SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

SOSTE: Hyvinvointalouteen perustuva strategia ohjaisi EU:ta kohti sosiaalisempaa Eurooppaa

Jaa

Eurooppalaista ohjausjaksoa on laajennettava ottamaan vahvemmin mukaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspolitiikkaa sekä ilmastopolitiikkaa. Sosiaalisempaa Eurooppa voidaan rakentaa määrittelemällä sosiaaliturvan vähimmäistasoja sekä tehdä niitä koskevia suosituksia nykyistä sitovimmiksi.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteemana sosiaali- ja terveyssektorilla on hyvinvointitalous. Teeman alle sosiaali- ja terveysministeriö kokoaa omat puheenjohtajuuskauden aikaiset tapahtumansa ja aloitteensa.

Hyvinvointitalous on alun perin järjestölähtöinen termi, jolla tarkoitetaan hyvinvoinnin ja talouden välistä kestävää tasapainoa. Hyvinvointitaloudessa voivat hyvin sekä ihminen että talous. Sen saavuttamiseen on kuitenkin vielä matkaa.

Euroopan unionin sosiaalipolitikka on ollut talouspolitiikalle alisteista koko unionin ajan. Vaikka sosiaalipolitiikka kuuluu periaatteessa kansallisen toimivallan piiriin, EU:ssa tehdyt päätökset koskettavat myös jäsenmaiden kansalaisten hyvinvointia yhteisten sisämarkkinoiden, kilpailulainsäädännön ja etenkin talous- ja finanssipolitiikan koordinoinnin takia. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin vahvistaminen kulkee käsi kädessä hyvinvointitalousajattelun kanssa.

”Tavoitteenamme on, että hyvinvointitalouteen perustuva strategia ohjaisi EU:n tavoitteenasettelua, EU-politiikkaa sekä yleisempiä ja yksityiskohtaisempia aloitteita sekä politiikkaohjelmia. Näin hyvinvointitalous konkretisoituisi teeman tasolta politiikkatekemiseen”, SOSTEn erityisasiantuntija Kaarina Tamminiemi kertoo.

Ohjausjakson laajennuttava tukemaan hyvinvointia

Tähän saakka eurooppalaisen ohjausjakson painopiste on ollut talous- ja työvoimapolitiikassa. Jatkossa ohjausjaksoa on laajennettava huomioimaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspolitiikka, koulutuspolitiikka, tasa-arvopolitiikka sekä ympäristö- ja ilmastopolitiikka. Mitä kattavammaksi ohjausjakso muodostuu, sitä paremmin eri politiikan alueiden tavoitteiden toteutumista voidaan seurata ja niiden ristikkäisvaikutukset havaita.

Hyvinvointia tukeviin kansallisiin palvelujärjestelmiin ja esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteisiin voitaisiin investoida Euroopan rakennerahastojen kautta.

Sosiaalisempaa Eurooppa voidaan rakentaa myös tekemällä nykyistä rohkeampaa lainsäädäntöä esimerkiksi määrittelemällä sosiaaliturvan vähimmäistasoja sekä tekemällä niitä koskevia suosituksia nykyistä sitovimmiksi. Vähimmäisnormeja ja vertailuarvoja voitaisiin soveltaa ottaen huomioon jäsenmaiden erilaisuus ja kansalliset erityispiirteet. Vähimmäisnormeilla tulisi olla riittävästi velvoittavuutta, jotta niitä noudatetaan.

”SOSTEn mielestä EU:n toimivallan lisääminen mm. sosiaaliturvan vähimmäisarvojen määrittelemisessä ei veisi päätäntävaltaa kansalliselta sosiaalipolitiikalta, vaan vahvistaisi sosiaalipolitiikan arvoa”, toteaa Tamminiemi.

Eurostatin tilastojen mukaan vuonna 2017 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä on edelleen 113 miljoonaa eurooppalaista. Viidennes lapsista on köyhyydessä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Yliopistonkatu 5
00100 HELSINKI

http://www.soste.fi

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 290 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Miten käy paikallisten sote-järjestöjen? Uudenmaan ja Päijät-Hämeen järjestöt kokoontuvat pohtimaan tulevaisuuttaan Helsinkiin 16.8.15.8.2019 13:19:39 EESTTiedote

Sote-uudistuksen uusi kierros pohjaa edelleen maakuntamalliin. 18 maakunnassa toteutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut tarkoittavat monien paikallisten sote-järjestöjen kannalta sitä, että toiminnalle on löydettävä uusia kumppanuuksia ja ehkä myös rahoittajia. Paikalliset ja alueelliset sote-järjestöt ovat täydentäneet kuntien sote-palveluiden valikoimaa, tarjonneet erityisten kohderyhmien tuntemusta ja vertaistukea. Järjestöjen ja kuntien yhteistyö voi olla pienimuotoista, esimerkiksi että kunta tarjoaa toiminnalle maksuttomat tilat. Pienellä budjetilla toimiville järjestöille kunnan tuki on elintärkeää. Yhteistyö voi tarkoittaa myös yhteistyösopimuksiin perustuvaa sote-palveluiden tilaamista ja ostamista järjestöiltä, esimerkiksi päihdehuollon palveluja. Tarve järjestöjen toiminnalle on kiistaton. Ketterinä toimijoina järjestöt kehittävät uusia tapoja tukea ihmisiä monenlaisissa elämäntilanteissa, mihin julkinen sektori ei pysty. Järjestöt kulkevat ihmisen rinnalla tarjoten vertais

Kansalaistutkimus ”Ihan pihalla”: Vanhoista ihmisistä yhä useampi syrjäytyy monimutkaistuvassa, digitalisoituvassa maailmassa17.6.2019 09:26:09 EESTTutkimus

Yhä useamman vanhan ihmisen on vaikea saada tietoa, hoitaa asioitaan ja käyttää eri palveluita. He jäävät yhä monimutkaisemmassa ja digitalisoituvassa maailmassa sivuun täydestä kansalaisuudesta, kansalaisoikeuksista ja niihin kuuluvasta vallasta. Tätä vakavaa sivuun jäämistä kuvaa sosiaalipolitiikan professori emerita Briitta Koskiahon johtama, SOSTEn julkaisema Ihan pihalla? -tutkimus. Tutkimus perustuu kansalaistutkijoina toimineiden vanhojen ihmisten kokemuksiin erilaisista palveluista. He havainnoivat arkeaan ja kirjasivat sen ongelmia puolen vuoden ajan. ”Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vanhojen sairaiden ihmisten ja omaishoitajien taistelu kotipalvelun byrokratian kanssa oli piinallista luettavaa”, professori Koskiaho sanoo. Tutkimus osoittaa kehityksen yhteiskunnallisia syitä: yhteiskunta on pitkään muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja tämä kehitys jatkuu. Nopea digitalisaatio lisää sitä. Markkinoilla on yhä enemmän erilaisia toimijoita, joita pitää osata kilpailuttaa ja vertail

Komission suositukset Suomelle eivät huomioi kasvanutta köyhyys- tai syrjäytymisriskiä6.6.2019 08:25:32 EESTTiedote

Euroopan komissio julkaisi eilen 5.6. eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaiset suositukset Suomelle. Köyhyyden vähentämistä ei niissä huomioitu. Sen sijaan suositukset keskittyvät valtion menojen pitämiseen kohtuullisina suhteessa bruttokansantuotteeseen, sote-palvelujen kustannustehokkuuteen ja saavutettavuuteen, työllistymisen kannustimiin, investointeihin tutkimukseen ja innovaatioihin, siirtymiseen hiilineutraaleihin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin sekä kotitalouksien velkaantumisen seuraamiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme