SOSTE: Hyvinvointalouteen perustuva strategia ohjaisi EU:ta kohti sosiaalisempaa Eurooppaa
Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteemana sosiaali- ja terveyssektorilla on hyvinvointitalous. Teeman alle sosiaali- ja terveysministeriö kokoaa omat puheenjohtajuuskauden aikaiset tapahtumansa ja aloitteensa.
Hyvinvointitalous on alun perin järjestölähtöinen termi, jolla tarkoitetaan hyvinvoinnin ja talouden välistä kestävää tasapainoa. Hyvinvointitaloudessa voivat hyvin sekä ihminen että talous. Sen saavuttamiseen on kuitenkin vielä matkaa.
Euroopan unionin sosiaalipolitikka on ollut talouspolitiikalle alisteista koko unionin ajan. Vaikka sosiaalipolitiikka kuuluu periaatteessa kansallisen toimivallan piiriin, EU:ssa tehdyt päätökset koskettavat myös jäsenmaiden kansalaisten hyvinvointia yhteisten sisämarkkinoiden, kilpailulainsäädännön ja etenkin talous- ja finanssipolitiikan koordinoinnin takia. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin vahvistaminen kulkee käsi kädessä hyvinvointitalousajattelun kanssa.
”Tavoitteenamme on, että hyvinvointitalouteen perustuva strategia ohjaisi EU:n tavoitteenasettelua, EU-politiikkaa sekä yleisempiä ja yksityiskohtaisempia aloitteita sekä politiikkaohjelmia. Näin hyvinvointitalous konkretisoituisi teeman tasolta politiikkatekemiseen”, SOSTEn erityisasiantuntija Kaarina Tamminiemi kertoo.
Ohjausjakson laajennuttava tukemaan hyvinvointia
Tähän saakka eurooppalaisen ohjausjakson painopiste on ollut talous- ja työvoimapolitiikassa. Jatkossa ohjausjaksoa on laajennettava huomioimaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspolitiikka, koulutuspolitiikka, tasa-arvopolitiikka sekä ympäristö- ja ilmastopolitiikka. Mitä kattavammaksi ohjausjakso muodostuu, sitä paremmin eri politiikan alueiden tavoitteiden toteutumista voidaan seurata ja niiden ristikkäisvaikutukset havaita.
Hyvinvointia tukeviin kansallisiin palvelujärjestelmiin ja esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteisiin voitaisiin investoida Euroopan rakennerahastojen kautta.
Sosiaalisempaa Eurooppa voidaan rakentaa myös tekemällä nykyistä rohkeampaa lainsäädäntöä esimerkiksi määrittelemällä sosiaaliturvan vähimmäistasoja sekä tekemällä niitä koskevia suosituksia nykyistä sitovimmiksi. Vähimmäisnormeja ja vertailuarvoja voitaisiin soveltaa ottaen huomioon jäsenmaiden erilaisuus ja kansalliset erityispiirteet. Vähimmäisnormeilla tulisi olla riittävästi velvoittavuutta, jotta niitä noudatetaan.
”SOSTEn mielestä EU:n toimivallan lisääminen mm. sosiaaliturvan vähimmäisarvojen määrittelemisessä ei veisi päätäntävaltaa kansalliselta sosiaalipolitiikalta, vaan vahvistaisi sosiaalipolitiikan arvoa”, toteaa Tamminiemi.
Eurostatin tilastojen mukaan vuonna 2017 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä on edelleen 113 miljoonaa eurooppalaista. Viidennes lapsista on köyhyydessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaarina Tamminiemierityisasiantuntija
Kansainvälinen vaikuttamistoiminta, EU-politiikka.
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys rySOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 290 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Hallituksen leikkaukset pahentavat työnteon kannustinongelmia20.9.2023 10:38:31 EEST | Tiedote
Hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät merkittävästi pienituloisten ja osa-aikatyötä tekevien työn vastaanottamisen kannustinongelmia. Asumistuen leikkausten seurauksena ero peruspäivärahalla elävän ja pientä palkkaa saavan tuloissa kapenee.
Ensi vuoden talousarvioesitys lisää köyhyyttä ja huono-osaisuutta19.9.2023 21:45:07 EEST | Tiedote
SOSTE on pettynyt siihen, että hallitus ei budjettiriihessään perääntynyt sosiaaliturvaleikkauksista, vaikka niiden on selkeästi osoitettu lisäävän köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy18.9.2023 08:18:54 EEST | Tiedote
SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.
SOSTE budjettiesityksestä: Isku heikoimpien ja sairaimpien auttamiseen28.8.2023 13:33:12 EEST | Tiedote
SOSTE on huolissaan valtiovarainministeriön budjettiesityksen vaikutuksista erityisesti heikoimpien ja sairaimpien toimeentuloon sekä näiden ihmisten auttamiseen. Sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten kumuloituvat vaikutukset osuvat samoihin ihmisiin leikaten merkittävästi pienituloisimpien toimeentuloa.
SOSTE: Orpon hallitus leikkaa köyhimmiltä ja pettää sopimuksen järjestöjen rahoituksesta16.6.2023 17:30:17 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitusohjelma nakertaa kaikista heikoimmassa asemassa elävien toimeentuloa leikkaamalla palveluita, perusturvaa ja viimesijaista toimeentulotukea sekä korottamalla asiakasmaksuja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset vaarantavat katastrofaalisella tavalla järjestöjen tarjoaman tuen ja avun.