Helsingin yliopisto

Sotalasten kokemukset näkyvät seuraavan sukupolven psyykkisessä sairastavuudessa

Jaa

Naispuolisten sotalasten tyttärillä on lähes viisikertainen riski sairastua masennukseen verrattuna serkkuihinsa, joiden äitejä ei lähetetty sotalapsiksi. Äidin kokema trauma on riskitekijä masennukseen sairastumisessa. Kohonnut riski ei koskenut sotalasten poikalapsia.

Toisen maailmansodan aikana Suomesta Ruotsiin evakuoitujen sotalasten jälkikasvun psyykkistä sairastavuutta tutkittiin nyt ensimmäistä kertaa vertaamalla heitä serkkuihinsa, joiden vanhempia ei lähetetty sotalapsiksi. Kuva: Sotamuseo
Toisen maailmansodan aikana Suomesta Ruotsiin evakuoitujen sotalasten jälkikasvun psyykkistä sairastavuutta tutkittiin nyt ensimmäistä kertaa vertaamalla heitä serkkuihinsa, joiden vanhempia ei lähetetty sotalapsiksi. Kuva: Sotamuseo

Toisen maailmansodan aikana Suomesta Ruotsiin evakuoitujen sotalasten jälkikasvun psyykkistä sairastavuutta on tutkittu ensimmäistä kertaa vertaamalla heitä serkkuihinsa, joiden vanhempia ei lähetetty sotalapsiksi. Vertailussa tarkasteltiin sairaalahoitoa vaatinutta psyykkistä sairastavuutta.

Tutkimus on Helsingin yliopiston, yhdysvaltalaisen NIH-instituutin ja Uppsalan yliopiston yhteishanke. Se julkaistiin kansainvälisesti arvostetussa psykiatrian alan tiedelehdessä JAMA Psychiatry.

Ylisukupolvinen yhteys

Tutkimusryhmä on aikaisemmin tutkinut sotalapseuden vaikutusta sotalasten aikuisiän psyykkiseen sairastavuuteen. Sotalapseksi lähetetyillä tytöillä oli tilastollisesti korkeampi riski sairastua masennukseen kuin kotiin jääneillä siskoillaan.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin lastensiirtojen yhteyttä seuraavan sukupolven psyykkiseen sairastavuuteen ja myös sitä, missä määrin sotalapseuden ylisukupolvinen vaikutus psyykkiseen sairastavuuteen kulki äidin kohonneen masennusriskin kautta.

– Tutkimuksessa osoitamme, että äidin kohonnut masennusriski ei ole ratkaiseva riskitekijä: kun äidin masennusriski vakioidaan, laskee tyttären riski masentua hyvin vähän, kertoo tutkija Nina Santavirta Helsingin yliopistosta.

Tutkijat eivät pystyneet täsmentämään tarkkaa mekanismia, jonka kautta ylisukupolvinen yhteys sotalapseuden ja seuraavan sukupolven psyykkisen sairastavuuden välille syntyy.

– Mahdollinen selitys voi olla sotalapsen lapsuuden kokemusten vaikutus kykyyn muodostaa kiintymyssuhteita tai kokemusten vaikutus kasvatusmenetelmiin, Santavirta sanoo.

– Emme myöskään voi sulkea pois epigeneettisten muutosten ylisukupolvista siirtymistä: kemiallisia muutoksia, jotka vaikuttavat geeniperimän ilmentymään vaikuttamatta itse DNA:han.

Erinomainen tutkimusasetelma

Vertailemalla sotalapsia ja heidän sisaruksiaan, joita ei lähetetty sotalapsiksi, ja edelleen heidän lapsiaan saadaan luotettava tutkimusasetelma, jossa masennuksen sukupolvien välistä välittymistä voidaan tutkia vakioiden useita perhetaustaan liittyviä tekijöitä.

Tulokset ovat tärkeitä kansallisesti merkittävän sotalasten evakuointiprojektin arvioinnin kannalta ja laajemmin nykypäivän lastensiirtojen kannalta. 

Tutkimuksessa yhdistettiin tietoja useista rekistereistä: Vuoden 1950 väestönlaskennan yli seuratusta valtakunnallisesti edustavasta kymmenen prosentin otoksesta (Tilastokeskus) yhdistettiin vuonna 1933–1944 syntyneet henkilöt lastensiirtokomitean sotalapsirekisteriin (Kansallisarkisto) ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteriin (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos). Sotalasten lasten psyykkisen sairastuvuuden seuranta-aika kattoi vuodet 1971–2012.

Julkaisun tiedot

Dosentti Torsten Santavirta, Institutet för bostads- och urbanforskning (IBF), Uppsalan yliopisto; dosentti Nina Santavirta, kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto; Sc.D. Stephen E. Gilman, Eunice Kennedy Shriver National Institute of Child Health and Human Development, National Institutes of Health (NIH): Association of the World War II Finnish Evacuation of Children with Psychiatric Hospitalization in the Next Generation. JAMA Psychiatry. Doi:10.1001/jamapsychiatry.2017.3511

Lisätietoja

Tutkija Nina Santavirta, puhelin 040 5552 431, nina.santavirta@helsinki.fi

Yhteyshenkilöt

Viestinnän asiantuntija Suvi Uotinen, puhelin 02941 24021, suvi.uotinen@helsinki.fi

Kuvat

Toisen maailmansodan aikana Suomesta Ruotsiin evakuoitujen sotalasten jälkikasvun psyykkistä sairastavuutta tutkittiin nyt ensimmäistä kertaa vertaamalla heitä serkkuihinsa, joiden vanhempia ei lähetetty sotalapsiksi. Kuva: Sotamuseo
Toisen maailmansodan aikana Suomesta Ruotsiin evakuoitujen sotalasten jälkikasvun psyykkistä sairastavuutta tutkittiin nyt ensimmäistä kertaa vertaamalla heitä serkkuihinsa, joiden vanhempia ei lähetetty sotalapsiksi. Kuva: Sotamuseo
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme