Sosiaalibarometri 2019: Vanhat työkalut eivät poista kaikkien työttömyyttä – asiantuntijat toivovat joustavaa järjestelmää ja tukea osatyökykyisille

Barometrissa panostuksia koulutukseen kannattavat niin sote-johtajat (72%) kuin TE-johtokin (83%). Vahvaa kannatusta molemmilta vastaajaryhmiltä saa myös työvoimapalvelujen kehittäminen niin, että yksilö huomioidaan paremmin. Lisäksi työllisyystilannetta parantaisivat vastaajien mielestä työvoimapalvelujen lisääminen, sosiaaliturvan kokonaisuudistus sekä panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan. 

– Yksilölliset tarpeet huomioiva, joustava järjestelmä tukisi työttömiä tuloksellisesti – eli niin, että he työllistyisivät. Tarvitsemme lisää resursseja julkisiin työvoimapalveluihin. Myös järjestöjen osaaminen vaikeasti työllistyvien parissa pitäisi hyödyntää paremmin, sanoo SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas. 

Työttömiä tuettaisiin vastaajien mielestä parhaiten tarjoamalla ihmisille heidän tilannettaan vastaavia palveluja (96% vastaajista samaa mieltä), palkitsemalla omaehtoisesta aktiivisuudesta (90% vastaajista samaa mieltä) ja sovittamalla työtuloja ja etuuksia entistä paremmin yhteen (90% samaa mieltä). Sen sijaan karenssien pidentämisen ja etuuksien tason heikentämisen ei katsota kannustavan työllistymistä. 

– Erityistä näissä Sosiaalibarometrin tuloksissa on, että kaikki vastaajaryhmät ovat harvinaisen yksimielisiä parhaista ja huonoimmista keinoista työttömyyden vähentämiseksi, toteaa SOSTEn Sosiaalibarometrista vastaava tutkija Anne Eronen. 

Osatyökykyisissä suuri potentiaali, mutta työttömyys yhä suuri ongelma 

Osatyökykyisten työtilanne näyttää Sosiaalibarometrin perusteella edelleen huolestuttavalta. Enemmistö TE-johdosta, sote-johtajista ja sosiaalityöntekijöistä on sitä mieltä, että työnantajat eivät ole tottuneet osatyökykyisten työllistämiseen ja että työpaikoilla ei ole osatyökykyisille riittävästi tukea. 

Eriarvoisuuden vähentämiseksi osatyökykyisten työllistymistä olisi kuitenkin kaikkien vastaajaryhmien mielestä tuettava – tätä mieltä on 85 prosenttia sosiaalityöntekijöistä, 84 prosenttia sote-johtajista, 73 prosenttia Kelan johdosta ja 73 prosenttia TE-johdosta. 

– Osatyökykyisillä on halua päästä töihin ja osaamista annettavaksi. Nyt on niin päin, etteivät työmarkkinat ja yhteiskunta osaa ottaa heitä mukaan. On meidän kaikkien etu, että tähän tulee muutos ja käytäntöjä työpaikoilla kehitetään, sanoo Kiukas, ja jatkaa: 

– Jotta tähän päästään, myös työmarkkinajärjestöiltä pitää löytyä selkeä tahtotila ja halua panostaa kaikkien työllistymiseen. Tarvittaessa tulee uudistaa vallitsevaa lainsäädäntöä. 

Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämistä voidaan tukea monilla tavoilla. Sosiaalibarometrissa TE-johto ja sote-johtajat kannattavat moninaisten työnteon muotojen mahdollistamista (97% ja 85% vastaajista), räätälöityjä palveluja (92% ja 73%), työajan joustoja (88% ja 84%) ja palkkatuen kohdennuksia (80% ja 75%). 

– Yksi konkreettinen askel on, että seuraava hallitus ottaa mallia muista Euroopan maista ja selvittää keinoja, joilla työnantajat saadaan kantamaan suurempaa yhteiskuntavastuuta osatyökykyisen ja vammaisten henkilöiden työllistymisestä, linjaa SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas. 

Sosiaalibarometrin 2019 aineisto on kerätty verkkokyselyllä 7.1. – 18.2.2019. Vastaajia on yhteensä 882. Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajia vastaajissa on 94 henkilöä, mikä kattaa 60 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Sosiaalityöntekijöiden vastauksia kertyi 353, mikä kattaa 66 prosenttia kunnista. Kelan toimistojen johdosta vastasi 93 ja toimihenkilöistä 281. TE-toimistojen johdosta vastauksia on 61. Vastauksia on kaikista TE-toimistoista ja eri palvelulinjoilta. Kokonaisuudessaan barometri julkaistaan lokakuussa 2019.