SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Sosiaalibarometri 2020: Korona vahvisti kolmannen sektorin roolia viranomaistoiminnan kumppanina

Jaa

Tuore Sosiaalibarometri 2020 osoittaa, että muun muassa seurakuntien, järjestöjen ja kansalaisten omalla aktiivisuudella oli tärkeä rooli kevään koronaponnisteluissa. Viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyö toimi Sosiaalibarometrin mukaan erinomaisesti. Vastauksissa korostettiin erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden nopeutta, ketteryyttä ja aitoa auttamisen halua.

Kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista peräti 64 prosenttia kertoi, että korona-aikana käynnistettiin uusia toimintamuotoja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

− Järjestöt ja seurakunnat olivat eri puolilla Suomea mukana järjestämässä varsinkin ikääntyneille asiointi- ja ruoka-apua sekä tiedustelemassa soittoringeissä avun tarpeita, THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto kertoo.

Työvoimapalveluissa uutta yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa viritettiin esimerkiksi vaikeimmin työllistyvien ryhmätoimintoihin ja etänä toteutettavaan kuntouttavaan työtoimintaan.

Niin työvoima- kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa yhteistyötä ja uusia toimintamuotoja kolmannen sektorin kanssa halutaan jatkaa myös koronaepidemian jälkeen.

SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas seurasi keväällä tiiviisti järjestöjen toiminnan nopeaa muutosta.

– Poikkeustila keskeytti myös järjestöjen tavanomaiset toiminnot vaikkapa päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tai ikääntyneille. Samanaikaisesti siirryttiin kuitenkin ketterästi uusiin toimintatapoihin, jotta apua tarvitsevat eivät jäisi heitteille. Esimerkiksi Pelastakaa Lasten paikallisyhdistysten vapaaehtoiset jakoivat ruokakaupan lahjakortteja ahdinkoon joutuneille lapsiperheille yhteistyössä kuntien ja seurakuntien kanssa, Kiukas kuvaa toiminnan mukauttamista.

Vapaamuotoinen auttaminen lisääntyi, osin pakon sanelemana

Sosiaalityöntekijät kertoivat asiakkaidensa muilta tahoilta saamasta avusta ja tuesta. Itsekin vaikeassa tilanteessa olevat auttoivat myös muita. Seurakuntien ja järjestöjen avun rinnalla tuotiin esille esimerkiksi naapureilta saatu käytännön apu. Naapurit auttoivat muun muassa arkiaskareissa, kauppa-asioissa ja jopa etuushakemusten tekemisessä.

Toisaalta sosiaalityöntekijöitä huolestutti Sosiaalibarometrissa poikkeustilanteen aiheuttama lohduttomuus niillä ihmisillä, joilla ei ole naapureita tai omaisia auttamassa:

“Asiakkaat ovat usein yksinäisiä tai verkostoon kuuluvilla on omia ongelmia, en ole kuullut heidän hyödyntäneen muita voimavaroja korona-aikana.”

“Asiakkaat viestittäneet, että vähäisetkin kontaktit ovat entisestään vähentyneet, koska ei jaksa rasittaa ystäviään murheillaan ja huolillaan koska jokaisella on omat haasteensa.“

“Minun asiakkaillani ei ole yllättäviä voimavaroja tai verkostoja, sillä ne on kulutettu loppuun jo aikoja sitten. He ovat täysin järjestöjen ja kaupungin palveluiden varassa.”

Koronaepidemia paljasti sosiaaliturvan murtumat

Kolmannen sektorin ja ihmisten oman aktiivisuuden lisääntyminen kätkee kääntöpuolen. Koronaepidemia toi esiin suomalaisen sosiaaliturvan, eli palvelujen ja toimeentuloa turvaavien rahallisten etuuksien, haavoittuvuuden poikkeusoloissa. Viimesijaisen toimeentuloturvan käyttäjien valtava määrä, velkaongelmien kasvu ja ruoka-avun tarpeen lisääntyminen paljastivat sosiaaliturvajärjestelmän heikkoudet.

Julkiset palvelut tavoittivat ja kykenivät vastaamaan koronaepidemian seurauksiin vain osittain. Erityisesti ikääntyneiden tilanne oli hankala poikkeustilanteessa: samalla kun läheisten epävirallinen apu ja tuki olivat katkolla tai vähentyneet, myös kunnan järjestämää apua supistettiin.

Vastuuta viimesijaisen turvaverkon pettämisestä joutuivat kantamaan niin järjestöt kuin seurakunnan diakoniatyökin. Vaikeassa tilanteessa oleville tilanne aktivoi myös epävirallista apua ja tukea.

– Kolmannella sektorilla on edelleen ratkaisevan tärkeä rooli heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja ihmisarvoisen elämän edellytysten turvaamisessa, tutkimusprofessori Heikki Hiilamo pohtii.

Sosiaalibarometri 2020:n tulosten perusteella on syytä olla huolissaan erityisesti siitä, miten hyvinvointivaltio pitää lupauksensa huolehtia näistä heikommassa asemassa olevista.

– Keväällä käynnistynyt sosiaaliturvan kokonaisuudistus joutuu ottamaan kantaa myös siihen, millainen osuus sosiaalisten riskien vastuunotosta on julkisilla toimijoilla eli valtiolla, kunnilla ja työnantajilla, ja missä määrin riskit jätetään kansalaisyhteiskunnan hoidettaviksi, kiteyttää Minna Kivipelto.

Toukokuussa 2020 tehty Sosiaalibarometri-kysely osoitettiin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajille ja sosiaalityöntekijöille, TE-toimistojen johdolle sekä Kelan etuus- ja asiakkuuspalvelujen johdolle (n=776). Kyseessä oli kokonaistutkimus, jonka edustavuus on hyvä. Sosiaalibarometri 2020 on toteutettu SOSTEn ja THL:n yhteistyönä.

Ennakkojulkistukset Sosiaalibarometri 2020 -tuloksista:
soste.fi/sosiaalibarometri/sosiaalibarometri-2020/

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

tutkimusprofessori Heikki Hiilamo, THL, puh. 029 524 6150
pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE, puh. 040 592 4287
tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto, THL, puh. 029 524 7760
Sosiaalibarometri 2020 toteutus: tutkija, SOSTE, Anne Eronen, puh. 040 678 9441

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Yliopistonkatu 5
00100 HELSINKI

http://www.soste.fi

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen noin 300 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

SOSTE: Rahoitusratkaisu sumensi sote-järjestöjen tulevaisuutta, työllisyyden hoidossa merkittäviä linjauksia, terveysverossa ei vieläkään edistytty 18.9.2020 09:59:56 EESTTiedote

Oli tärkeää, että ensi vuotta uhannut järjestötoiminnan avustamisen merkittävä alasajo ei toteutunut, vaan työ ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi voi jatkua. Hallituksen budjettiriihen viestinnästä on kuitenkin saattanut syntyä käsitys, että hallitus kompensoi sote-järjestöille Veikkauksen tuoton aleneman budjettivaroin. Näin ei kuitenkaan ole. Sote-järjestöjen osalta kyse ei ole kompensaatiosta, koska tuottojen alenema paikataan valtaosin rahapelifuusion yhteydessä säästyneillä rahastoilla. Rahastoja on tähän saakka käytetty muun muassa nuorten työllistämiseen, mikä ei jatkossa ole samalla tavalla mahdollista. Rahastoja puretaan nyt arpajaislain hengen vastaisesti niin, että käytännössä syödään tulevien vuosien työhön säästettyjä rahoja kerralla. Tämä heikentää merkittävästi järjestöjen toimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa. Ratkaisu ei myöskään kohtele edunsaajia tasapuolisesti, sillä muille edunsaajille rahoitus kompensoitiin budjettivaroista. ”Keskustelu tulevista r

Ennakkotietoa Järjestöbarometri 2020:sta: Yhdistysten vapaaehtoiset paikkaavat julkisen palvelun neuvonnan puutteita2.9.2020 08:00:00 EESTTiedote

Ennakkotiedot tuoreesta Järjestöbarometri 2020:sta osoittavat, että kansalaiset eivät aina löydä tai saa julkisia palveluita ja etuuksia koskevaa tietoa julkiselta puolelta, vaan paikalliset sosiaali- ja terveysyhdistykset paikkaavat neuvonnallaan tiedonsaannin puutteita. Myös esimerkiksi eri sairauksia ja niiden kanssa elämistä koskevaa tietoa haetaan paljon yhdistyksistä.

SOSTE: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tekemän työn tulevaisuus vaakalaudalla – Budjettiriihessä löydettävä kestävä rahoitusratkaisu toiminnan turvaamiseksi19.8.2020 14:55:58 EESTTiedote

Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä (13.8.) sosiaali- ja terveysjärjestöiltä aiotaan ensi vuonna leikata peräti 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia tähän vuoteen verrattuna. VM:n esityksessä esitetään myönnettäväksi 253 miljoonaa euroa avustuksina yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, kun vastaavasti tänä vuonna myönnetty summa oli 380 miljoonaa euroa. SOSTEn valtuusto keskusteli asiassa kokouksessaan 19.8.2020. ”Toteutuessaan leikkaukset vaikuttaisivat merkittävällä tavalla monien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai muuten tukea ja apua tarvitsevien ihmisten elämään: lasten, nuorten, iäkkäiden, päihde- ja mielenterveysongelmaisten, vähemmistöjen, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja pitkäaikaistyöttömien. Tätä työtä yhteiskunnalla ei ole varaa menettää, eikä myöskään mahdollisuutta paikata. Valtioneuvoston on ratkaistava sote-järjestöjen tekemän yleishyödyllisen toiminnan rahoitusongelma syksyn budjettiriihessä. Kysymy

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme