Helsingin yliopisto

Sininen hehku varoittaa vaarallisia myrkkyjä tuottavasta panssarisiimaleväkukinnasta

Jaa

Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että kaikki Itämeressä tavattavat panssarisiimalevälajin populaatiot tuottavat bioluminesenssia, yöaikaan vedenpinnalla nähtävää sinistä valoa. Valoa voidaan käyttää luotettavana varoituksena myrkkyjä tuottavasta panssarisiimaleväkukinnasta.

Panssarisiimalevän sinistä valoa eli bioluminenssia. Kuva: Stefan Simis.
Panssarisiimalevän sinistä valoa eli bioluminenssia. Kuva: Stefan Simis.

Yksi tärkeimmistä haitallisia kukintoja muodostavista leväryhmistä ovat panssarisiimalevät. Erityisesti monet Alexandrium-sukuun kuuluvat panssarisiimalevälajit tuottavat useita erilaisia hermomyrkkyjä. Alexandrium ostenfeldii -panssarisiimalevän tuottamien myrkkyjen on osoitettu kertyvän simpukoihin ja kaloihin. Lisäksi myrkyillä on haitallisia vaikutuksia kasvi- ja eläinplanktoniin.

Monet panssarisiimalevälajit tuottavat lisäksi bioluminesenssia eli sinistä valoa, joka on parhaiten nähtävissä veden pinnalla yöaikaan. Ilmiö tunnetaan myös nimellä merituli. A. ostenfeldii -panssarisiimalevä muodostaa valoa tuottavia tiheitä kukintoja Itämeren rannikkoalueilla erityisesti loppukesästä. Lajin levinneisyys ja siihen vaikuttavat ympäristötekijät Itämeren rannikkoalueilla tunnetaan huonosti.

Anniina Le Tortorec osoittaa väitöskirjatyössään, että kaikki Itämeren A. ostenfeldii -populaatiot tuottavat bioluminesenssia ja että bioluminesenssin tuotossa on selvä vuorokausirytmi. Tuotetun valon määrä vaihtelee populaation koon ja kehitysvaiheen mukaan. Lajin sisällä havaittiin suurta vaihtelua tuotetun bioluminesenssin määrässä suhteessa lämpötilan ja suolapitoisuuden muutoksiin.

Luonnosta kerätyssä aineistossa havaittiin selvä positiivinen yhteys A. ostenfeldiin runsauden, tuotettujen myrkkyjen ja bioluminesenssin välillä. Kaikki testatut A. ostenfeldii -kannat tuottivat sekä bioluminesenssia että myrkkyjä, mikä viittaa siihen, että nämä kaksi ominaisuutta esiintyvät rinnakkain Itämeren populaatioissa. Saadut tulokset osoittavat, että on mahdollista yhdistää tuotetun valon määrä A. ostenfeldii -populaation kehittymiseen käyttäen automaattisia mittausmenetelmiä.

– Kukintojen hyvin paikallinen esiintyminen hankaloittaa kuitenkin niiden havaitsemista, minkä takia etukäteistieto mahdollisista kukintapaikoista olisi tärkeää, kertoo Le Tortorec.

Apuna käytetään niin sanottuja habitaattimalleja. Niiden periaatteena on yhdistää lajin tunnetut esiintymispaikat ympäristömuuttujiin, kuten esimerkiksi syvyyteen, lämpötilaan, ravinteisiin ja pohjan laatuun. Näiden avulla pyritään ennustamaan alueita, joissa lajia voisi esiintyä.

Mallien avulla voidaan kartoittaa ne alueet, jotka ovat erityisen alttiita A. ostenfeldii -kukinnoille. Lisäksi habitaattimalleja voidaan käyttää apuna ennustettaessa, miten etenevä ilmastonmuutos vaikuttaa A. ostenfeldii -kukintoihin Itämerellä.

Väitös:

FM Anniina Le Tortorec väittelee 24.11.2017 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Bioluminescence of Toxic Dinoflagellates in the Baltic Sea - From Genes to Models" (Myrkyllisten panssarisiimalevien tuottama bioluminesenssi Itämeressä - Geeneistä malleihin). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, sali 12, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on professori Geir Johnsen, Norwegian University of Science and Technology, ja kustoksena on professori Sakari Kuikka.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anniina Le Tortorec, anniina.lindroos@helsinki.fi

Kuvat

Panssarisiimalevän sinistä valoa eli bioluminenssia. Kuva: Stefan Simis.
Panssarisiimalevän sinistä valoa eli bioluminenssia. Kuva: Stefan Simis.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Eeva Karmitsa, tiedottaja, Helsingin ylipisto, puh. 02941 58461,

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Laskemisen sujuvuutta on tuettava osana matemaattisia taitoja13.12.2017 09:55Tiedote

Lasten väliset taitoerot laskemisen sujuvuudessa pienenevät toiselta viidennelle luokalle selviää Eija Väisäsen Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöksestä. Toisella luokalla arvioitu laskemisen sujuvuus toimii kuitenkin hyvänä ennustajana samalle taidolle myöhempinä vuosina. Koulussa toteutetuilla matemaattisten taitojen harjoitusohjelmilla voidaan tukea erityisesti ensimmäisellä ja toisella luokalla olevia lapsia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme