Oulun yliopisto

Sodankylän geofysiikan observatorion vaiheista juhlakirja

15.6.2017 12:44 | Oulun yliopisto

Jaa

Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatorion yli 100-vuotisesta taipaleesta on ilmestynyt 250-sivuinen juhlakirja, jossa luodaan katsaus SGO:n historiaan ja nykyhetkeen. Teoksen ”Sodankylän geofysiikan observatorio 1913-2013 – sata vuotta havaintoja ja tutkimusta” on toimittanut dosentti Heikki Nevanlinna. Kirjoittajina on viisitoista SGO:n ja Ilmatieteen laitoksen nykyistä ja emeritustutkijaa.

Sodankylän geofysiikan observatorion lautasantenni (kuva: Kimmo Kuortti, Oulun yliopisto)
Sodankylän geofysiikan observatorion lautasantenni (kuva: Kimmo Kuortti, Oulun yliopisto)

Alkusysäys observatorion perustamiseen tuli kansainväliseltä tiedeyhteisöltä. Aivan 1900-luvun alussa vireillä oli koko maapallon kattava geomagneettinen kartoitus. Suomalaisen tiedeakatemian aktiivinen jäsen professori Gustaf Melander oli keskeinen henkilö observatorion perustamisvaiheissa. Observatorion tehtäviin kuuluivat geomagneettiset ja ilmatieteelliset mittaukset ja tutkimukset. Henkilökunnan määrä oli aluksi vaatimattomat kolme työntekijää. Nykyisin työntekijöitä observatoriossa on 30.

Jatkosodan jälkeen observatorion toiminta jaettiin kahteen osaan. Suomalaiselle Tiedeakatemialle jäivät geomagneettiset mittaukset ja Ilmatieteen laitokselle aerologisilla havainnoilla laajennettu meteorologinen observatorio, nykyisin Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus ja Arktinen avaruuskeskus. Kansainvälinen geofysiikan vuosi 1957–1958 merkitsi observatoriolle uutta toiminnallista nousukautta. Silloin aloitettiin ionosfäärin luotaukset, seismiset havainnot ja revontulikuvaukset. Nykyisin tutkimusyhteistyötä tehdään yli 200 kansainvälisen tutkimuslaitoksen kanssa.

Seuraava edistysaskel oli EISCAT-järjestön tutka-aseman perustaminen Sodankylään 1980-luvun alussa. SGO:n tutkijat ovat toimineet EISCAT:in johtotehtävissä ja paitsi EISCAT-järjestö, myös kaikki maailman suurtehotutkat ovat ottaneet käyttöönsä Sodankylässä kehitettyjä uusia tutkamittausmenetelmiä ja parannettuja tutkasignaalien analyysimenetelmiä. Tutkimustyötä tällä alalla jatkaa SGO:n matemaattisten inversiomenetelmien huippuyksikkö.

Sodankylän geofysiikan observatorion päätehtäviin kuuluvat erilaisten geofysikaalisten ilmiöiden jatkuvat mittaukset, joista pitkäkestoisimmat magneettikentän rekisteröinnit ovat yltäneet jo yli 100 vuoden ikään. Havaintoja tehdään yli 20 paikkakunnalla, joista merkittävä osa on sijoitettu yhteistöinä ulkomaisten laitosten kanssa Suomen pituuspiirillä Huippuvuorilta Pohjois-Skandinavian ja koko Suomen kautta Etiopiaan ja Etelämantereelle.

Observatorion painoaloina ovat maapallon lähiavaruusympäristön tutkimukset, avaruussää, radiotiede, kosminen säteily ja seismologia. Observatorion tutkijat julkaisevat vuosittain lähes 100 tieteellistä kansainvälisen tason tutkimusta.

Sodankylän geofysiikan observatorio siirtyi Suomalaiselta Tiedeakatemialta Oulun yliopiston alaisuuteen ja rahoitukseen vuonna 1997. Se merkitsi aikaisempaan verrattuna parempia kehitysmahdollisuuksia sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Observatoriosta on 103 vuoden aikana kehittynyt kansainvälisesti merkittävä ja arvostettu ja laajaa havaintotoimintaa ylläpitävä tutkimuslaitos. Se on Oulun yliopiston merkittävin tieteellinen toimija Lapissa ja Lapin vanhin tutkimuslaitos.

Kirjaa saa tilaamalla SGO:sta / Pirkko Kaukonen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja, dosentti Esa Turunen, Oulun yliopisto, puh. 0294 480 813

Viestintäpäällikkö Tapio Mäkinen, Oulun yliopisto, puh. 040 546 3413

Kuvat

Sodankylän geofysiikan observatorion lautasantenni (kuva: Kimmo Kuortti, Oulun yliopisto)
Sodankylän geofysiikan observatorion lautasantenni (kuva: Kimmo Kuortti, Oulun yliopisto)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: Geneettiset syyt ja riskitekijät mitokondriotaudeissa yleisesti esiintyvien oireiden taustalla18.8.2017 14:41Tiedote

Mitokondriot ovat soluelimiä, joiden tärkein tehtävä on solujen energiantuotanto. Niiden määrä on suurin sellaisissa soluissa ja kudoksissa, jotka tarvitsevat runsaasti energiaa, esimerkiksi hermostossa ja lihaksissa. Mitokondrioiden toimintahäiriöt voivat johtaa monimuotoisiin oireisiin ja sairauksiin vaihdellen lievistä vakaviin. Monimuotoisuudesta huolimatta mitokondriotaudeilla on tiettyjä tyypillisiä oireita kuten kuulonalenema, diabetes ja ataksia. Tässä väitöstutkimuksessa on tutkittu perintötekijöitä potilailla, joilla mitokondriotaudeille tyypilliset oireet ovat alkaneet aikuisiällä. WFS1-geenin haitalliset mutaatiot aiheuttavat harvinaista hermoston rappeutumasairautta, jonka vastikään on esitetty liittyvän mitokondrioiden toimintahäiriöihin. Väitöstutkimuksessa tunnistettiin WFS1-geenin variantteja, joiden ei tiedetä aiheuttavan rappeutumasairautta, mutta jotka lisäävät kuulonaleneman ja diabeteksen riskiä. Tutkimuksessa osoitettiin myös WFS1-geenin muutosten altistavan ikäk

Väitös: Tietotekniset työkalut ennustamassa proteiinien toimintaa molekyylirakenteeseen perustuen15.8.2017 14:58Tiedote

Proteiinit muodostavat molekyylirakenteen, joka ohjaa jokaista elävää solua. Niiden monimutkainen rakenne edesauttaa kemiallisia reaktioita, jotka ovat tarpeen sekä solujen selviytymisessä että lisääntymisessä. Proteiinien kemiallisen koostumuksen, rakenteen ja toimintatarkoituksen ymmärtäminen on yksi perimmäisistä kysymyksistä molekyylibiologiassa ja biokemiassa.

Väitös: Orgaanisten valoa emittoivien komponenttien värinsäätö15.8.2017 14:48Tiedote

Väitöskirjatyössä kehitettiin orgaanisten valoa emittoivien transistoreiden (OLET) ja diodien (OLED) värinsäätöä. Työssä tehtiin kolmikerrosrakenteisia OLETeja, jotka kykenevät emittoimaan valoa kahdella värillä ja joiden emittointiväri on jännitesäädettävissä. OLEDien osalta toteutettiin kaksi erilaista värinsäätömenetelmää, joissa molemmissa hyödynnettiin kuumennusta pysyvän värinvaihdon aikaansaamiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme