SOSIAALI- JA TERVEYSALAN SÄÄNTELY KOHTELEE JULKISTA JA YKSITYISTÄ TOIMIJAA EPÄTASAPUOLISESTI

Eduskuntakäsittelyssä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslakiesitys asettaa yksityisille palveluntuottajille ylimääräisiä raportointivelvoitteita. Yksityisten palveluntuottajien on eriytettävä julkisen valinnan palvelutuotannon kirjanpito ja avattava kilpailijoilleen yksityiskohtaisesti julkisen valinnan palvelutuotannon kustannusrakenteensa.

Tarkka kustannusrakenne voi pahimmillaan paljastaa yrityksen liikesalaisuuksiksi katsottavia tietoja. Liikesalaisuudet on suojattu lailla nimenomaan terveen kilpailun ylläpitämiseksi.

Ruotsin terveydenhuollon valinnanvapauden keskeinen ongelma on ollut ristisubventio eli se, että kunnat ovat eri tavoin tukeneet yksiköitään, jotka eivät muuten olisi pysyneet mukana kilpailussa. Tämä on vääristänyt kilpailua. Valinnanvapauslakiehdotus ei takaa riittäviä keinoja siihen, että maakunnan liikelaitosten subventointi kilpailua vääristävällä tavalla estettäisiin. Olennaista olisi varmistaa laissa, että maakunnan muun toiminnan resurssit pidetään erillään sote-keskuksen toiminnasta.

EVA Analyysissa Soten sokeat pisteet nostetaan esiin myös kaksi muuta sosiaali- ja terveysalan sääntelyyn liittyvää kilpailuongelmaa.

Yksityiset ja julkiset sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajat ovat nykyisin valvonnan, toimintaedellytysten ja lupamenettelyn osalta eri asemassa. Viranomaiset eivät edes tiedä julkisten toimintayksikköjen tarkkaa lukumäärää Suomessa. Lupamenettely koskee ainoastaan yksityistä sektoria, joten sitä valvotaan tarkemmin. Kun julkisia toimijoita valvotaan, ei ole lupaa, johon toimintaa peilattaisiin. Tämä tekee toiminnan tasapuolisen valvonnan käytännössä mahdottomaksi. Nykytilan ongelmallisuus on havaittu esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksessä ja epätasapuolisen kohtelun ongelma on myönnetty hallituksen esityksessä. Se korjaantuu, mikäli eduskunnassa käsittelyssä oleva palveluntuottajalaki hyväksytään.

Yksityistä ja julkista sektoria kohdellaan eri tavoin myös eduskunnassa juuri hyväksytyssä tietosuojalaissa. Lain mukaan julkiselle sektorille ei voitaisi määrätä hallinnollista sakkoa. Sen sijaan yksityisen sektorin pitää varautua hallinnolliseen sakkoon, joka on suurimmillaan jopa 20 miljoonaa euroa tai neljä prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Tällä on merkitystä sosiaali- ja terveysalan markkinoilla, joilla yksityinen ja julkinen sektori kilpailevat.

Julkisen sektorin toimija voi hyödyntää palvelutuotannossaan verovapautta, konkurssisuojaa sekä markkinaehtoista edullisempaa rahoitusta. Lisäksi julkista toimijaa perusteettomasti suosiva epäsymmetrinen sääntely loukkaa tervettä kilpailua. Osittain ongelma johtuu vanhentuneesta lainsäädännöstä, mutta lainsäätäjä laatii edelleen säännöstöä, jossa kysymystä ei ole riittävästi huomioitu.

Ilkka Haavisto, Heini Larros, Sami Metelinen: Soten sokeat pisteet – Näin julkinen sektori sorsii yksityisiä palveluntuottajia ja suosii omiaan -EVA Analyysi 20.11.  osoitteessa www.eva.fi