Helsingin yliopisto

Solujen muoto ja liikkumiskyky riippuvat proteiinien vuorovaikutuksesta solukalvon lipidien kanssa

Jaa

Soluissa proteiinit purkavat ja kokoavat aktiinisäikeitä, tarraavat kiinni solukalvoon ja tunnustelevat siinä olevia lipidejä. Järjestelmän virheillä on osuutensa esimerkiksi syövän leviämisessä.

Kun solujen sisällä olevat, aktiini-nimisestä proteiinista koostuvat säikeet pitenevät, ne puskevat solua ympäröivää kalvoa eteenpäin. Syntyvät ulokkeet auttavat eläinsoluja liikkumaan tai ne muodostavat solujen pinnoille erikoistuneita rakenteita. Tämä tarkasti säädellyn järjestelmän virheet liittyvät esimerkiksi syövän leviämiseen.

Aktiinisäikeiden pitenemistä ja purkamista säätelevät monet eri proteiinit, joista useat ovat myös kosketuksissa suoraan solukalvon kanssa. Helsingin yliopiston tutkijat ovat kuitenkin huomanneet, että kullakin proteiinityypillä on omanlaisensa ote solukalvoon.

– Säätelyproteiinit voivat olla kosketuksissa samaan aikaan usean solukalvon lipidimolekyylin kanssa. Proteiinista riippuen kontakti voi vaihdella kevyestä hipaisusta todella vankkaan tarrautumiseen, sanoo tutkijatohtori Yosuke Senju Pekka Lappalaisen tutkimusryhmästä Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista.

Tutkijatohtori Maria Kalimeri Ilpo Vattulaisen tutkimusryhmästä fysiikan laitokselta pystyi myös mallintamaan tietokoneella aktiinisäikeitä säätelevien proteiinien sitoutumista solukalvolle atomitasolla. Näin paljastuivat yksityiskohtaiset erot mekanismeissa, joilla nämä proteiinit ovat vuorovaikutuksessa solukalvon lipidien kanssa.

– Yhdessä nämä tutkimukset paljastavat, että solukalvon ja solun liikkumista ohjaavien proteiinien välillä on hämmästyttävän tarkasti säädelty vuorovaikutus. Jokainen proteiini sitoutuu solukalvoon sille ominaisella otteella. Tämä on välttämätöntä solun virheettömän toiminnan kannalta, professori Pekka Lappalainen toteaa.

____________

Yosuke Senju, Maria Kalimeri, Essi V. Koskela, Pentti Somerharju, Hongxia Zhao, Ilpo Vattulainen and Pekka Lappalainen. Mechanistic principles underlying regulation of the actin cytoskeleton by phosphoinositides. PNAS vol. 114 no. 43, doi: 10.1073/pnas.1705032114

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yosuke Senju
yosuke.senju@helsinki.fi
puh. 050 448 4609

viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nuorten aikuisten häiriintyneellä syömiskäyttäytymisellä on kauaskantoisia vaikutuksia terveyteen21.11.2017 11:57Tiedote

Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan nuorten aikuisten häiriintyneellä syömiskäyttäytymisellä on kauaskantoisia seurauksia terveyteen. Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen ennusti 24-vuotiailla naisilla ja miehillä suurempaa painoa, vyötärönympärystä ja psyykkistä pahoinvointia sekä heikompaa itsearvioitua terveyttä 24-vuotiaana ja kymmenen vuotta myöhemmin.

Moniresistentit bakteerit ovat tuontikoirilla huolestuttavan yleisiä17.11.2017 08:56Tiedote

Yleisimmin käytetyille mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä suolistoperäisiä bakteereita on tänä vuonna löydetty koirien seulontanäytteistä neljä kertaa useammin kuin viime vuonna. Osa näistä bakteereista voi tarttua myös ihmiseen. Helsingin yliopiston asiantuntijat kehottavat ulkomaisilta koiratarhoilta eläimiä tuovia järjestöjä ottamaan huomioon resistenttien bakteerien leviämisriskin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme