Soittajat kokevat keskustelut Kriisipuhelimessa helpottaviksi ja voimauttaviksi
Heinäkuussa tehdyn selvityksen aikana Kriisipuhelin-päivystäjä pyysi soittajaa arvioimaan vointiaan ennen soittoa ja sen päättyessä asteikolla 1-5. Lisäksi soittajia pyydettiin perustelemaan, miksi keskustelu oli ollut hyvä tai huono.
”Soittajien antama palaute oli kiinnostavaa. Soittajat voivat selvästi paremmin puhelun päättyessä. Vointi oli kohentunut 1,6 yksikköä (2,1 -> 3,7). Toiseksi soittajat myös osasivat erittäin hyvin kuvata, mikä keskustelun merkitys oli heille ja mitä he aikovat jatkossa tehdä voidakseen paremmin”, kertoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter Suomen Mielenterveysseurasta.
”Keskustelu Kriisipuhelimessa helpottaa oloa, vähentää ahdistusta ja huojentaa. Soittajat kertovat tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi sekä saaneensa uusia näkökulmia. Ahdistavien ajatusten kanssa kamppailevan ei kannata empiä Kriisipuhelimeen soittamista.”
Kriisipuhelimeen on tullut tänä vuonna tammi-heinäkuun aikana yhteensä 94 385 soittoa, joista kaiken kaikkiaan 30 895 soittoon on pystytty vastaamaan. Soittajien tyytyväisyys Kriisipuhelimeen ei tullut yllätyksenä. Viime vuonna palautetta annettiin yli 16 000 kertaa ja 95 prosenttia siitä oli kiittäviä.
Selvityksessä kävi ilmi, että helpottuneen olon lisäksi soittajat myös löysivät voimavaroja ja keinoja tehdä konkreettisia muutoksia.
”Moni havahtui siihen, että pitää jatkossa paremmin huolta itsestään esimerkiksi olemalla itselleen armollisempi tai kuuntelemalla itseään. Usein myös soittajat rohkaistuivat hakemaan apua tai keskustelemaan hoitotahon kanssa asiasta, josta puhuivat Kriisipuhelimessa. Haastaviksi koetuissa ihmissuhteissa päätettiin muuttaa toimintatapoja tai asennetta.”
Kriisipuhelimen selvitys:
- Selvitykseen vastasi 180 soittajaa
- Vastaukset kerättiin kahdeksan päivän aikana heinäkuussa 2018
- Soittajia pyydettiin arvioimaan vointiaan ennen soittoaan Kriisipuhelimeen asteikolla 1-5 (1: erittäin huono, 5: erittäin hyvä). Vastaavaa arviota pyydettiin voinnista Kriisipuhelimessa käydyn keskustelun jälkeen
- Ennen puhelua soittajan arvio olostaan oli keskimäärin 2,1
- Keskustelun päättyessä soittajan kokemus olostaan oli noussut ja oli keskimäärin 3,7.
Kriisipuhelin suomen kielellä
- Numero 010 195 202
- Päivystysajat: arkisin klo 9.00–07.00 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00.
- Verkkosivut: www.mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin
Kriisipuhelin arabian kielellä
- Numero 040 195 8202. Soittaa myös Whatsappin ja Viberin välityksellä.
- Voit myös ladata Tulka-sovelluksen ja kirjautua sisään tunnuksilla ”mieli”, minkä jälkeen Tulka muuttuu Kriisipuhelimen omaksi sovellukseksi.
- Päivystysajat: ma, ti, to, pe klo 11–15 ja ke klo 18–22 (1.10. alkaen klo 17-21).
- Soittaa voi myös englanniksi.
- Arabiankieliset verkkosivut: www.mielenterveysseura.fi/azma
Soittajien palautteita Kriisipuhelimesta:
- ”Nyt on turvallisempi olo. Ei tarvinnut jäädä asian kanssa yksin.”
- ”Vaikka tilanne on kauhea, keskustelu saa hetkeksi unohtamaan epämiellyttävän todellisuuden.”
- ”Kriisipuhelin on henkireikä. Ei tarvitse ajatella säikähtääkö toinen siitä mitä sanon.”
- ”Kiireetön keskusteluapu auttoi todella paljon. Näistä on vaikea puhua läheisten kanssa. Nyt on turvallisempi olo, ei tarvinnut jäädä yksin asian kanssa.”
- ”Kuunteleminen on tärkeää. Etukäteen pelkäsin, että minut lytätään ja kysytään miksi tänne soittelet. Päivystäjän kysymykset vapautti mielialaani.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susanna Winter
Kriisipuhelintoiminnan päällikkö
+358 40 587 5197
susanna.winter@mielenterveysseura.fi
Tietoja julkaisijasta
Suomen Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Seura koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. Mielenterveysseuran toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme