Soitot MIELI ry:n Kriisipuhelimen ukrainan- ja venäjänkielisille linjoille kasvussa
Venäjän hyökkäyssodan myötä mielenterveysjärjestö MIELI ry avasi 2. syyskuuta Kriisipuhelimeensa uudet ukrainan- ja venäjänkieliset linjat. Soittoja on tullut noin 150 ja niiden määrä on kasvussa. Tähän mennessä soittajat ovat olleet pääosin 18-40-vuotiaita, ja heistä valtaosa on ollut venäjänkielisiä. Soittajista 60 % on ollut naisia.
”Yleisimmät soiton syyt ovat olleet arjessa selviytymisen ongelmat ja paha olo, kuten ahdistuneisuus. Suurimmalla osalla soittajista on iso tiedontarve suomalaisista palveluista, kuten esimerkiksi siitä, miten hakeutua terveyskeskukseen tai miten lasten koulujärjestelmä toimii”, sanoo uusia linjoja koordinoiva asiantuntija Julia Bagrova.
Soittajia puhututtaa myös ihmissuhteisiin liittyvät ongelmat. Lisäksi keskusteluja on käyty läheisen tilanteesta, omasta sairaudesta, yksinäisyydestä, itsetuhoisista ajatuksista sekä maahanmuuttajataustaan liittyvästä kriisistä.
Ukrainan- ja venäjänkieliset kielilinjat ovat auki neljä tuntia arkipäivisin, ja päivystäjinä toimivat kriisityön ammattilaiset. Päivystäjiksi on työllistynyt myös sodan takia Ukrainaista paenneita ammattilaisia.
Ensin katto pään päälle, sitten apua pahaan oloon
Bagrovan mukaan sodan takia Suomeen paenneista vasta murto-osa on löytänyt Kriisipuhelimen.
”Ihminen tarvitsee ensin katon pään päälleen ja elämän jonkinlaiseen järjestykseen. Vasta sitten on tilaa puhua tilanteen aiheuttamista tunteista ja traumoista. Siksi tarve puheluille kasvaa koko ajan”, Bagrova sanoo.
Mielenterveysasioihin liittyy myös voimakasta stigmaa. Bagrova kiertää jakamassa tietoa ukrainan- ja venäjänkielisten järjestöissä ja yhteisöissä sekä vastaanottokeskuksissa ja julkisen sektorin palveluissa, jotta tieto uusista Kriisipuhelinlinjoista tavoittaisi mahdollisimman monet keskusteluavun tarvitsijat.
”Kriisipuhelimeen voi soittaa hyvin matalalla kynnyksellä silloin, kun kaipaa keskusteluapua omassa elämäntilanteessaan. MIELI ry:n tavoite on, että Kriisipuhelinnumerot olisi tallennettu jokaisen puhelimeen”, Bagrova sanoo.
Tähän asti MIELI ry:n Kriisipuhelin on toiminut neljällä eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi, arabiaksi ja englanniksi. Venäjän hyökkäyssodan takia Suomeen on saapunut tähän mennessä noin 44 000 ukrainalaista, joille halutaan tarjota keskusteluapua heidän omalla äidinkielellään. Venäjänkielinen linja taas on ollut suunnitteilla jo pitkään, koska venäjä on yleisin vieras kieli Suomessa.
”Ukrainan- ja venäjänkieliset linjat käynnistettiin MIELI ry:n saamilla lahjoitusvaroilla ja rahoitus on turvattu vuoden loppuun. Koska matalan kynnyksen keskusteluavulle omalla äidinkielellä on tunnistettu iso tarve, toivomme että uusille linjoille järjestyy pitkäjänteinen perusrahoitus osana STEA:n rahoitusta, sanoo MIELI ry:n kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
MIELI ry:n Kriisipuhelimen ukrainan- ja venäjänkieliset linjat
Julia Bagrova
Asiantuntija, kriisityöntekijä
0405894019
julia.bagrova@mieli.fi
Sanna Vesikansa
Johtaja, Kriisitoiminnot
040 745 9586
sanna.vesikansa@mieli.fi
Viivi Virtanen
Viestinnän asiantuntija
040 662 9022
viivi.virtanen@mieli.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme