulkinnoissa on havaittu pieniä määriä levää Hailuodon Pöllänlahdella ja Potinlahdella sekä Oulun Kempeleenlahdella. Hailuodon länsipuolella Iin edustalla näkyy kehittyvää lauttaa, joka ei välttämättä erotu pinnasta.
Laaja-alaiset ulkomerialueelle ulottuvat sinileväkukinnot ovat harvinaisia Perämerellä. Havaitut sinileväesiintymät ovat tähän saakka olleet pienialaisia ja lyhytkestoisia. Poikkeuksellisen lämpimän sääjakson seurauksena pintavesi on rannikkovesien seurantapaikoilla ennätyksellisen lämmintä 21,8 - 22,2 ̊C, mikä suosii sinilevien kasvua. Suomen ympäristökeskuksen lämpötila-anomalioiden mukaan Perämeren lämpötila oli 4. heinäkuuta 2021 paikoin jopa seitsemän astetta vuosien 1990 - 2019 heinäkuun keskimääräisen lämpötilan yläpuolella. Tyyni ja lämmin sää lisää pintakukintojen esiintymisen todennäköisyyttä.
Kuivaniemen rannikkoalueella Iin Pirttiperällä valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla havaittiin 3.7. erittäin runsaasti sinilevää. Sinilevää oli havaintopaikkaa laajemmalla alueella Kuivajokisuulle asti. Pirttiperältä 3. - 5.7. otetuissa levänäytteissä oli Dolichospermum-sinileviä, jotka voivat muodostaa haitallisia yhdisteitä.
Viikonlopun aikana kansalaiset havainnoivat, että Iin Röytän ja Praavan satama-altaissa oli runsaasti sinilevää. Iin Praavan uimarannalla oli runsaasti Dolichospermum-sinilevää. Kuivaniemen edustalla Halttulassa, Iin Pohjankarinnokassa ja Oulun edustalla Kiviniemen kalasatamassa veneen laskupaikalla oli vähän levää. Hailuodossa Marjaniemen edustalla meressä ja Hannusnokalla Pajuperän puolella oli sinilevää rannan hiekkasärkän poukamassa samoin kuin Marjaniemen kalasatamassa. Tiistaina 6.7. Marjaniemen kalasataman sinileväseurannan havaintopaikalla vesi oli kuitenkin kirkasta.
Sinilevätilanne voi muuttua nopeasti. Tuulet voivat kasata levää lahtipaikkoihin, joissa veden vaihtuvuus on rajoitettua tai hajottaa levälauttoja, jolloin sinileviä voi olla veteen sekoittuneena. Sinilevien massaesiintymisen mahdollisuus tuleekin ottaa huomioon aina vesillä liikuttaessa.
Lasi- ja keppitestit ovat hyviä sinilevän tunnistamisen apuvälineitä, kun vedessä on vihertäviä tai kellertäviä hiutaleita tai tikkuja niin paljon, että ne samentavat vettä ja heikentävät näkösyvyyttä. Lasitesti: Ota leväistä vettä lasiin tai lasipurkkiin ja anna sen seistä noin tunnin liikuttamatta. Jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, on kyseessä sinilevä. Keppitesti: Koeta kepillä, onko levämassa kiinteää ja voiko sitä nostaa. Jos levä jää roikkumaan keppiin, on kyseessä vaaraton rihmamainen levä. Sinilevä sen sijaan hajoaa kosketuksesta hiukkasiksi veteen.
Sinilevää runsaasti sisältävään veteen tulee suhtautua siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa vatsa-, iho- tai flunssaoireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä. Sinileväpitoista vettä ei tule käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä.
Kuntien terveydensuojeluviranomaiset seuraavat virallisten uimarantojen sinilevätilannetta.
Vesillä liikkujat voivat lisätä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Järvi&meriwikiin omia levähavaintojaan haluamastaan paikasta sekä tietoa lämpötilasta ja vedenkorkeudesta. Havainnot voi tallentaa suoraan havaintopaikalta älypuhelimella Havaintolähetti -verkkosovelluksen kautta. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä. Järvi-meriwikistä löytyy hyviä neuvoja ja ohjeita mm. video sinilevien tunnistamisesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Biologi Mirja Heikkinen, p. 0295 038 315, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Veteraanikatu 1
90130 Oulu
0295 038 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Virtaamat laskussa Pyhäjoella ja Siikajoella19.4.2024 13:17:09 EEST | Tiedote
Pyhäjoella ja Siikajoella virtaamat ovat laskussa ja siten tulvatilanne on rauhoittumassa kylmän sään vuoksi. Pyhäjoella on kuitenkin edelleen olemassa jääpatoriski, joka kuitenkin vähenee vedenpinnan laskun myötä. Jääpatoriski on olemassa myös Temmes- ja Tyrnävänjoella. Pohjois-Pohjanmaan Oulun yläpuolisilla joilla tulvahuippua odotetaan toukokuun alkupuolella.
Valtatien 22 jalankulku- ja pyörätien suunnittelu aloitetaan Laitasaaren ja Kärnän välille Muhoksella18.4.2024 10:19:18 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aloittanut liikennejärjestelmästä ja maanteistä säädetyn lain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentamisesta valtatielle 22 välille Laitasaari–Kärnä. Suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä Muhoksen kunnan kanssa.
Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne heikoin rehevissä ja matalissa järvissä17.4.2024 15:56:53 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti maalis–huhtikuussa 38 järven happitilannetta. Järvet jäätyivät varhain syksyllä ja pitkä jääpeitteinen kausi näkyi erityisesti matalien ja rehevien järvien happitilanteen heikentymisenä. Syvemmissä järvissä hapen määrä vähenee usein pohjaa kohden, koska eri lämpötilassa olevat kerrokset eivät sekoitu. Pitkä jäätalvi näkyi lievästi myös syvempien järvien happipitoisuuksissa. Kuusamossa järvien jäänpaksuus oli maalis-huhtikuussa keskimäärin 0,8 m, Taivalkoskella 0,7 m ja Pudasjärvellä 0,6 metriä. Oulun ja Rokuan järvissä jään paksuus oli 0,6 m ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosalla 0,5 metriä. Talven aikana ELY-keskuksen on ilmoitettu kalakuolemista Sievin Jyringinjärvellä, Vaalan Syväjärvellä ja Oulun Laholaisojassa.
Pyhäjoen ja Siikajoen tulvahuippuja ennustetaan tälle viikolle15.4.2024 16:07:52 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat 15.04.2024 Kevättulvat jatkuvat Pohjois-Pohjanmaalla. Pyhäjoen tulvahuippua ennustetaan alkuviikolle ja Siikajoen tulvahuippua viikon puoliväliin. Kalajoen virtaama on sunnuntai-iltana kääntynyt laskuun ja joki on lähes vapaa jääpadoista.
Tulvatilanne Pohjois-Pohjanmaan eteläosan joilla jatkuu13.4.2024 16:34:38 EEST | Tiedote
Tulvatilanne Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa jatkuu. Kalajoessa Alavieskan keskustan jääpato purkautui lauantaina iltapäivällä, ja Kalajoen jäät kasautuvat nyt Tyngän kylän kohdalle, jossa vesi nousee. ELY-keskus ja pelastuslaitos seuraavat tilannetta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme