Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Sinilevät runsastuneet koillisella Perämerellä - pintalämpötilat poikkeuksellisen korkeita

Jaa

Perämerellä vesi on poikkeuksellisen lämmintä, mikä on edistänyt sinilevien kasvua. Viikonlopun ja alkuviikon aikana Järwi-meriwiki verkkopalvelun ja sinileväseurannan kautta on tullut useita ilmoituksia sinilevien runsastumisesta Kuivaniemen, Iin ja Oulun rannikkoalueella sekä Oulun ulkomerialueella.

Sinilevää Praavan sataman uimarannalla Iissä 4.7.2021. Kuva: Liisa Kantola
Sinilevää Praavan sataman uimarannalla Iissä 4.7.2021. Kuva: Liisa Kantola

Rannikkovesien laadun seurannan yhteydessä havaittiin tiistaina vähäisiä määriä sinileviä Hailuodon, Iin ja Haukiputaan edustalla kauempana rannikosta. Suomen ympäristökeskuksen sunnuntain satelliittikuvatulkinnoissa on havaittu pieniä määriä levää Hailuodon Pöllänlahdella ja Potinlahdella sekä Oulun Kempeleenlahdella.  Hailuodon länsipuolella Iin edustalla näkyy kehittyvää lauttaa, joka ei välttämättä erotu pinnasta.

Laaja-alaiset ulkomerialueelle ulottuvat sinileväkukinnot ovat harvinaisia Perämerellä. Havaitut sinileväesiintymät ovat tähän saakka olleet pienialaisia ja lyhytkestoisia. Poikkeuksellisen lämpimän sääjakson seurauksena pintavesi on rannikkovesien seurantapaikoilla ennätyksellisen lämmintä 21,8 - 22,2  ̊C, mikä suosii sinilevien kasvua. Suomen ympäristökeskuksen lämpötila-anomalioiden mukaan Perämeren lämpötila oli 4. heinäkuuta 2021 paikoin jopa seitsemän astetta vuosien 1990 - 2019 heinäkuun keskimääräisen lämpötilan yläpuolella. Tyyni ja lämmin sää lisää pintakukintojen esiintymisen todennäköisyyttä.

Kuivaniemen rannikkoalueella Iin Pirttiperällä valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla havaittiin 3.7. erittäin runsaasti sinilevää. Sinilevää oli havaintopaikkaa laajemmalla alueella Kuivajokisuulle asti. Pirttiperältä 3. - 5.7. otetuissa levänäytteissä oli Dolichospermum-sinileviä, jotka voivat muodostaa haitallisia yhdisteitä.

Viikonlopun aikana kansalaiset havainnoivat, että Iin Röytän ja Praavan satama-altaissa oli runsaasti sinilevää. Iin Praavan uimarannalla oli runsaasti Dolichospermum-sinilevää. Kuivaniemen edustalla Halttulassa, Iin Pohjankarinnokassa ja Oulun edustalla Kiviniemen kalasatamassa veneen laskupaikalla oli vähän levää.  Hailuodossa Marjaniemen edustalla meressä ja Hannusnokalla Pajuperän puolella oli sinilevää rannan hiekkasärkän poukamassa samoin kuin Marjaniemen kalasatamassa. Tiistaina 6.7. Marjaniemen kalasataman sinileväseurannan havaintopaikalla vesi oli kuitenkin kirkasta.

Sinilevätilanne voi muuttua nopeasti. Tuulet voivat kasata levää lahtipaikkoihin, joissa veden vaihtuvuus on rajoitettua tai hajottaa levälauttoja, jolloin sinileviä voi olla veteen sekoittuneena. Sinilevien massaesiintymisen mahdollisuus tuleekin ottaa huomioon aina vesillä liikuttaessa.

Lasi- ja keppitestit ovat hyviä sinilevän tunnistamisen apuvälineitä, kun vedessä on vihertäviä tai kellertäviä hiutaleita tai tikkuja niin paljon, että ne samentavat vettä ja heikentävät näkösyvyyttä. Lasitesti: Ota leväistä vettä lasiin tai lasipurkkiin ja anna sen seistä noin tunnin liikuttamatta. Jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, on kyseessä sinilevä. Keppitesti: Koeta kepillä, onko levämassa kiinteää ja voiko sitä nostaa. Jos levä jää roikkumaan keppiin, on kyseessä vaaraton rihmamainen levä. Sinilevä sen sijaan hajoaa kosketuksesta hiukkasiksi veteen.

Sinilevää runsaasti sisältävään veteen tulee suhtautua siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa vatsa-, iho- tai flunssaoireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä. Sinileväpitoista vettä ei tule käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä.

Kuntien terveydensuojeluviranomaiset seuraavat virallisten uimarantojen sinilevätilannetta.

Vesillä liikkujat voivat lisätä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Järvi&meriwikiin omia levähavaintojaan haluamastaan paikasta sekä tietoa lämpötilasta ja vedenkorkeudesta. Havainnot voi tallentaa suoraan havaintopaikalta älypuhelimella Havaintolähetti -verkkosovelluksen kautta. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä. Järvi-meriwikistä löytyy hyviä neuvoja ja ohjeita mm.  video sinilevien tunnistamisesta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Biologi Mirja Heikkinen, p. 0295 038 315, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kuvat

Sinilevää Praavan sataman uimarannalla Iissä 4.7.2021. Kuva: Liisa Kantola
Sinilevää Praavan sataman uimarannalla Iissä 4.7.2021. Kuva: Liisa Kantola
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Veteraanikatu 1
90130 Oulu

0295 038 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Työttömyyden lasku hidastunut, mutta pitkäaikaistyöttömiä aiempaa vähemmän Pohjois-Pohjanmaalla23.11.2021 08:03:00 EET | Tiedote

Työttömyys laskee Pohjois-Pohjanmaalla, mutta syksyllä muutosvauhti on hidastunut ja lokakuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli jopa hieman enemmän (+ 100) kuin syyskuussa. Positiivinen viesti kuitenkin on, että pitkäaikaistyöttömiä on aiempaa vähemmän yli vuoden työttömänä olleiden määrässä. Lokakuun lopussa Pohjois-Pohjanmaalla oli 18 700 työtöntä työnhakijaa (ml. lomautetut), mikä on 5 500 vähemmän kuin tämän vuoden tammikuussa ja 2 900 vähemmän kuin vuosi sitten. Lokakuun lopussa kokoaikaisesti lomautettuna oli 1 400 henkilöä, mikä on 200 enemmän kuin syyskuun lopussa. Vuoden takaisesta lomautettujen määrä oli vähentynyt 1 400 hengellä.

Kysely valtatien 22 perusparannuksen sekä uusien katuyhteyksien Poikkimaantien ja Raitotien liikenteellisistä vaikutuksista9.11.2021 14:34:22 EET | Tiedote

Oulun alueella valmistui vuosina 2016 - 2018 kolme merkittävää liikennehanketta: valtatien 22 perusparannus välillä Joutsentie - Heikkilänkangas Poikkimaantie välillä valtatie 22 ja Vaalantie (sisälsi uuden siltayhteyden Oulujoen yli) Raitotie välillä Hiukkavaaran keskus - Kiulukangas. Valtatien 22 parannushankkeessa rakennettiin mm. 2+2 -kaistaista keskikaidetietä noin 4 km matkalle sekä rampit Haarakankaantielle. Poikkimaantie ja Raitotie avasivat Ouluun uuden kehätiemäisen yhteyden sataman, Ruskon ja Pateniemen välille. Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat käynnistäneet näiden liikennehankkeiden jälkiarviointityön, jonka yhtenä osiona halutaan selvittää oululaisten ja lähiseudun asukkaiden mielipiteitä rakennushankkeiden vaikutuksista, kun ne ovat nyt olleet muutaman vuoden liikenteen käytössä. Kysely sisältää kysymyksiä ja väittämiä liikkumisesta näillä liikenneyhteyksillä. Kysely on avoinna 8. - 21.11.2021. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia. Kerättävät tie

Oulujokivarren joukkoliikenteen kehittämistä koskeva asiakaskysely käynnistyy4.11.2021 10:20:58 EET | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on käynnistänyt Oulujokivarren joukkoliikenteen palvelutaso- ja linjastosuunnittelun. Osana suunnittelua toteutetaan kysely, jonka tarkoituksena on selvittää asiakkaiden tyytyväisyyttä alueen joukkoliikenteen nykytilaan ja kartoittaa kehittämistarpeita esimerkiksi vuorotarjontaan. Kysely koskee kuntien välistä linja-autoliikennettä Muhoksen, Utajärven ja Vaalan välillä sekä liikennettä Vaalasta ja Utajärveltä Ouluun ja takaisin. Lisäksi kyselyssä voi vastata Oulun ja Kajaanin välistä liikennettä koskeviin kysymyksiin.

Maantien 18757 (Maalismaantie) jalankulku- ja pyöräilyväylä välillä Asemakylä - Paasonperä, tiesuunnitelma, Ii4.11.2021 08:00:00 EET | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) laatii yhteistyössä Iin kunnan kanssa liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaista tiesuunnitelmaa maantien 18757 (Maalismaantie) jalankulku- ja pyöräilyväylästä välillä Asemakylä – Paasonperä. Tiesuunnittelu on edennyt vaiheeseen, jossa luonnoksia esitellään alueen asukkaille, maanomistajille ja muille asiasta kiinnostuneille. Esittelytilaisuus pidetään 10.11.2021 klo 17.00 – 18.30 Valtarin koululla osoitteessa Koulutie 2, Ii. Suunnittelualue sijoittuu noin 2 km:n matkalle välille Asemakylä - Paasonperä (Huukontie). Suunnittelun tavoitteena on jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen erityisesti koulureittien osalta sekä liikkumisedellytysten parantaminen kunnan keskustaan. Tiesuunnitelman toimenpiteitä: - pääosin erillinen jalankulku- ja pyörätie noin 2 km:n matkalle välille Asemakylä - Paasonperä (Huukontie) - tieosuudelle rakennetaan neljä pysäkkiparia Tiesuunnitelma valmistuu joulukuu

Kuusamon keskustan liikennejärjestelyt ovat valmistuneet2.11.2021 13:47:38 EET | Tiedote

Kuusamon keskustan liikennejärjestelyihin sisältyvät rakennustyöt ovat valmistuneet aikataulussa. Kaikki työnaikaiset liikennejärjestelyt on poistettu käytöstä ja uudet väylät avattu liikenteelle. Hankkeen toteuttamiseksi saatiin EAKR-rahoitusta, josta kertova tiedotuskyltti on pystytetty Yhdyskulman nurkalle. Kuusamon kaupunki ja ELY-keskus kiittävät hankkeen vaikutusalueella olevia kiinteistöjä ja tienkäyttäjiä kärsivällisyydestä ja hyvästä yhteistyöstä, joka mahdollisti hankkeen turvallisen toteuttamisen vaativassa kaupunkiympäristössä. Urakkaan sisältyi maanteiden 18857 (Kitkantie ja Ouluntaival) ja 18856 (Kitronintie) parantaminen yhteensä noin 2,5 km matkalta. Lisäksi urakkaan sisältyi maanteihin liittyvien kaupungin katujen ja katuliittymien parantaminen, joista tärkeimmät olivat Kaarlo Hännisentie ja Kelantie. Urakan yhteydessä toteutettiin myös Kuusamon EVO:n vesihuolto- sekä kaukolämpötöitä.

Valtatien 4 kehittämisselvitys välille Haurukylä - Haaransilta on valmistunut1.11.2021 10:00:00 EET | Tiedote

Esiselvitys valtatien 4 kehittämisestä Haurukylän ja Haaransillan välillä on valmistunut. Valtatie 4 on valtakunnallinen tason I pääväylä ja osa Eurooppa-tasoista TEN-T -ydinverkkokäytävää. Sen merkitys erityisesti valtakunnallisen tavaraliikenteen kannalta on suuri. Valtatien 4 kehittämisen lähtökohtana on vuonna 2020 laadittu selvitys Valtatiekäytävän 4 ja 29 kehittämisen periaatteet välillä Helsinki - Tornio/Haaparanta, jossa on määritetty koko yhteysvälille pitkän aikavälin tavoitetila, joka vastaa TEN-T -ydinverkkokäytävän ja pääväyläasetuksen edellyttämää tasoa. Tavoitteena on parantaa valtatien 4 sujuvuutta ja turvallisuutta. Nyt valmistuneen kehittämisselvityksen tavoitteena oli selvittää, millaisin toimenpitein ja vaikutuksin valtatielle 4 asetettu palvelutaso on mahdollista saavuttaa Haurukylän ja Haaransillan välisellä noin 10 kilometrin pituisella tieosuudella parantamalla valtatietä 4 nykyisessä maastokäytävässä. Valtatien 4 tavoitetilan saavuttaminen nykypaikalla edellytt

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme