Sitran vuosi 2022: Rahoitimme sataa kokeilua ja tarjosimme työkaluja Suomen uudistamiseen

Tulevaisuustalo Sitra etsii yhdessä kumppaneidensa kanssa keinoja, jotka auttavat turvaamaan luonnon monimuotoisuutta ja keinoja, jotka kirittävät suomalaisia yrityksiä rakentamaan kilpailuetua datasta. Samaan aikaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tarvitaan enemmän osallistujia – millaisin keinoin se onnistuu, sitäkin kokeilemme.

”Sitran tehtävänä on auttaa Suomea uudistumaan ja vahvistaa talouden kilpailukykyä ja kriisinkestävyyttä. Kaikki tulevaisuustyömme kanavoituukin suoraan tai välillisesti yhteiskunnan hyödyksi, olipa se rahoitusta, tiedon tuotantoa, työkaluja, koulutusta tai kokeilujen sparrausta”, painottaa Sitran yliasiamies Jyrki Katainen.

Vuosi 2022 toi mukanaan yllätyksiä ja huolenaiheita, kuten Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Heti sodan alettua koostimme skenaarioita, joiden avulla voi ennakoida sodan pitkän aikavälin vaikutuksia.

”Yllätysten ja kriisien ajassa on tärkeää pitää yllä toivoa paremmasta huomisesta. Toivoa voi lisätä se, että miettii itselle tärkeitä, toivottavia tulevaisuuden vaihtoehtoja – ja työskentelee niiden puolesta”, Katainen painottaa.

Tulevaisuuden visioinnin avuksi kehitimme esimerkiksi Hyvät kortit -korttipelin, joka sopii kaikenikäisille aina koululaisista eläkeläisiin. Julkistimme suositun Heikot signaalit -raportin, joka kertoo muutosten ensimerkeistä arkisissa paikoissa, kuten kotona, töissä ja luonnossa. Päivitimme myös maailmanlaajuisista kehityskaarista kertovan Megatrendit 2023 -raportin.

Sitran vuonna 2021 lanseeraama Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmä sai VTT:n tekemässä arvioinnissa kiitosta siitä, että se vahvistaa osallistujien tulevaisuusosaamista.

Ilman luontoa emme selviä

Luonnon kantokyky on koetuksella, ja meillä on suuri tarve siirtyä luontoa ja ihmisten hyvinvointia vahvistavaan yhteiskuntaan. Myös Sitran työn painopiste siirtyi palkitusta ilmasto- ja kiertotaloustyöstä keinoihin, jotka auttavat turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Keväällä 2022 kutsuimme suomalaiset keskustelemaan luonnon merkityksestä. Eri tahot kymmenillä paikkakunnilla järjestivät keskusteluja, jotka vahvistivat näkemystä siitä, että luontokadon pysäyttäminen edellyttää monipuolista keinovalikoimaa ja kaikkien osallisuutta.

Julkaisimme ensimmäisenä maailmassa selvityksen kiertotalouden ja luontokadon suhteesta. Sen toivoa luova sanoma on seuraava: luontokato voidaan pysäyttää, jos siirrymme maailmanlaajuisesti kiertotalouteen. Tässä suhteessa keskeiset toimialat ovat ruoantuotanto, sekä rakennus-, tekstiili- ja metsäsektorit

Ukrainan sodan alettua keräsimme oppeja aiemmista energiakriiseistä ja nostimme keskusteluun energiansäästön tarvetta. Kansallinen Astetta alemmas -energiansäästökampanja lähti liikkeelle Sitran aloitteesta. Avoimen haun kautta etsimme energiansäästöön myös uudenlaisia, dataa hyödyntäviä ratkaisuja.

Datataloudelle luotiin kansallinen tahtotila

Data ja siitä jalostettu tieto ovat elintärkeitä Suomen kilpailukyvylle ja taloudelle. Rakennamme reilua datataloutta yhdessä laajan kumppaniverkoston kanssa. Yksi esimerkki tästä on datatalouden kansallinen tahtotila, jonka laatimiseen osallistui Sitran johdolla satakunta alan toimijaa.

Autoimme yrityksiä kokeilemaan datan jakamisen hyötyjä esimerkiksi autokierrätyksessä ja metsäteollisuudessa. Lisäksi rahoitimme kokeiluja, joissa dataa hyödynnettiin digitaalisiin terapioihin, kuten astman ja MS-taudin hoitoon.

Teemme yhteistyötä myös Euroopan unionin kanssa. Sitra koordinoi esimerkiksi 26 Euroopan maan yhteistä ns. TEHDAS-hanketta, jonka tehtävänä on luoda pelisäännöt ja lainsäädäntöä terveysdatan jakamiseen EU-maiden välillä.

Vaalit eivät riitä – osallistumiseen tarvitaan uusia kanavia

Jotta luottaisimme enemmän päätöksentekoon ja toisiimme, on vaalien rinnalle tarjottava uusia, innostavia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja. Sitran kyselytutkimus osoitti, että yli 700 000 suomalaista haluaisi osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, jos se olisi nykyistä helpompaa. Kehitämme tähän uusia keinoja. Listasimme esimerkiksi toimia, jotka tekisivät EU-lainsäädännön kansallisesta päätöksenteosta kansalaisille avoimempaa.

Sitra johti työryhmää, joka auttoi uusia hyvinvointialueita luomaan rakenteita osallisuudelle ja paikallisdemokratialle. Valtaosa hyvinvointialueista aikoo laatia osallistumiselle erillisen ohjelman tavoitteineen ja keinoineen.

Muutosohjelma Sitra Lab 4 ja siihen valitut tiimit kokeilivat käytännössä uusia keinoja, jotka lisäävät kuntalaisten osallisuutta. Kokeiluja toteutettiin esimerkiksi Kemissä, Tampereella ja Vaasassa.

Sitra ei saa varoja budjetista 

Sitra ei saa varoja valtion budjetista, vaan kaikki tulevaisuustyö rahoitetaan sijoitusomaisuudesta kertyvillä tuotoilla. Osake-, korko- ja muiden sijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2022 lopussa 941 miljoonaa euroa. Sijoitukset tuottivat vuositasolla -6,4 prosenttia. Sijoitusten ilmastostrategian päivityksen yhteydessä Sitra asetti tavoitteekseen hiilineutraalin sijoitussalkun vuoteen 2035 mennessä.

Varsinaisen toiminnan kulut olivat noin 31 miljoonaa euroa. Hankekuluista reilu kolmasosa käytettiin erilaisiin kokeiluihin ja pilotteihin eri puolilla Suomea.

Usein työmme tulokset konkretisoituvat vasta vuosien päästä. Sitran vuosina 2017–2018 ideoima sote-alan koulutuspilotti vakiinnutti paikkansa syksyllä 2022, kun Satakunnan ja Lapin ammattikorkeakouluissa alkoi pilottiin perustuva Hyvinvointianalyytikkojen koulutusohjelma. Koulutukseen valitut 75 osallistujaa osaavat jatkossa tulkita terveysdataa ja auttavat kehittämään sote-alaa datan avulla.

Sitran toimintakertomus ja tilinpäätös 2022 julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Yhtä aikaa tilinpäätöksen kanssa julkistamme myös Sitran ostolaskut ja hankekulut kolmen viime vuoden ajalta eli vuosilta 2020–2022

Lisätietoja:

Jyrki Katainen, yliasiamies, Sitra, puh. 0294 618 991, jyrki.katainen@sitra.fi

Elina Ravantti, johtaja, Viestintä, Sitra, puh. 0294 618 520, elina.ravantti@sitra.fi

Heidi Saario, johtaja, Talous- ja hallintopalvelut, Sitra, puh. 0294 618 203, heidi.saario@sitra.fi