SOSTE: Järjestöjen rahoituksen turvaaminen tärkeämpää kuin koskaan – koronakriisin jälkihoito ei onnistu ilman järjestöjä
SOSTE pitää tärkeänä, että hallitus teki riihessä päätöksen kompensoida tätä pudotusta kehysvaikutteisista budjettivaroista vuoden 2022 osalta 200 miljoonalla ja vuoden 2023 osalta 175 miljoonalla eurolla. Lisäksi pudotusta kompensoidaan arpajaisveron alennuksella ja siirrolla jakamattomien voittojen kokonaisuudesta.
"Koronakriisi on näyttänyt, että järjestöjä tarvitaan. Kriisi on monin tavoin heikentänyt ihmisten hyvinvointia ja iskenyt etenkin niihin, jotka ovat valmiiksi haavoittuvassa asemassa. Koronakriisin jälkihoito ei onnistu ilman järjestöjä. Siksi toimintaedellytyksistä on pidettävä jatkossakin huolta”, korostaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
SOSTE on kuitenkin pettynyt siihen, että kompensaation osalta edunsaajat asetettiin jälleen eriarvoiseen asemaan.
“Muille kompensaatio tehdään budjettivaroista ja arpajaisveroa laskemalla, mutta sosiaali- ja terveysalanjärjestöjen osalta kompensaatiossa käytetään lisäksi tulevien vuosien työhön säästettyjä rahoja. Kyseisiä varoja on aiemmin kohdennettu muun muassa nuorten työllistämiseen”, Kiukas harmittelee.
On tärkeää, että hallitus teki päätöksen välittömästi käynnistettävästä jatkotyöstä, jossa valmistellaan uusi ja pysyvä rahoitusmalli.
”Tarvitsemme mallia, joka kantaa tulevaisuuteen, luo järjestöjen toiminnalle vakaan näkymän ja takaa kansalaisyhteiskunnan autonomian myös jatkossa. On aivan keskeistä, että tämä työ tehdään tiiviissä yhteistyössä edunsaajien kanssa, kuten hallitus linjaa”, painottaa SOSTEn Kiukas.
Terveysvero ei edelleenkään edennyt
SOSTE on pettynyt, että hallitus ei tehnyt päätöstä työryhmän asettamisesta selvittämään terveysperusteisen veron käyttöönottoa. Asiasta on kirjaus hallitusohjelmassa.
Epäterveellisestä ruokavaliosta aiheutuvilla kansansairauksilla on merkittävä hintalappu kansantalouteen, puhumattakaan hyvinvointivaikutuksista. Verotus on yksi hyvä väline vaikuttaa siihen, että tarjolla olisi nykyistä terveellisempiä tuotteita ihmisten kulutettavaksi.
“Terveysperusteinen vero tulisi palauttaa hallituksen agendalle ennen syksyn budjettiriihtä, jossa tulevien vuosien verokokonaisuus lopullisesti siunataan”, SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas vaatii.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vertti Kiukaspääsihteeri
Puh:+358 40 592 4287vertti.kiukas@soste.fiJussi Ahokaspääekonomisti
Puh:+358 50 308 6870jussi.ahokas@soste.fiTietoja julkaisijasta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen 250 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yli 70 muuta toimijaa. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Hallituksen leikkaukset pahentavat työnteon kannustinongelmia20.9.2023 10:38:31 EEST | Tiedote
Hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät merkittävästi pienituloisten ja osa-aikatyötä tekevien työn vastaanottamisen kannustinongelmia. Asumistuen leikkausten seurauksena ero peruspäivärahalla elävän ja pientä palkkaa saavan tuloissa kapenee.
Ensi vuoden talousarvioesitys lisää köyhyyttä ja huono-osaisuutta19.9.2023 21:45:07 EEST | Tiedote
SOSTE on pettynyt siihen, että hallitus ei budjettiriihessään perääntynyt sosiaaliturvaleikkauksista, vaikka niiden on selkeästi osoitettu lisäävän köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy18.9.2023 08:18:54 EEST | Tiedote
SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.
SOSTE budjettiesityksestä: Isku heikoimpien ja sairaimpien auttamiseen28.8.2023 13:33:12 EEST | Tiedote
SOSTE on huolissaan valtiovarainministeriön budjettiesityksen vaikutuksista erityisesti heikoimpien ja sairaimpien toimeentuloon sekä näiden ihmisten auttamiseen. Sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten kumuloituvat vaikutukset osuvat samoihin ihmisiin leikaten merkittävästi pienituloisimpien toimeentuloa.
SOSTE: Orpon hallitus leikkaa köyhimmiltä ja pettää sopimuksen järjestöjen rahoituksesta16.6.2023 17:30:17 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitusohjelma nakertaa kaikista heikoimmassa asemassa elävien toimeentuloa leikkaamalla palveluita, perusturvaa ja viimesijaista toimeentulotukea sekä korottamalla asiakasmaksuja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset vaarantavat katastrofaalisella tavalla järjestöjen tarjoaman tuen ja avun.