SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

SOSTE: Valinnanvapausesityksen asiakasseteli valmisteltava uudelleen

Jaa

Valinnanvapausesityksen mukaan asiakasseteleitä on tarkoitus ottaa käyttöön laajasti ja maakuntia velvoittavasti. ”Erityisesti tämä kohta lakiesityksessä on ongelmallinen. Lainsäädännöllä ei pidä rajoittaa maakunnan itsemääräämisoikeutta esimerkiksi erikoissairaanhoidon järjestämisessä. Sairaaloiden päivystysvalmius tai kiireellisen hoidon saatavuus ei saa vaarantua sen perusteella, että julkista toimintaa halutaan avata yksityisille markkinoille”, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas korostaa.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys katsoo, että hallituksen valinnanvapausesitystä ei tällaisenaan voi hyväksyä, vaan erityisesti asiakassetelipykälät on valmisteltava uudelleen. SOSTEn mielestä uusi valinnanvapausesitys on osin edellistä esitystä parempi, mutta osin heikompi.

SOSTEn mukaan maakunnille tulisi antaa valtuudet päättää valinnanvapauden edistämisestä alueellaan mahdollisimman joustavasti. Maakunnan päätösvalta on säilytettävä niiden omien erityispiirteidensä huomioimisessa.

Hyvää valinnanvapauden lakiesityksessä on se, että monien asiantuntijoiden kritisoima pakkoyhtiöittäminen on vedetty pois perustuslakivaliokunnan lausunnon takia. Lisäksi valinnanvapauden välineitä on hieman yksinkertaistettu eli esitys on mennyt oikeaan suuntaan.

Huonoa esityksessä on se, että sote-keskukset on typistetty terveyskeskuksiksi ja se, että suomalainen, verovaroin tuotettu terveydenhuolto on haluttu laajasti avata yksityisille markkinoille.

Asiakassetelit voivat vaarantaa erikoissairaanhoidon toimivuuden

Valinnanvapausesityksen mukaan asiakasseteleitä on tarkoitus ottaa käyttöön laajasti ja maakuntia velvoittavasti.

”Erityisesti tämä kohta lakiesityksessä on ongelmallinen. Lainsäädännöllä ei pidä rajoittaa maakunnan itsemääräämisoikeutta esimerkiksi erikoissairaanhoidon järjestämisessä. Sairaaloiden päivystysvalmius tai kiireellisen hoidon saatavuus ei saa vaarantua sen perusteella, että julkista toimintaa halutaan avata yksityisille markkinoille”, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas korostaa.

SOSTEn mielestä asiakasseteleiden ala ja käyttöönotto – lakiesityksen pykälä 24 – onkin valmisteltava uudelleen. Sosiaalihuollossa asiakasseteliä tulisi käyttää vain sellaisiin palveluihin, joista on jo olemassa varsin vakiintuneet toimintamallit.

Asiakasseteleiden tavoite ihmisten itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden lisäämisestä on periaatteessa kannatettavaa, mutta käytännössä monet ihmiset eivät selviä valinnoistaan ilman asiantuntevaa ohjausta ja tukea. Liikelaitokselle lakiesityksessä määrätyt lukuisat asiakassetelit tekevät järjestelmästä vaikeasti hahmotettavan ja monimutkaisen.

Sote-integraation turvaaminen jää ohueksi

Nykyistä parempi sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio oli yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista. Integraation toteutuminen jää ohueksi sote-keskusten typistyessä terveyskeskuksiksi. Keskukset toimivat paljon palveluita tarvitseville ihmisille lähinnä läpikulkupaikkoina maakunnan liikelaitoksen palvelujen pariin.

”Tulee pyrkiä siihen, että kaikissa sote-keskuksissa on riittävä sosiaalialan ammatillinen panos. Liikelaitoksen sosiaalityöntekijöiden on oltava kokoaikaisia ja jatkuvasti läsnä sote-keskuksissa. Näin yhteen sovitettava työ on elimellinen osa sote-keskuksen rakennetta ja yhteisiä työkäytäntöjä. Samalla sosiaalityöntekijät pääsevät kehittämään sote-keskuksen sosiaalityön sisältöjä. Tällä hetkellä maakunnan kiertävän ryhmän resurssit ovat vielä auki”, SOSTEn hallituksen puheenjohtaja Jukka Tahvanainen muistuttaa.

Uudessa valinnanvapausmallissa integraation keinoiksi esitetään yhtenäisiä tietojärjestelmiä, asiakassuunnitelmia ja maakunnan sosiaalityöntekijöiden jalkauttamista sote-keskuksiin. Nämä ovat periaatteessa hyviä keinoja, mutta eivät vielä sinänsä takaa aitoa palveluintegraatiota. Esimerkiksi asiakassuunnitelmien juridinen ja hallinnollinen asema on epäselvä. Asiakassuunnitelmia on vaikea pitää ajan tasalla asiakkaan ja potilaan tilanteen muuttuessa. Asiakassuunnitelmien sitovuus on varmistettava.

Valinnat edellyttävät palveluohjausta ja neuvontaa

Vaikka valinnanvapaus sinällään lisää ihmisten itsemääräämisoikeutta, valintojen tekeminen vaatii osaamista ja kykyä hahmottaa palvelukokonaisuuksia. Iäkkäiden ja muiden paljon palveluita tarvitsevien ihmisten kannalta tämä lisää heidän riippuvuuttaan läheisistä palveluiden hankinnassa.

Valintojen tekemiseksi on aina oltava saatavilla asiantuntevaa palveluohjausta ja neuvontaa. Paljon palveluita käyttäville asiakkaille on nimettävä vastuutyöntekijä, joka huolehtii heidän hoito- ja hoivaketjujensa sujuvuudesta. Palveluohjaus on myös iso kustannuskysymys.

”Ohjaukseen ja neuvontaan tarvitaan riittävästi palkattua henkilöstöä, sillä muuten neuvonta ja ohjaus vievät aikaa ja työpanosta muulta henkilöstöltä ja heidän varsinaisilta työtehtäviltään”, SOSTEn erityisasiantuntija Ulla Kiuru toteaa.

Laadukkaan ohjauksen ja neuvonnan merkitys korostuu erityisesti henkilökohtaisen budjetin kohdalla. Henkilökohtaiseen budjetointiin on maakunnissa varattava riittävästi osaavia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia.

Järjestöjen vertaistuki ja kansalaistoiminta sote-keskuksiin

SOSTE esittää, että sote-keskuksilla olisi velvoite tehdä yhteistyötä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa, joilla on vahva rooli ihmisten arjen asiantuntijoina. Järjestöjen toiminta sote-keskuksissa voi olla esimerkiksi vertaistukea, vapaaehtoistoimintaa, järjestötietoa sekä kiireetöntä kohtaamista ja kuulemista. Tämä on toimintaa, mihin sote-keskuksen henkilökunnalla ei ole aikaa eikä mahdollisuuksia. Vertaistuki ja kansalaistoiminta sote-keskuksissa on vahva lisä suoran valinnan palvelujen rinnalle.

Erityisesti asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti sekä liikelaitoksen ostopalvelut tarjoavat sote-järjestöille mahdollisuuksia toimia palveluntuottajina. Asiakassetelien ja henkilökohtaisen budjetin käyttö voivat vähentää hankintamenettelyjen tarvetta, mikä puolestaan hyödyntää pieniä ja keskisuuria yrityksiä, myös järjestöjä.

Lisäksi sote-keskuksen ohjaus- ja neuvontapalveluita pitää pystyä hankkimaan alihankintoina tai ostopalveluina, jotta myös järjestöjen erityisosaaminen tällä osa-alueella voi tulla hyötykäyttöön tulevassa valinnanvapausjärjestelmässä.

Sote-keskuksen palveluvalikoima ja toimintaan vaadittavat resurssit rajaavat pitkälti tuottajien ulkopuolelle pienet ja keskisuuret toimijat – myös sosiaali- ja terveysjärjestöt – mikäli ne eivät muodosta keskenään konsortioita, yhteenliittymiä.

 

Yhteyshenkilöt

Vertti Kiukas, pääsihteeri, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, p. 040 592 4287, vertti.kiukas@soste.fi

Jukka Tahvanainen, hallituksen puheenjohtaja, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry,
p. 040 900 4875, jukka.tahvanainen@nkl.fi

Ulla Kiuru, erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, p. 040 744 0888, ulla.kiuru@soste.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Yliopistonkatu 5
00100 HELSINKI

http://www.soste.fi

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 280 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Sosiaalibarometri 2018: Sipilän hallitus on epäonnistunut eriarvoisuuden vähentämisessä12.6.2018 08:00Tiedote

Sosiaalibarometrin vastaajista valtaosa (55–79 prosenttia) katsoo, että Sipilän hallitus on epäonnistunut eriarvoisuuden vähentämisessä. Vastaajat arvioivat, että eriarvoisuus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosiaalibarometri selvittää kuntien sosiaali- ja terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden sekä Kelan johtajien näkemyksiä eriarvoisuudesta ja toimeentuloturvajärjestelmän kehittämisestä.

SOSTE liittyy Sociala Oy:n perustajaosakkaaksi25.5.2018 14:16Tiedote

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on liittynyt alustapalvelu Sociala Oy:n kantaosakkaaksi. SOSTEn hallitus päätti osakkuudesta kokouksessaan 23.5. Sociala Oy toimii yhteiskunnallisena, yleishyödyllisenä ja voittoa tavoittelemattomana yrityksenä sosiaali- ja terveysalalla. Yhtiö toimii alustatoimijana sote-palveluita tuottaville järjestöille ja muille pienille palveluntuottajille. ”SOSTE tukee sosiaali- ja terveysjärjestöjä kehittämään toimintaansa muuttuvassa toimintaympäristössä. Tähän tähtää myös kantaosakkuus Sociala Oy:ssä. Järjestöjen palveluita on koottava yhteen ja tehtävä näkyväksi. Digitaalisilla alustoilla ja niitä käyttävillä palveluekosysteemeillä on tässä ratkaiseva rooli”, SOSTEn johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi kertoo. ”Järjestöjen odotetaan ottavan paikkansa tasavertaisena kumppanina sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä. Uusien avauksien aika on nyt”, SOSTEn Knaapi lisää. Maakunta- ja soteuudistus korostaa järjestöjen välisen yhteistyön tärkeyttä. Sosiaali

Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen nostettava Suomen talouspolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi23.5.2018 15:57Tiedote

SOSTE ja EAPN-Fin vaativat Suomea tarttumaan aktiivisesti köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämiseen, panostamaan laaja-alaisesti työllisyyspolitiikkaan sekä investoimaan hyvinvointiin, koulutukseen ja asuntoihin. Järjestöjen suosituksia noudattamalla suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan tehdä entistä yhdenvertaisempi, eheämpi ja taloudellisesti kestävämpi. Euroopan komission maakohtaiset suositukset Suomelle julkistettiin tänään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme