Jyväskylän yliopisto

Somevaikuttajat tukivat julkisyhteisöjen koronaviestintää – vaikuttajayhteistyöhön sisältyy kuitenkin myös riskejä

Jaa

Yhteistyö somevaikuttajan kanssa on organisaation viestinnälle suuri mahdollisuus, mutta siihen liittyy myös riskejä. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan vaikuttajien avulla organisaatioiden on mahdollista luoda yhteisöllisyyttä ja vaalia aineettomia pääomiaan, kuten sidosryhmien luottamusta. Strateginen somevaikuttajaviestintä vaatii kuitenkin myös mahdollisten maineriskien tiedostamista.

Väitöskirjatutkija Hanna Reinikainen. Kuva: Maarit Lahikainen
Väitöskirjatutkija Hanna Reinikainen. Kuva: Maarit Lahikainen

FM Hanna Reinikainen tutki väitöskirjassaan strategista somevaikuttajaviestintää. Tutkimus tuottaa viestinnän tutkimuksen kentälle uutta tietoa paitsi somevaikuttajaviestinnän mahdollisista negatiivisista vaikutuksista organisaatioille, myös julkisyhteisöjen somevaikuttajaviestinnästä.

Tätä päästiin tutkimaan poikkeukselliseen aikaan vuonna 2020, kun neljä suomalaista julkisyhteisöä – valtioneuvoston kanslia, sisäministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Helsingin kaupunki – hyödynsivät vaikuttajia osana toteuttamiaan koronaviestintäkampanjoita.

“Somevaikuttajat tarjosivat organisaatioille keinon tavoittaa sellaisia sidosryhmiä, joita niiden omat viestintäkanavat tai perinteinen media eivät välttämättä tavoita. Lisäksi tärkeää oli somevaikuttajien kyky luoda yhteisöllisyyttä ensimmäisten koronaeristysten aikaan. Yhteisöllisyys ja tunteiden jakaminen on usein vaikeaa julkisyhteisöille, mutta mahdollista somevaikuttajien avulla.”

Somevaikuttajat ovat moniosaajia

Organisaatioiden näkökulmasta sosiaalisen median vaikuttajat on perinteisesti ymmärretty suosittelijoina, jotka tarjoavat organisaatioille mahdollisuuden edistää esimerkiksi tuotteiden menekkiä. Tämä on Reinikaisen mukaan kuitenkin näkökulmana kapea.

“Organisaatioiden kannattaisi miettiä somevaikuttajien mahdollisuuksia aiempaa laajemmin. Somevaikuttajilla on monipuolista osaamista ja he ovat muun muassa sosiaalisen median vuorovaikutuksen ammattilaisia. Vaikuttajia voisikin hyödyntää aiempaa enemmän esimerkiksi konsulttitehtävissä tai sidosryhmäymmärryksen kartuttamisessa.”

Samalla Reinikainen muistuttaa, että yhteistyö somevaikuttajien kanssa voi olla organisaatioille myös riskialtista.

“Jos somevaikuttajan maine kärsii, se voi heijastua negatiivisesti myös yhteistyötä tehneeseen organisaatioon. Toisaalta somevaikuttajien jättäminen kokonaan viestinnän keinovalikoiman ulkopuolelle voi sekin olla riskialtista. Jokin kriittinen sidosryhmä saattaa jäädä organisaatiolta näin kokonaan huomioimatta.”

Avainasemassa vaikuttajien toimijuus

Reinikaisen mukaan arvonluonti strategisessa somevaikuttajaviestinnässä toteutuu parhaiten silloin, kun organisaatiot sallivat vaikuttajille liikkumavaraa ja toimijuutta.

“Kontrolloimisen sijaan on parempi pyrkiä siihen, että somevaikuttajat voivat toimia itsenäisesti ja yhteistyössä myös seuraajiensa kanssa. Tällöin yhteistyö on aidompaa ja todennäköisesti myös hedelmällisempää kaikille osapuolille.”

Reinikaisen väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joista yksi on laadullinen tapaustutkimus ja kaksi määrällisiä koeasetelmia. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta #Agentit – Nuorten toimijuus sosiaalisessa mediassa sekä Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta Vaihtoehtoiset viestijät koronakriisissä.

--

FM Hanna Reinikaisen viestinnän johtamisen väitöskirjan "Fostering organizational intangible assets through strategic social media influencer communication" tarkastustilaisuus järjestetään 20.5.2022 klo 11–15 yliopiston juhlasalissa (C1).Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Vastaväittäjänä toimii professori Augustine Pang (Singapore Management University) ja kustoksena professori Vilma Luoma-aho (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu). Tilaisuus on englanninkielinen ja sitä voi seurata myös verkossa. Yleisö voi tilaisuuden lopussa osoittaa mahdolliset kysymyksensä kustokselle, puh. +358 40 805 3098.

Lisätietoja:

Hanna Reinikainen

hanna.m.reinikainen@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Väitöskirjatutkija Hanna Reinikainen. Kuva: Maarit Lahikainen
Väitöskirjatutkija Hanna Reinikainen. Kuva: Maarit Lahikainen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

SA:n luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnalta rahoitusta viidelle Jyväskylän yliopiston tutkimukselle22.6.2022 15:59:26 EEST | Tiedote

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen viidelle Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeelle. Kolme hankkeista sijoittuu matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan, yksi informaatioteknologian tiedekuntaan ja yksi liikuntatieteelliseen tiedekuntaan. Rahoitukset ovat pääsääntöisesti nelivuotisia alkaen 1.9.2022.

Tekoäly yhtä luotettava kuin patologi - työkalu automatisoi elinaikaa ennustavan tekijän tunnistamisen suolistosyöpänäytteistä22.6.2022 10:30:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan AI Hub Keski-Suomi -hankkeessa kehitettiin tekoälypohjainen työkalu, joka automatisoi suolistosyöpään liittyvän elinaikaa ennustavan tekijän määrittämisen. Laskeakseen ennustekijän, tekoälyn oli ensin opittava tunnistamaan eri kudostyyppejä, missä se onnistui 96 % tarkkuudella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme