Audiomedia Oy

Sitran Mari Pantsar: Hiilen hinnoittelu vauhdittaisi uusiutuvien puutuotteiden markkinaa - EU:n elvytysvaroja metsäpohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen edistämiseen

Jaa

Sitran Hiilineutraali kiertotalous -strategiaa johtava Mari Pantsar pitää välttämättömänä yhteiskunnan siirtymistä kaikilla sektoreilla kiertotalouteen. Pantsar toivoo riittävän korkean hiilen hinnan käyttöönottoa ja hiilijalanjälkeä julkisten hankintojen kriteeriksi vauhdittamaan vähähiilisten tuotteiden kehitystä ja niiden markkinaa EU:ssa.

Vähähiiliset tuotteet lisäävät kestävän metsätalouden ymmärrystä

Pantsarin mukaan EU:n tulisi edistää biopohjaisten uusiutuvien tuotteiden tuloa ensisijaisesti hiilidioksidipäästöjen hinnoittelun kautta ja tekemällä hiilijalanjäljestä keskeinen kriteeri kaikkiin julkisiin hankintoihin. Hiilitulleja tulisi myös selvittää.

– Esimerkiksi rakentamisessa sillä voisi olla suuri ohjaava vaikutus, kun sementin ja teräksen päästöt ovat pitkän päälle kestämättömiä. Rakentamisen päästöjä on voitava alentaa ja ohjattava rakentamista vähähiilisten ja hiiltä sitovien materiaalien kuten puun käyttöön.

Pantsar on toisena puheenjohtajana elvytystyöryhmässä, missä haetaan ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita ja työllisyyttä yhtä aikaa tukevia elvytyskeinoja Suomen ja EU:n elvytysrahoituksen kohteiksi. - Pyrimme löytämään kohteita, joilla Suomi voi hyödyntää EU:n elvytysvaroja mahdollisimman hyvin. Kun esimerkiksi tarve sekä uudis- että korjausrakentamiseen on suuri, rakentamisessa voitaisiin saada kestävän kehityksen mukaisia puurakennus- ja energiatehokkuushankkeita nopeasti liikkeelle.

Hyviä tavoitteiden mukaisia elvytysprojekteja Suomesta löytyy Pantsarin mukaan helposti. – Elvytys-projektien lisäksi tarvitaan komission Green Deal- vihreän talouden kasvuohjelmaan konkreettisia toimia metsien loppukäytön monipuolistamiseksi ja uusien tuotteiden kehittämiseksi markkinoille. Jos hiilipäästöjen hinnoittelu edistyy, se lisää välittömästi vähähiilisten tuotteiden markkinaa.

-Vähähiiliset puupohjaiset lopputuotteet voivat lisätä myös kestävän metsätalouden ymmärrystä maailmalla. Hiilen hinnoittelu, hiilitullit, hiilivero, mahdollinen muovituotteiden käyttökielto ja hiilijalanjälki julkisten hankintojen kriteerinä vauhdittavat kaikki vähähiilisten materiaalien käyttöä sekä tuotteiden kehitystä ja niiden markkinan kasvua. Nyt vaan edetään tuskastuttavan hitaasti, harmittelee Pantsar.

Metsätalouden rooli kiertotalouden ratkaisujen tuottajana elintärkeä

Pantsarin johtaman kiertotalousstrategian tavoitteena on viitoittaa Suomen tietä kohti ekologisesti kestävämpää ja kilpailukykyisempää yhteiskuntaa. Metsätalouden merkitystä kiertotalouden uusien tuotteiden ja ratkaisujen tuottajana Pantsar pitää sekä taloudellisesti ja ekologisesti Suomelle elintärkeänä.

-Harmi, että metsäkeskustelu jämähtänyt perinteisille urille ja pyörii liian paljon nielujen riittävyyden ja hakkuiden määrien ympärillä, vaikka ovatkin tärkeitä. Pitäisi lisäksi puhua siitä, mitä puuraaka-aineesta tehdään. Eurooppalaisesti ei Suomen metsien kestävää käyttöä tunneta riittävästi.

Metsäkeskustelun tulisi Pantsarin mukaan olla laaja-alaisempaa ja arvioitava metsien merkitystä ja mahdollisuuksia eri sektoreiden yhteistyön kautta. - Metsäbiotalouden, nanoteknologian, robotiikan ja digitaalisuuden rajapinnoissa on valtavia mahdollisuuksia. Pakkaus- ja tekstiiliteollisuudessa esimerkiksi on tulossa pitkäkestoisia uusiutuvia, kierrätettäviä tuotteita ja lisää ratkaisuja korvaamaan fossiilisia.

- Vaikka paperin käyttö vähenee ja monissa maissa sitä valmistetaan kierrätysmateriaalista, neitseellistä kuitua tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa moniin tuotteisiin ja se on pystyttävä tekemään ilmaston ja luonnon kannalta kestävästi. Puupohjaisilla tuotteilla voidaan korvata fossiili-petrokemikaalipohjaisia tuotteita, missä piilee suuri mahdollisuus myös suomalaiselle teollisuudelle, uskoo Pantsar.

Tulevaisuuden kiertobiotalousmahdollisuuksista keskusteltiin myös European Forest Instituten, Sitran ja kumppaneiden kesäkuisessa keskustelussa, johon osallistui myös Walesin Prinssi Charles. Uusien biopohjaisten innovaatioiden esittelyn rinnalla lanseerattiin 25 kansainvälisen tutkijan toimenpideohjelma, joiden avulla maailma voisi siirtyä kestävälle polulle kiertobiotalouden avulla.

-Esimerkiksi biopohjaisista tekstiileistä ja muoveista on paljon odotuksia ja lupauksia, mutta silti näiden tuotteiden kehityksestä ei ole tullut vielä riittävän painava poliittinen asia. Tilanne olisi toinen, jos hiilipäästöt voitaisiin hinnoitella ja sen avulla edistää uusien fossiilivapaiden tuotteiden läpimurtoa markkinoille, ehdottaa Pantsar.

Kiertotaloutta lisää koulutukseen

Pantsarin mukaan esimerkiksi muovisten kertakäyttötavaroiden ja muovisten pakkausten massiiviseen käyttöön tarvitaan uusiutuvia vaihtoehtoja. - Onneksi globaalit toimijat ovat havahtuneet tähän omatoimisesti. Hyvä esimerkki on Apple, joka on valinnut Stora Enson uusiutuvan ja kierrätettävän pakkausmateriaalin omien pakkaustensa toimittajaksi.

-Kun me tarvitsemme tulevaisuuden osaajia kiertotalouden pariin, tulevaisuuden mahdollisuudet tulisi saada mukaan paljon vahvemmin koulutukseen. Metsäteollisuuden mahdollisuuksista osallistua kestävyyskriisin ratkaisuun pitäisi puhua enemmän, sen sijaan, että se nähdään ilmastopolitiikan jarrumiehenä., Se voi tarjota hienoja mahdollisuuksia ilmastomuutoksen torjunnassa. Nuoret haluavat opiskella ja työskennellä tulevaisuuden aloilla, mitkä tuotavat merkityksiä.

Markku Laukkanen

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Teemu Keskisarja: Metsäkeskustelua vaivaa historiattomuus ja väärä ymmärrys metsistä21.9.2020 10:47:38 EESTTiedote

Suomen metsäteollisuuden historiaa tutkinut historioitsija Teemu Keskisarja on pettynyt metsäkeskustelun historiattomuuteen. - Metsiä koskevassa keskustelussa metsät nähdään yhteiskunnan vihollisina, vaikka ne ovat tuottaneet niin paljon hyvää Suomelle. Koko Suomen integraatio kansainväliseen kauppaan ja globalisaation tapahtui sahatavaran viennin myötä. Metsät ovat ainoa kotimainen luonnonvara, jonka jalostus vei suomalaiset maailmalle.

Puuinfon jättävä Mikko Viljakainen: Puurakentamisen edistyminen on osaamiskysymys12.6.2020 10:00:00 EESTTiedote

Puuinfoa vuosikymmenen luotsannut toimitusjohtaja Mikko Viljakainen näkee puurakentamisella olevan kokoaan suuremman merkityksen metsäbiotalouden toteuttamisessa. - Mitä enemmän puuta käytetään rakentamisessa, sitä enemmän sahataan. Tämä lisää tukkikauppaa, joka näkyy metsänomistajan kasvavana tulona. Kun 70 prosenttia kantorahatulosta tulee tukkikaupasta ja yli 70 prosenttia tukista saatavista tuotteista päätyy tavalla tai toisella rakentamiseen, voi sanoa, että puolet metsäomistajien puun myyntitulosta syntyy puurakentamisesta, laskee Viljakainen.

Greenpeacen metsäkampanjajohtaja: Suomen vähennettävä hakkuita, luovuttava puun energiakäytöstä ja lisättävä puurakentamista5.5.2020 13:06:45 EESTTiedote

Ympäristöjärjestöjen ja metsäteollisuuden vuoropuhelussa on yhteistä maaperää, sanoo Greenpeacen kansainvälisen metsäkampanjoinnin neuvonantaja Grant Rosoman. Suomessa World Bioeconomy Forumissa vierailleen uusseelantilaisen Rosomanin mukaan järjestön ensisijaisena metsäpolitiikan tavoitteena on löytää tapoja varastoida hiiltä metsään ja pitkäkestoisiin puutuotteisiin sekä lisätä korkean jalostusasteen tuotantoa. Suurimpana erottavana tekijänä metsäpolitiikan valtavirtaan hän näkee hakkuiden kasvattamisen ja puun käytön energiakäytön. Metsäkeskustelusta on Rosomanin mukaan tullut poliittinen, koska metsään liittyy paljon erilaisia arvoja ja historiaa. Kun eri ihmisillä metsäsuhde vaihtelee, se näkyy vastakkaisina asenteina myös metsäkeskustelussa.

EU:n Green Deal – ohjelman pelätään tuovan lisää rajoituksia kestävälle metsän käytölle – suomalaismepit haluavat metsästrategian itsenäiseksi osaksi Vihreän kehityksen ohjelmaa14.4.2020 15:12:06 EESTTiedote

EU:n komission julkaisemassa Green Deal – Vihreän kehityksen ohjelmassa metsäsektoria on käsitelty erityisesti monimuotoisuuden, suojelutavoitteiden ja hiilinielujen kasvattamisen kannalta. Tähän artikkeliin haastattelut suomalaismepit haluavat kestävän metsätalouden metsästrategian itsenäiseksi osaksi Green Deal – ohjelmaa. Suomalaismepit uskovat, että kestävän talousmetsien käyttö ja metsien monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteet voidaan yhdistää.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä: Metsät mukaan EU:n Green Deal – vihreän kasvun ohjelmaan. Metsäpohjainen vihreä teollisuus suuri mahdollisuus Euroopalle14.3.2020 10:00:00 EETTiedote

EU:n komissio on julkaissut Green Deal - Vihreän kasvun ohjelman, minkä tavoitteena on muuttaa kaikki taloudellinen toiminta ilmaston kannalta kestäväksi. EU-maat ovat sitoutuneet tavoitteeseen, minkä mukaan unioni on hiilineutraali vuonna 2050. Viisivuotinen ohjelma tulee hyväksyttää EU:n jäsenmailla ja parlamentilla. Suomen kannalta keskeiset tavoitteet koskevat maan- ja metsänkäyttöä sekä energiaverotusta, joiden muotoiluun ohjelmassa pyritään parhaillaan vaikuttamaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme