SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

SOSTE: Poikkeustilassa on huolehdittava perusturvasta ja arjen sujuvuudesta

Jaa

Koronakriisi on vaikuttanut ihmisten arkeen monin eri tavoin. Riskiryhmiin kuuluvien elämä rajoittuu kotiin, eikä kaikilla ole lähipiiriä, joka voisi tukea heitä. Lomautettujen ja irtisanottujen perheissä tulee taloudellisia huolia. Yksinäisyys ja pelot lisääntyvät sekä perhekriisit kärjistyvät.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat jo tarttuneet haasteeseen kehittämällä esimerkiksi digitaalisen tuen saatavuutta ja uusia tapoja auttaa. SOSTE pitää tärkeänä, että Suomen hallitus päätti nyt lisätalousarviossaan myöntää järjestöille 5 miljoonaa euroa psykososiaalisen tuen antamiseen.

”Hienoa, että maan hallitus tarttui SOSTEn ehdotukseen ylimääräisesti panostuksesta, jotta järjestöt voivat tarjota haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille tarpeenmukaisen tuen”, korostaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas. Tämä arvokas työ on huomattu, ja sille osoitetaan varoja.

Lisäksi hallitus lupasi, että koronakriisin aiheuttamat Veikkauksen rahapelituottojen alenemat kompensoidaan täysimääräisesti vuoden 2020 myöhemmissä lisätalousarvioesityksissä.

”On tärkeää, että budjetista tapahtuva kompensaatio koskettaa myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja toteutetaan kaikille edunsaajaryhmille yhtäläisin ehdoin”, jatkaa Kiukas.

Sote-uudistukselle erityinen tarve juuri nyt

SOSTE pitää kunnille suunnattua tukea erityisen tärkeänä, jotta koronakriisin ”jälkipyykki” saadaan hoidettua. On vaikea arvioida tuen riittävyyttä, koska vielä ei ole tiedossa, miten paljon kriisi tulee lisäämään esimerkiksi lastensuojelun ja muun sosiaalityön tarvetta, pitkäaikaissairaiden hoitamatta jättämisestä aiheutuvia kustannuksia tai päihdehoidon kuluja.

”On tärkeää seurata tilannetta ja päätettävä lisätoimista, jotta kunnat selviävät ja kuntalaiset eri puolilla Suomea saavat tarvitsemansa palvelun ja tuen”, toteaa SOSTEn edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti.

Jos palveluja ei turvata, hinta olisi myöhemmin kova sekä kansanterveyden että talouden näkökulmasta, kun hoitamattomat sairaudet pahenevat, aiheuttavat uusia liitännäissairauksia, toimintakyvyn heikentymistä ja työkyvyttömyyttä.

Sairaaloiden toimintaresursseihin, lääkkeisiin, laitteisiin ja suojavarusteisiin on välttämätöntä panostaa, jotta selvitään akuutista kriisistä ja jotta pystytään takaamaan myös muu tarpeenmukainen ja oikea-aikainen hoito kaikille hoidon tarpeessa oleville.

”Koronakriisi on osoittanut, että sote-uudistusta tarvitaan. Uudistusta ei pidä lykätä vaan pikemminkin nopeuttaa”, korostaa SOSTEn johtaja Anne Knaapi.

Toimeentulon tukemiseksi määräaikaisia laajennuksia etuuksiin

SOSTE pitää hallituksen esityksiä sosiaaliturvan vahvistamisesta koronaepidemian vuoksi erittäin tärkeinä.

Koronakriisi on kasvattanut huomattavasti työttömien ja lomautettujen määrää. Helpottaakseen toimeentuloa näissä tilanteissa, hallitus varaa lisärahoitusta työttömyysturvan määräaikaisiin laajennuksiin. Työttömyysturvan alkamista edeltävä omavastuuaika poistuu, työssäoloehtoa lyhennetään ja lomautuksen perusteella maksettava työttömyyspäiväraha ei kuluta työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa. Myös yrittäjät saavat oikeuden työmarkkinatukeen.

Koronaepidemian vuoksi palkatta töistä poissa oleville vanhemmille annettava väliaikainen tuki on tervetullut kädenojennus perheille.

”Esimerkiksi erityislasten perheiden toimeentulo on vaikeutunut vanhempien jouduttua jäämään palkatta pois töistä, koska erityislapsi vaatii vanhemman kotona oloa”, kertoo SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.

Lisärahoitusta etuuksien käsittelyyn ja lisääntyneeseen tarpeeseen

Hallitus varaa perustoimeentulotukeen ja asumistukeen lisää rahoitusta etuuksien tarpeen kasvaessa lomautusten ja työttömyyden lisääntyessä. Lisääntyneiden hakemusten käsittelyyn ja muuhun siihen liittyvään työhön varataan Kelalle ja työttömyyskassoille lisärahoitusta.

”Pienituloisille tukien myöhästyminen aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita, kun rahat ruokaan ja vuokranmaksuun puuttuvat. Hakemusten käsittelyn sujumista ja käsittelyaikoja on seurattava ja tarvittaessa resursseja lisättävä, mikäli etuuskäsittely ja maksatus viivästyvät”, jatkaa Järvinen.

Nuorten syrjäytymisen estäminen vaatii aktiivisia toimia

On hyvä, että hallitus on tunnistanut tarpeen vahvistaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien palveluja. Ohjaamoiden psykososiaaliseen tukeen panostetaan 5 miljoonaa euroa vuosille 2021–2022. Uudenlaisen nuorten oppisopimusmallin pilotointiin varataan 400 000 €. Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön ohjataan 1,5 miljoonan euron lisämäärärahaa.

”Kolmannen sektorin rooli työllisyyden edistämisessä on ainakin puheissa tunnistettu, turvataan se myös jatkossa. Järjestöjen työ asettuu tärkeään rooliin, etenkin kun heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistyminen vaikeutuu yleisen työttömyyden kasvaessa”, muistuttaa SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Yliopistonkatu 5
00100 HELSINKI

http://www.soste.fi

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen 250 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yli 70 muuta toimijaa. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy18.9.2023 08:18:54 EEST | Tiedote

SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye