Helsingin yliopisto

Soiden valtavat hiilivarannot vaativat erityistä huomiota, alan tiedeyhteisö toteaa yksimielisesti

Jaa

Tutkijat, jotka edustavat yli 50 tutkimuslaitosta eri puolilta maailmaa, ovat yksimielisiä: soiden hiilivarastot ovat haavoittuvaisempia kuin aiemmin on ajateltu. Soiden suojelu- ja ennallistamistoimilla voitaisiin hillitä ilmaston lämpenemistä. Suomalaistutkijoiden panos yhteisartikkelissa oli merkittävä erityisesti ikiroutaan, typpilaskeumaan ja soiden taloudelliseen hyödyntämiseen liittyen.

Kuva: Jussi-Pekka Manner.
Kuva: Jussi-Pekka Manner.

Suot kattavat vain kolme prosenttia maapallon maapinta-alasta, mutta ne sisältävät noin neljänneksen kaikesta maaperään varastoituneesta hiilestä – kaksi kertaa niin paljon, kuin on varastoituneena maapallon metsiin. Tutkijat ovat huolissaan, että tämä varasto ei ole täysin turvassa. 

– Suurin uhka on, että soihin vuosituhansien saatossa sitoutunut hiili päätyy takaisin ilmakehään lämmittämään ilmastoa entisestään, toteaa apulaisprofessori Julie Loisel Texasin A&M yliopiston maantieteen laitokselta. Hän on yksi julkaisun johtavista kirjoittajista ja projektin alkuun saattajista. 

Yhteistyön tuloksena syntyi julkaisu, johon osallistui 69 tutkijaa eri puolilta maailmaa ja joka nyt on julkaistu arvovaltaisessa Nature Climate Change -tiedesarjassa. Julkaisun pääviesti on selvä: ensinnäkin soiden hiilivarannot ovat haavoittuvampia ilmastonmuutokselle ja ihmistoiminnalle kuin aiemmin on ajateltu ja toiseksi suot pitäisi saada paremmin sisällytettyä suuren mittakaavan maapallon prosesseja kuvaaviin malleihin.

Helsingin yliopiston tutkijat osallistuivat aktiivisesti yhteenvedon laatimiseen, esimerkiksi toimimalla vastuukirjoittajana omaan erikoisosaamiseensa liittyen. Suomalaistutkijoiden panos oli merkittävä erityisesti ikiroutaan, typpilaskeumaan ja soiden taloudelliseen hyödyntämiseen liittyen 

– Yhteenvetomme hälyttävä viesti on, että vähittäisetkin muutokset esimerkiksi lämpötilassa, suoveden pinnan korkeudessa, merenpinnan tasossa ja ravinnelaskeumassa, voivat johtaa nopeisiin ja yllättäviin tapahtumaketjuihin suoekosysteemeissä, korostaa professori Atte Korhola Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Uusi tutkimus painottaa erilaisten häiriötekijöiden merkitystä luontaisen hiilenkierron katkeamisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi ikiroudan sulaminen, suopalot ja maankäyttöön liittyvät muutokset – myös soiden ennallistaminen –jotka kaikki luovat soiden hiilitalouteen epävakautta. Erilaisia häiriötekijöitä on toistaiseksi kuitenkin vaikea sisällyttää ilmastoa kuvaaviin malleihin, jolloin ennusteisiin tulee epävarmuutta. 

– On selvää, että Fennoskandian ikiroutasuot ovat vaarassa sulaa, toteaa yliopistotutkija Minna Väliranta Helsingin yliopiston bio-- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta. Tämä voi johtaa suuriin metaanipäästöihin. Ikiroutasoiden kehitykseen ja hiilensidontaan liittyvät prosessit ovat kuitenkin monimutkaisia ja siksi tarvitaan lisää tutkimusta. 

Suomessa puolet soista on valjastettu taloudelliseen toimintaan, mutta erityisesti tropiikissa ihmisen toiminta tulee muuttamaan soiden hiilivarastoja: suot voivat siellä muuttua hiilen nieluista lähteiksi seuraavien vuosisatojen aikana. Ennuste on, että jopa 100 miljardia tonnia hiiltä voisi vapautua ilmakehään jo ennen vuotta 2100.   

– Tämä tarkoittaa sitä, että sen sijaan että hiiltä sitoutuisi soihin, sitä vapautuu ilmakehään. Tämä takaisinkytkentä kiihdyttää ilmaston lämpenemistä, valottaa asiaa Loisel.  

Expert assessment of future vulnerability of the global peatland carbon sink’ yhteenveto julkaistiin 4.12.2020 arvovaltaisessa Nature Climate Change -sarjassa. Julkaisu kokoaa yhteen käytettävissä olevaa tutkimustietoa ja esittelee laajan asiantuntija-arvion tärkeimmistä suoekosysteemejä muokkaavista tekijöistä menneisyydessä ja tulevaisuudessa. Mukana olleet tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että suotutkimusta tulee ehdottomasti edelleen tukea, jotta suo – hiili – ilmasto vuorovaikutusprosessit ymmärrettäisiin paremmin.    

Yhteenvedon tekemiseen osallistui tutkijoita Helsingin yliopiston eri tiedekunnista. Kirjoitusvastuussa olivat Välirannan ja Korholan lisäksi dosentit Kari Minkkinen maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja Sari Juutinen bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, sekä apulaisprofessori Annalea Lohila matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Luonnovarakeskuksesta mukana oli dosentti Tuula Larmola.  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Atte Korhola, atte.korhola@helsinki.fi, puh. 0504154528
Minna Väliranta, minna.valiranta@helsinki.fi, puh. 0504486483

Kuvat

Kuva: Jussi-Pekka Manner.
Kuva: Jussi-Pekka Manner.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tiedeviestinnän asiantuntija Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Hammasriipukset kertovat hirven tärkeästä asemasta kivikaudella14.1.2021 12:49:21 EETTiedote

Miltä tuntuisi kävellä yllä takki, mekko tai hame johon on kinnitetty kolmisensataa hirven etuhammasta? Hirvi oli pohjoisen havumetsävyöhykkeen kansojen merkittävin eläin, ja etuhampaat ehkä hirven halutuin osa. Etuhampaista tehtiin riipuksia, joita sidottiin kuiduista tai jänteistä tehdyillä nauhoilla. Noin 8200 vuotta sitten eläneiden metsästäjä-keräilijöiden haudoista löytyneiden tuhansien hirvenhammaskorujen valmistustekniikka kertoo yhtenäisestä kulttuurista ja tarkoista säännöistä.

Pienilmasto muovailee ja mullistaa pohjoisen hyönteisyhteisöjä ja niiden vuorovaikutusprosesseja: kasvituhoja ja loisintaa14.1.2021 10:26:36 EETTiedote

Ilmasto ja sen muutokset vaikuttavat paitsi lajeihin myös lajien muodostamiin monimutkaisiin vuorovaikutusverkkoihin. Nyt Helsingin yliopiston Spatial food web ecology -tutkimusryhmä osoittaa, miten pienilmasto muotoilee eliöyhteisöjen jokaista osaa yksittäisten lajien runsauksista lajien vuorovaikutuksiin ja vuorovaikutuksista syntyviin kasvintuhoihin. Näiden tulosten valossa näyttää, että ilmastonmuutos voi mullistaa pohjoisen hyönteisten valtarakenteet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme