SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Sosiaalibarometri 2018: Perustoimeentulon siirto Kelaan oli oikea ratkaisu, haasteet edelleen merkittäviä

Jaa

Sosiaalibarometrin vastaajien enemmistön mukaan uudistus on parantunut kansalaisten välistä yhdenvertaisuutta ja madaltanut kynnystä hakea toimeentulotukea. Vastaajat arvioivat myös, että perustoimeentulotukea saa nyt useampi siihen oikeutettu ja että asiakkaiden sähköiset palvelut ovat parantuneet.

Vuoden 2017 alussa toteutettu perustoimeentulon siirto Kelaan oli oikea ratkaisu, arvioidaan ennakkotulosten mukaan Sosiaalibarometrissa 2018.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry selvitti Sosiaalibarometrissa sosiaali- ja terveysjohtajien, sosiaalityöntekijöiden sekä Kelan johtajien ja toimihenkilöiden näkemyksiä perustoimeentulotuen Kela-siirrosta. Kaikkien vastaajaryhmien enemmistö pitää viime vuoden alussa voimaanastunutta uudistusta oikeana ratkaisuna, mutta ratkaistavana on edelleen merkittäviä haasteita.

Parannuksista huolimatta Kela-siirto ei ole vielä valmis

Sosiaalibarometrin vastaajien enemmistön mukaan uudistus on parantunut kansalaisten välistä yhdenvertaisuutta ja madaltanut kynnystä hakea toimeentulotukea. Vastaajat arvioivat myös, että perustoimeentulotukea saa nyt useampi siihen oikeutettu ja että asiakkaiden sähköiset palvelut ovat parantuneet. Näin Kelan toimihenkilö arvioi uudistusta avovastauksessa:

”Asiakkaat saavat nopeammin päätökset. Tässä tosin vikana toimihenkilöiden virheiden määrän kasvu. Useita päätöksiä, mutta laatu kärsii.” - Kelan toimihenkilö

Sosiaali- ja terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden enemmistö (57—69 %) arvioi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen heikentyneen Kela-siirron myötä. Avovastausten mukaan kaikilla heikompiosaisilla ei ole pääsyä sähköisiin palveluihin. Kelan toimihenkilöistä, sosiaali- ja terveysjohtajista sekä sosiaalityöntekijöistä yli 60 prosenttia arvioi, että sosiaalityön tarpeessa olevat jäävät aiempaa useammin ilman sosiaalityön tukea. Vastaajien enemmistö (51—77 %) katsoo, että sosiaalityön osaaminen ei ole Kelassa tällä hetkellä riittävää.

”Uudistuksessa luotiin tasavertainen ja yhdenmukainen malli kaikille asiakkaille. Kunnissa vapautettiin näin resursseja varsinaiseen sosiaalityöhön. Haluamme kehittää Kelan ja kuntien yhteistyötä niin, että voimme huomioida asiakkaiden yksilölliset tarpeet paremmin jo Kelassa”, sanoo Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Kelan ja kuntien yhteistyössä on edelleen haasteita

Sosiaalityöntekijöistä ja Kelan toimihenkilöistä 38 prosenttia on tyytyväisiä Kelan ja kuntien väliseen yhteistyöhön. Viime vuonna tyytyväisten Kelan toimihenkilöiden ja sosiaalityöntekijöiden osuus oli noin kolmannes (28—32 %). Huolimatta arvioiden parantumisesta viime vuoteen verrattuna, yhteistyössä on vieläkin haasteita. Näin sosiaalityöntekijä kuvaa yhteistyön haasteita avovastauksessa:

”Esim. nuoren toimeentulotukihakemuksessa oli ongelmia. Soitin Kelalle. Ensimmäinen työntekijä antoi ohjeet. Nuori korjasi hakemusta, tuli hylky. Soitin Kelalle, eri työntekijä antoi erilaisen ohjeen. Nuori korjasi hakemusta, taas hylky, kolmas työntekijä neuvoi taas eri tavalla.” - Sosiaalityöntekijä

Kuntien ja Kelan tiedonkulku on yksipuolista siten, että kunnassa nähdään vain perustoimeentulotukipäätökset, mutta ei niiden liitteitä. Vastaavasti Kelasta ei ole pääsyä kuntien asiakastietoihin, ja siksi Kelan työntekijät eivät saa suoraan tietoa kunnasta esimerkiksi sosiaalityön piiriin ohjaamisen onnistumisesta. Tämän koetaan johtavan asiakkaiden turhaan pompottamiseen viranomaisten välillä.

”Viranomaisten epäselvyydet ohjeistuksista ja toistensa vastuualueista eivät saa johtaa asiakkaiden pompotteluun. Tiedonkulun ongelmat on ratkaistava tarvittaessa lakimuutoksella”, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa.

Työskentelyilmapiiriä heikentää myös, että enemmistö (52—55 %) sosiaali- ja terveysjohtajista ja sosiaalityöntekijöistä kokee Kelan tekemien virheiden korjaamisen työllistävän paljon kunnissa. Kelan toimihenkilöiden arvioiden mukaan virheitä aiheuttaa kiire, toimeentulotukipäätöksiä pitäisi tavoitteen mukaisesti tehdä 15—20 kappaletta päivässä.

Lisätietoja

pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, p. 040 592 4287, vertti.kiukas@soste.fi

tutkija Ari-Matti Näätänen, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, p. 040 505 5974, ari-matti.naatanen@soste.fi

johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, Kela, puh. 020 634 1215 (assistentti), kari-pekka.maki-lohiluoma@kela.fi

Sosiaalibarometri on ajankohtainen arvio hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmässä tapahtuvista muutoksista. Selvitys on tehty vuosittain jo vuodesta 1991 alkaen. Tänä vuonna Sosiaalibarometrissa tarkastellaan sote- ja maakuntauudistusta, eriarvoisuuden kehitystä Suomessa sekä toimeentulotuen Kela-siirtoa.

Toimeentulotuen Kela-siirtoa käsitteleviin kysymyksiin ovat vastanneet Kelan johtajat ja toimihenkilöt, sote-johtajat ja sosiaalityöntekijät. Kelalta kyselyyn vastasivat asiakkuus-, etuus- ja kehittämispalveluiden tulosyksiköiden johtajat, yksiköiden päälliköt, keskuksen päälliköt ja ryhmäpäälliköt. Heistä käytetään raportissa nimitystä Kelan johto tai Kelan johtajat. Heidän lisäkseen kysymyksiin on vastannut otos Kelan toimeentulotuen etuuskäsittelijöistä ja palveluasiantuntijoista, ja heistä käytetään raportissa termiä Kelan toimihenkilöt. Kysely toteutettiin sähköisesti aikavälillä 8.1. - 18.2.2018. Kysely lähetettiin 220 Kelan johtohenkilölle, vastauksia saatiin 109, ja 673 Kelan toimihenkilölle, joilta vastauksia saatiin 421. Sote-johtajista vastasi 52 prosenttia eli 154 kappaletta. Sosiaalityöntekijöitä vastasi kyselyyn 300 kpl, mutta heidän vastausprosenttiaan ei voida laskea, koska sosiaalityöntekijöiden kokonaismäärä ei ole tiedossa.

Sosiaalibarometri 2018 julkaistaan kokonaisuudessaan kesäkuun alussa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Yliopistonkatu 5
00100 HELSINKI

http://www.soste.fi

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 290 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.

 

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Sosiaalibarometri 2018: Sipilän hallitus on epäonnistunut eriarvoisuuden vähentämisessä12.6.2018 08:00Tiedote

Sosiaalibarometrin vastaajista valtaosa (55–79 prosenttia) katsoo, että Sipilän hallitus on epäonnistunut eriarvoisuuden vähentämisessä. Vastaajat arvioivat, että eriarvoisuus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosiaalibarometri selvittää kuntien sosiaali- ja terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden sekä Kelan johtajien näkemyksiä eriarvoisuudesta ja toimeentuloturvajärjestelmän kehittämisestä.

SOSTE liittyy Sociala Oy:n perustajaosakkaaksi25.5.2018 14:16Tiedote

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on liittynyt alustapalvelu Sociala Oy:n kantaosakkaaksi. SOSTEn hallitus päätti osakkuudesta kokouksessaan 23.5. Sociala Oy toimii yhteiskunnallisena, yleishyödyllisenä ja voittoa tavoittelemattomana yrityksenä sosiaali- ja terveysalalla. Yhtiö toimii alustatoimijana sote-palveluita tuottaville järjestöille ja muille pienille palveluntuottajille. ”SOSTE tukee sosiaali- ja terveysjärjestöjä kehittämään toimintaansa muuttuvassa toimintaympäristössä. Tähän tähtää myös kantaosakkuus Sociala Oy:ssä. Järjestöjen palveluita on koottava yhteen ja tehtävä näkyväksi. Digitaalisilla alustoilla ja niitä käyttävillä palveluekosysteemeillä on tässä ratkaiseva rooli”, SOSTEn johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi kertoo. ”Järjestöjen odotetaan ottavan paikkansa tasavertaisena kumppanina sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä. Uusien avauksien aika on nyt”, SOSTEn Knaapi lisää. Maakunta- ja soteuudistus korostaa järjestöjen välisen yhteistyön tärkeyttä. Sosiaali

Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen nostettava Suomen talouspolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi23.5.2018 15:57Tiedote

SOSTE ja EAPN-Fin vaativat Suomea tarttumaan aktiivisesti köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämiseen, panostamaan laaja-alaisesti työllisyyspolitiikkaan sekä investoimaan hyvinvointiin, koulutukseen ja asuntoihin. Järjestöjen suosituksia noudattamalla suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan tehdä entistä yhdenvertaisempi, eheämpi ja taloudellisesti kestävämpi. Euroopan komission maakohtaiset suositukset Suomelle julkistettiin tänään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme