Sosiaalibarometri 2018: Sipilän hallitus on epäonnistunut eriarvoisuuden vähentämisessä
Sosiaalityöntekijöiden avovastausten mukaan eriarvoisuuden kasvu johtuu työttömyydestä ja palveluiden heikentymisestä. Erityisesti pääkaupunkiseudun sosiaalityöntekijät arvioivat köyhyyden johtuvan korkeista asumiskustannuksista. Näin sosiaalityöntekijät selittävät eriarvoisuuden kehitystä Suomessa:
”Huono työllisyystilanne, ongelmien kasautuminen, palvelujen niukkeneminen, yksinkertaisesti resurssia ja sen kohdentumista heikko-osaisimpiin on liian vähän. Myös peruspalvelut ja koulutuspalvelut ovat heikentyneet, mikä vaikuttaa eriarvoisuuden kehitykseen.”
- Sosiaalityöntekijä”Ihmisten ongelmat ovat moninaistuneet, eikä palveluilla kyetä kaikkia auttamaan.”
- Sosiaalityöntekijä
Etuusjärjestelmää kehitettävä eriarvoisuuden torjumiseksi
Sosiaali- ja terveysjohtajilta, sosiaalityöntekijöiltä ja Kelan johtajilta pyydettiin arvioita toimeentuloturvajärjestelmän kehittämisestä. Vastaajien enemmistö (58–73 %) katsoo, että perusturvaetuuksien – kuten työmarkkinatuen – taso on liian alhainen. Valtaosa (71–87 %) vastaajista arvioi, että perustoimeentulotuella paikataan perusturvaetuuksien matalaa tasoa.
”Sosiaalityöntekijät kertovat perusturvaan tehtyjen indeksileikkausten syventäneet asiakkaiden köyhyyttä. Ensisijaisten etuuksien tasoa on korotettava, jotta ihmiset joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen vain aidosti viimesijaisena ja väliaikaisena ratkaisuna", SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen toteaa.
Sosiaali- ja terveysjohtajien, sosiaalityöntekijöiden ja Kelan johdon enemmistö (71–87 %) on sitä mieltä, että toimeentuloturvan monimutkaisuus ja byrokraattisuus hankaloittavat merkittävästi etuuksien käyttöä. Suurin osa (59–78 %) sosiaali- ja terveysjohtajista ja sosiaalityöntekijöistä uskoo, että toimeentuloturvajärjestelmä aiheuttaa liikaa väliinputoamisia. Lisäksi sosiaali- ja terveysjohtajista 40 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 56 prosenttia katsoo, että toimeentuloturvan sanktiot lisäävät eriarvoisuutta.
"Sosiaalibarometri kertoo vahvaa viestiä siitä, että työnteon kannusteita on lisättävä kehittämällä palveluita ja asiakkaan kokonaisvaltaista kohtaamista sanktioiden sijaan", erityisasiantuntija Järvinen muistuttaa.
Perustiedot: Sosiaalibarometri 2018
Sosiaalibarometri on SOSTEn tekemä ajankohtainen arvio hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmässä tapahtuvista muutoksista. Selvitys on tehty vuosittain jo vuodesta 1991 alkaen.
Tänä vuonna Sosiaalibarometrissa tarkastellaan sote- ja maakuntauudistusta, eriarvoisuuden kehitystä Suomessa sekä perustoimeentulotuen Kela-siirtoa. Sosiaali- ja terveysjohtajista kyselyyn vastasi 52 prosenttia, eli 154 vastaajaa. Kelan johdon vastausprosentti oli 50, eli 109 vastaajaa. Sosiaalityöntekijöistä kyselyyn vastasi 300. Sosiaalibarometrikysely toteutettiin sähköisesti 8.1.–18.2.2018.
Keskustelu sosiaalisessa mediassa käydään aihetunnisteella #sosiaalibaro
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Järvinenerityisasiantuntija
toimeentulo, tuloerot, perusturvan kehittäminen
Ari-Matti Näätänentutkija
Puh:044 505 5974ari-matti.naatanen@soste.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 300 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Hallituksen leikkaukset pahentavat työnteon kannustinongelmia20.9.2023 10:38:31 EEST | Tiedote
Hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät merkittävästi pienituloisten ja osa-aikatyötä tekevien työn vastaanottamisen kannustinongelmia. Asumistuen leikkausten seurauksena ero peruspäivärahalla elävän ja pientä palkkaa saavan tuloissa kapenee.
Ensi vuoden talousarvioesitys lisää köyhyyttä ja huono-osaisuutta19.9.2023 21:45:07 EEST | Tiedote
SOSTE on pettynyt siihen, että hallitus ei budjettiriihessään perääntynyt sosiaaliturvaleikkauksista, vaikka niiden on selkeästi osoitettu lisäävän köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy18.9.2023 08:18:54 EEST | Tiedote
SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.
SOSTE budjettiesityksestä: Isku heikoimpien ja sairaimpien auttamiseen28.8.2023 13:33:12 EEST | Tiedote
SOSTE on huolissaan valtiovarainministeriön budjettiesityksen vaikutuksista erityisesti heikoimpien ja sairaimpien toimeentuloon sekä näiden ihmisten auttamiseen. Sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten kumuloituvat vaikutukset osuvat samoihin ihmisiin leikaten merkittävästi pienituloisimpien toimeentuloa.
SOSTE: Orpon hallitus leikkaa köyhimmiltä ja pettää sopimuksen järjestöjen rahoituksesta16.6.2023 17:30:17 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitusohjelma nakertaa kaikista heikoimmassa asemassa elävien toimeentuloa leikkaamalla palveluita, perusturvaa ja viimesijaista toimeentulotukea sekä korottamalla asiakasmaksuja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset vaarantavat katastrofaalisella tavalla järjestöjen tarjoaman tuen ja avun.