- Vuosien valmistelun jälkeen YK:n vammaissopimuksen tavoitteet ovat aidosti toteutumassa. Uusi laki turvaa yhdenvertaisuuden vammaisten henkilöiden kesken, kun diagnoosi ei enää määrittele oikeutta palveluihin. Jatkossa palvelun saa yksilöllisen tarpeen mukaan ja aiemmat väliinputoajaryhmät tavoitetaan vammaispalveluiden piiriin, summaa valiokuntaryhmän vetäjä Ilmari Nurminen.

- Paitsi yhdenvertaisuus vammaisten henkilöiden kesken, olennaista on tietysti yhdenvertaisuus vammaisten ja vammattomien henkilöiden välillä. Tarvitaan siis vahvaa vammaislainsäädäntöä, jotta vammaisten henkilöiden oikeus osallistua ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muut kansalaiset toteutuisivat nykyistä paremmin, toteaa valiokunnan jäsen Heidi Viljanen.

- Kaiken kaikkiaan uudistuksen tarkoituksena on tukea ihmisen itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä turvata yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut, listaa valiokunnan jäsen Aki Lindén.

- On myös huomattava, että lainsäädäntö tarvitsee tuekseen riittävät resurssit hyvinvointialueilla, Lindén lisää.

- Valiokunnan käsittelyssä laki sai uutta muotoa, mm. erityisen osallisuuden tuen tuntimäärää nostettiin merkittävästi, siirtymäajan jälkeen yhteensä vähintään 30 tuntiin kuukaudessa. Näin voidaan lieventää lakiin edelleen sisältyvän voimavararajauksen vaikutuksia vaikeasti vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen avun saannissa, Nurminen selvittää.

- Myös lasten asemaa ja heidän kuulemistaan vahvistettiin perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla. Lakiin myös lisättiin kehitysvammaisten henkilöiden oikeus osallistua työtoimintaan jos sosiaalihuoltolain perusteella järjestetty toiminta ei vastaa hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa. Lisäksi tähän tulee saada tarpeen mukaan maksuttomat matkat. Pidimme kehitysvammaisille henkilöille erittäin tärkeän työtoiminnan jatkuvuuden turvaamista välttämättömänä subjektiivisena oikeutena, perustelee valiokunnan jäsen Kim Berg.

- Lisäksi valiokunta korostaa mietinnössään vammaispalvelujen hankinnan asiakaslähtöisyyttä. On tärkeää, että hyvinvointialueet käyttävät kehitysvammaisten ja autismikirjon henkilöiden elämänmittaisia, välttämättömiä palveluita oman toiminnan ulkopuolelta järjestäessään kestäviä ja asiakaslähtöisiä tapoja, kuten henkilökohtaista budjetointia, yksilöllistä maksusitoumusta tai palveluseteliä. Yksilöllisten valinnanmahdollisuuksien käytöllä on olennainen merkitys vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä elämänlaadun, hyvinvoinnin ja terveyden kannalta, valiokuntaryhmä korostaa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö vammaispalvelulain uudistamisesta etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon päätettäväksi.