Sosiaalibarometri 2020: Korona vahvisti kolmannen sektorin roolia viranomaistoiminnan kumppanina

Kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista peräti 64 prosenttia kertoi, että korona-aikana käynnistettiin uusia toimintamuotoja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

− Järjestöt ja seurakunnat olivat eri puolilla Suomea mukana järjestämässä varsinkin ikääntyneille asiointi- ja ruoka-apua sekä tiedustelemassa soittoringeissä avun tarpeita, THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto kertoo.

Työvoimapalveluissa uutta yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa viritettiin esimerkiksi vaikeimmin työllistyvien ryhmätoimintoihin ja etänä toteutettavaan kuntouttavaan työtoimintaan.

Niin työvoima- kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa yhteistyötä ja uusia toimintamuotoja kolmannen sektorin kanssa halutaan jatkaa myös koronaepidemian jälkeen.

SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas seurasi keväällä tiiviisti järjestöjen toiminnan nopeaa muutosta.

– Poikkeustila keskeytti myös järjestöjen tavanomaiset toiminnot vaikkapa päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tai ikääntyneille. Samanaikaisesti siirryttiin kuitenkin ketterästi uusiin toimintatapoihin, jotta apua tarvitsevat eivät jäisi heitteille. Esimerkiksi Pelastakaa Lasten paikallisyhdistysten vapaaehtoiset jakoivat ruokakaupan lahjakortteja ahdinkoon joutuneille lapsiperheille yhteistyössä kuntien ja seurakuntien kanssa, Kiukas kuvaa toiminnan mukauttamista.

Vapaamuotoinen auttaminen lisääntyi, osin pakon sanelemana

Sosiaalityöntekijät kertoivat asiakkaidensa muilta tahoilta saamasta avusta ja tuesta. Itsekin vaikeassa tilanteessa olevat auttoivat myös muita. Seurakuntien ja järjestöjen avun rinnalla tuotiin esille esimerkiksi naapureilta saatu käytännön apu. Naapurit auttoivat muun muassa arkiaskareissa, kauppa-asioissa ja jopa etuushakemusten tekemisessä.

Toisaalta sosiaalityöntekijöitä huolestutti Sosiaalibarometrissa poikkeustilanteen aiheuttama lohduttomuus niillä ihmisillä, joilla ei ole naapureita tai omaisia auttamassa:

“Asiakkaat ovat usein yksinäisiä tai verkostoon kuuluvilla on omia ongelmia, en ole kuullut heidän hyödyntäneen muita voimavaroja korona-aikana.”

“Asiakkaat viestittäneet, että vähäisetkin kontaktit ovat entisestään vähentyneet, koska ei jaksa rasittaa ystäviään murheillaan ja huolillaan koska jokaisella on omat haasteensa.“

“Minun asiakkaillani ei ole yllättäviä voimavaroja tai verkostoja, sillä ne on kulutettu loppuun jo aikoja sitten. He ovat täysin järjestöjen ja kaupungin palveluiden varassa.”

Koronaepidemia paljasti sosiaaliturvan murtumat

Kolmannen sektorin ja ihmisten oman aktiivisuuden lisääntyminen kätkee kääntöpuolen. Koronaepidemia toi esiin suomalaisen sosiaaliturvan, eli palvelujen ja toimeentuloa turvaavien rahallisten etuuksien, haavoittuvuuden poikkeusoloissa. Viimesijaisen toimeentuloturvan käyttäjien valtava määrä, velkaongelmien kasvu ja ruoka-avun tarpeen lisääntyminen paljastivat sosiaaliturvajärjestelmän heikkoudet.

Julkiset palvelut tavoittivat ja kykenivät vastaamaan koronaepidemian seurauksiin vain osittain. Erityisesti ikääntyneiden tilanne oli hankala poikkeustilanteessa: samalla kun läheisten epävirallinen apu ja tuki olivat katkolla tai vähentyneet, myös kunnan järjestämää apua supistettiin.

Vastuuta viimesijaisen turvaverkon pettämisestä joutuivat kantamaan niin järjestöt kuin seurakunnan diakoniatyökin. Vaikeassa tilanteessa oleville tilanne aktivoi myös epävirallista apua ja tukea.

– Kolmannella sektorilla on edelleen ratkaisevan tärkeä rooli heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja ihmisarvoisen elämän edellytysten turvaamisessa, tutkimusprofessori Heikki Hiilamo pohtii.

Sosiaalibarometri 2020:n tulosten perusteella on syytä olla huolissaan erityisesti siitä, miten hyvinvointivaltio pitää lupauksensa huolehtia näistä heikommassa asemassa olevista.

– Keväällä käynnistynyt sosiaaliturvan kokonaisuudistus joutuu ottamaan kantaa myös siihen, millainen osuus sosiaalisten riskien vastuunotosta on julkisilla toimijoilla eli valtiolla, kunnilla ja työnantajilla, ja missä määrin riskit jätetään kansalaisyhteiskunnan hoidettaviksi, kiteyttää Minna Kivipelto.

Toukokuussa 2020 tehty Sosiaalibarometri-kysely osoitettiin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajille ja sosiaalityöntekijöille, TE-toimistojen johdolle sekä Kelan etuus- ja asiakkuuspalvelujen johdolle (n=776). Kyseessä oli kokonaistutkimus, jonka edustavuus on hyvä. Sosiaalibarometri 2020 on toteutettu SOSTEn ja THL:n yhteistyönä.

Ennakkojulkistukset Sosiaalibarometri 2020 -tuloksista:
soste.fi/sosiaalibarometri/sosiaalibarometri-2020/