Sote- ja kunta-alalla tarvitaan nyt tukea jaksamiseen
Huoli työmäärän kasvamisesta yli sietokyvyn sote-alalla on noussut aiemmista mittauksista sekä Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimuksen että Kunta10-tutkimuksen mukaan. Huolenaiheista huolimatta molemmat tutkimukset osoittavat useilla mittareilla myönteistä kehitystä ja ratkaisumahdollisuuksia elintärkeän sote-alan pito- ja vetovoiman parantamiseksi.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 25.1.2023
Pitkäjännitteinen kehitystyö näkyy Mitä kuuluu? -kyselytuloksissa työhyvinvoinnin paranemisena. Viime vuosina saavutettu positiivinen muutos tukee sote-alan työpaikkojen veto- ja pitovoimaa. Työstressi alalla on yleistä, mutta se on hieman vähentynyt. Myös palautuminen on parantunut, epävarmuus vähentynyt ja muutosmyönteisyys lisääntynyt.
Sote-alalla saavutetusta myönteisestä kehityksestä kertoo sekin, että aiempaa useampi suosittelisi työnantajaansa ystävilleen. 68 prosenttia on korkein luku vuoden 2018 jälkeen.
Työnsä aloittaneilla hyvinvointialueilla tarvitaan kuitenkin työtä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Liian suuri joukko sote-työntekijöistä palautuu huonosti tai heidän työkykynsä on heikentynyt.
– Alan pito- ja vetovoiman parantamiseksi täytyy työhyvinvoinnin kehittämiseen panostaa aiempaa määrätietoisemmin. Työhyvinvointi on tärkeää sisällyttää näkökulmaksi, kun pureudutaan käytännön työjärjestelyihin tai hoitotyön johtamiseen ja sen kehittämiseen, toteaa tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
Nuoret tarvitsevat lisää tukea
Nuoret hoitoalan ammattilaiset pitäisi saada nykyistä paremmin mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Mitä kuuluu? -kyselytuloksissa nuorten tulokset ovat kehittyneet parempaan suuntaan, mutta ovat monelta osin yhä heikompia kuin muissa ikäryhmissä.
Toivomisen varaa on työn palkitsevuudessa ja palautumisessa. Liian moni nuori kokee asiakasväkivaltaa tai syrjintää ja liian monen nuoren työkyky on alentunut tai hän kokee psyykkistä rasittuneisuutta.
Alle 30-vuotiaiden jaksamisongelmat korostuvat myös kunta-alan kattavassa Kunta10-tutkimuksessa.
– Huolta herättävät nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireilu sekä työkykynsä alentuneeksi arvioivien osuuden kasvu ja vastaavasti työpäivästään hyvin palautuvien osuuden lasku, Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti kertoo.
Vuonna 2022 masennus- ja/tai ahdistuneisuusoireita oli 15 prosentilla alle 30-vuotiaista Kunta10-vastaajista, kun vastaava luku muissa ikäryhmissä oli 8–11 prosenttia. Vuonna 2022 alle 30-vuotiaista vastaajista 29 prosenttia arvioi työkykynsä heikentyneeksi, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 24 prosenttia.
– Selkeistä jaksamisongelmista huolimatta nuoret arvioivat jopa vanhempia myönteisemmin työpaikan ilmapiiriä ja esihenkilön toimintaa. Muutostarve lienee siis työn kuormittavuudessa, työkyvyn ja paremman palautumisen edistämisessä, eikä niinkään työyhteisössä tai esihenkilöiden toiminnassa, Ervasti pohtii.
Kunta-alan ammattiryhmistä eniten huolta hoito- ja opetushenkilöstön jaksamisesta
Työstressiä, eli tilannetta, jossa on paljon työpaineita mutta vähän hallittavuutta työssä kokivat Kunta10-tutkimuksen mukaan edelleen eniten lähihoitajat (41 prosenttia), terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat (34 prosenttia) sekä lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat (33 prosenttia).
Terveyden- ja sairaanhoitajien stressi oli kuitenkin vähentynyt koronavuoden 2020 mittauksesta. Vastaavana ajanjaksona opettajien kokema työstressi oli lisääntynyt 2–3 prosenttiyksikköä.
Palautuminen työpäivän aiheuttamasta rasituksesta oli heikentynyt koko kunta-alan vastaajajoukossa verrattuna kahden vuoden takaiseen (hyvin palautuvien osuus laski 41 prosentista 38 prosenttiin). Suurimpia pudotuksia oli alakoulujen ja lastentarhan opettajilla sekä lastenhoitajilla ja koulunkäyntiavustajilla.
Myös Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimuksessa on merkkejä kuormitustekijöiden kasautumisesta ammattiryhmittäin. Sairaanhoitajien ja lähihoitajien työ on yhä kuormittavampaa kuin muilla, vaikka juuri näissä ammattiryhmissä on saavutettu positiivista kehitystä.
Saman tutkimuksen mukaan useamman kuin joka kolmannen sote-alalla työskentelevän työkyky on alentunut. Huolestuttavaa kehitystä on erityisesti lääkäreiden palautumisessa. Lisäksi pitkät työpäivät ovat lisääntyneet johtajilla, erityisasiantuntijoilla ja lääkäreillä.
Lisätiedot
Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, Työterveyslaitos, puh. 046 851 4426, jaana.laitinen@ttl.fi
Johtava tutkija Jenni Ervasti, Työterveyslaitos, puh. 043 825 5475, jenni.ervasti@ttl.fi
Tutustu
Kunta10-tutkimuksen aineistoa Työelämätiedossa
Kunta-alan työ ja työntekijöiden hyvinvointi | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi
Mitä kuuluu-työhyvinvointikyselyn aineistoa johtamisesta ja esihenkilötyöstä Työelämätiedossa
Sote-alalla johdetaan valmentavasti | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Ingripande i den etiska belastningen inom äldrearbetet förbättrar arbetshälsan, vårdkvaliteten och tillgången till arbetskraft31.1.2023 08:30:00 EET | Tiedote
Etisk belastning är en betydande faktor som belastar arbetshälsan inom äldreomsorgen. Modellen Vanhustyön vatupassi (Vattenpasset för äldrearbete) erbjuder lösningar för chefer och ledningen, med vilka de kan stävja den etiska belastningen i vardagen inom äldrearbetet och bygga en etisk arbetskultur. Resultatet är bättre arbetshälsa och på lång sikt äldrearbete med större dragningskraft.
Vanhustyön eettiseen kuormitukseen puuttuminen parantaa työhyvinvointia, hoidon laatua ja työvoiman saatavuutta31.1.2023 08:30:00 EET | Tiedote
Eettinen kuormitus on merkittävä vanhustyön työhyvinvointia koetteleva tekijä. Vanhustyön vatupassi -malli tarjoaa esihenkilöille ja johdolle ratkaisuja, joilla hillitä eettistä kuormitusta vanhustyön arjessa ja rakentaa eettistä työkulttuuria. Tuloksena on parempaa työhyvinvointia ja pitkällä tähtäimellä vetovoimaisempaa vanhustyötä.
Majority of employees support the climate actions of their workplace30.1.2023 08:02:28 EET | Press release
Employees consider the role of their workplace in the mitigation of climate change to be important. Every two employees reported an increase in climate-friendly working practices. The views of employees about the ecological sustainability of their work and the climate action of their workplace was surveyed for the first time in Finland by Finnish Institute of Occupational Health.
Majoriteten av löntagarna stödjer klimatåtgärder på sin arbetsplats30.1.2023 08:00:22 EET | Tiedote
Arbetstagarna upplever arbetsplatsernas roll viktig i begränsning av klimatförändringen. Varannan arbetstagare berättade om förändringar mot arbetsmetoder som är mer klimatvänliga än tidigare. Arbetstagarnas åsikter om sitt eget arbetes ekologiska hållbarhet och arbetsplatsernas klimatåtgärder utreddes med Arbetshälsoinstitutets enkät för första gången i Finland.
Enemmistö palkansaajista tukee työpaikkansa ilmastotekoja30.1.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Työntekijät kokevat työpaikkojen roolin tärkeäksi ilmastonmuutoksen hillinnässä. Joka toinen työntekijä kertoi muutoksista aiempaa ilmastoystävällisempiin työtapoihin. Työntekijöiden näkemyksiä oman työn ekologisesta kestävyydestä ja työpaikkojen ilmastotoimista selvitettiin Suomessa ensimmäistä kertaa Työterveyslaitoksen kyselyllä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme