Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Some entistä tärkeämpi kanava kotikunnan asioiden seuraamiseen

Jaa

Sosiaalinen media kasvattaa suosiotaan oman kotikunnan asioiden seuraamisessa, selviää Kuntaliiton laajasta kuntalaiskyselystä. 18–29-vuotiailla sosiaalinen media on paikallislehden ohella tärkein kanava kunnan toiminnan seuraamisessa. Tästä ikäryhmästä 50 prosenttia ilmoittaa seuraavansa joko sosiaalista mediaa tai paikallislehteä etsiessään tietoa kotikuntansa päätöksistä tai toiminnasta.

Kuntaliitto tiedottaa
14.9.2017
Julkaisuvapaa heti

Some entistä tärkeämpi kanava kotikunnan asioiden seuraamiseen

Sosiaalinen media kasvattaa suosiotaan oman kotikunnan asioiden seuraamisessa, selviää Kuntaliiton laajasta kuntalaiskyselystä. 18–29-vuotiailla sosiaalinen media on paikallislehden ohella tärkein kanava kunnan toiminnan seuraamisessa. Tästä ikäryhmästä 50 prosenttia ilmoittaa seuraavansa joko sosiaalista mediaa tai paikallislehteä etsiessään tietoa kotikuntansa päätöksistä tai toiminnasta.

– Sosiaalinen media on ainoa kanava, joka on vahvistanut viime vuosina asemaansa kotikuntaan liittyvän tiedonsaannin kanavana, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Kaikista kuntalaisista 27 prosenttia seuraa kuntansa toimintaa ja päätöksentekoa somessa. Se on yhtä paljon kuin kuntien kotisivut tavoittavat kuntalaisia ja huomattavasti enemmän kuin mitä esimerkiksi erilaisten paikallisten järjestöjen sivuilta saadaan tietoa kotikunnasta.

Kuntaliiton ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselyyn vastasi yhteensä noin 11 000 ihmistä 40:stä eri kokoisesta kunnasta eri puolilta Suomea. Otos on kattava ja vertailukelpoinen koko Suomen mittakaavassa.

Lähes kaikki seuraavat kotikuntansa asioista

Yleisesti ottaen oman kotikunnan asioita seurataan tarkkaan. Kyselyyn vastanneista 93 prosenttia ilmoitti seuraavansa kuntansa päätöksentekoa ja toimintaa vähintään yhden kanavan kautta. Luku on pysynyt samana koko 2000-luvun ajan.

Edelleen sanomalehdet, erityisesti paikallislehti, on tärkein kanava oman kotikunnan toimintaa ja päätöksentekoa seurattaessa. Paikallis- ja ilmaisjakelulehdistä kuntansa asioita seuraa 82 prosenttia vastanneista. Maakuntalehdistä kunnan päätöksentekoa ja tapahtumia seuraa 68 prosenttia. Sanomalehtien merkitys on kuitenkin hieman vähentynyt 2000-luvulla.

Myös radio ja televisio ovat tärkeitä viestimiä oman kotikunnan asioiden kannalta ja niiden merkitys on viime vuodet pysynyt hyvin vakaana. 70 prosenttia ilmoittaa seuraavansa kotikuntansa asioita radiosta tai televisiosta usein tai silloin tällöin.

Kunnan oman tiedotuslehden, muiden kotiin jaettavien tiedotteiden sekä yhdistysten, järjestöjen ja asuinalueiden tiedotuslehtien merkitys tiedonsaantikanavana on laskusuunnassa. Esimerkiksi vuonna 2008 yhdistysten tiedotuslehdistä kotikuntansa asioita usein tai silloin tällöin seurasi 46 prosenttia vastaajista. Vuonna 2017 tämä luku oli pudonnut 34 prosenttiin.

Eri ikäisillä suuret erot median käytössä, myös sukupuoli ja äidinkieli vaikuttavat

Mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kysymys sitä enemmän he seuraavat kotikuntansa asioita. Aktiivisimpia seuraajia ovat 60-69 vuotiaat. Vähiten oman kunnan asioita seuraavat alle 30-vuotiaat. Iäkkäämmillä henkilöillä kuntatiedon seuraamisessa painottuvat paikallislehti, radio ja televisio sekä maakuntalehti.

–Lisäksi myös äidinkieli ja sukupuoli vaikuttavat siihen, miten paljon asukkaat seuraavat kotikuntansa asioita. Ruotsinkieliset ja naiset seuraavat kotikuntansa toimintaa muita enemmän, toteaa Pekola-Sjöblom.

ARTTU2-ohjelma ja tutkimuskunnat

ARTTU2-ohjelma selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan.

Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU2 on jatkoa vuosina 2008–2012 toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimustahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto.

ARTTU2-tutkimuskunnat: Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Vöyri.

Lisätietoja:
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634

Tarkemmat tiedot vastauksista Kuntaliitto.fissä: https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2017/some-entista-tarkeampi-kanava-kotikunnan-asioiden-seuraamiseen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Vertailututkimus: Kunnat onnistuneet pitämään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kurissa - Uudenmaan kunnat kärjessä6.6.2018 12:00Tiedote

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset pysyivät vuonna 2017 edellisvuoden tasossa, selviää Kuntaliiton kymmenen suuren kaupungin vertailututkimuksesta. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset olivat yhteensä 5 miljardia euroa, ja ne hoitivat noin 2,2 miljoonan suomalaisen palvelut. Keskimäärin kustannukset olivat 2 297 euroa asukasta kohti.

Jämförande undersökning: Kommunernas social- och hälsovårdskostnader under kontroll – bäst resultat i nyländska kommuner6.6.2018 12:00Tiedote

År 2017 hölls hälso- och sjukvårdskostnaderna i de stora städerna på samma nivå som året innan. Det framgår av en jämförande undersökning som Kommunförbundet utfört bland tio stora städer. De stora städerna hade hälso- och sjukvårdskostnader på sammanlagt 5 miljarder euro och de tillhandahöll tjänster för omkring 2,2 miljoner finländare. I snitt uppgick kostnaderna till 2 297 euro per invånare.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme