Sote-uudistus uhkaa heikentää kuntien taloutta ja rahoitusasemaa – kuntien ja kaupunkien näkökulmaa ei ole riittävästi huomioitu
Kuntien ja kaupunkien näkökulma on jäänyt liian vähälle huomiolle Marinin hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistusta koskevissa lakiluonnoksissa.
Kuntien ja maakuntien erilaiset olosuhteet on huomioitava sote-uudistuksen ratkaisuja tehdessä. Uudistuksessa on turvattava sosiaali- ja terveyspalveluiden kiinteä yhteys kuntien vastuulla oleviin peruspalveluihin.
- Uudistuksen rajaaminen vain sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen sekä järjestämis- ja tuottamistehtävien lakisääteisestä erottamisesta luopuminen on tervetullutta. Myös erillisratkaisun mahdollistaminen olosuhteiltaan merkittävästi poikkeavalle Uudellemaalle on perusteltua, mutta alueelliset erityispiirteet tulisi huomioida myös muualla Suomessa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio sanoo.
Lakiluonnosten mukainen perusratkaisu on kaavamainen, eivätkä esitetyt keinot riittävällä tavalla varmista sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kuntien vastuulla olevien peruspalveluiden välistä yhteistyötä. Tämä vaarantaa uudistuksen keskeisen tavoitteen hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta erityisesti suurissa kaupungeissa ja kasvavilla kaupunkiseuduilla.
Esitysluonnosten rakenteelliset ratkaisut sekä palveluiden ja rahoituksen ohjausjärjestelmä, esimerkiksi yksityisen sektorin hyödyntämistä koskevat rajoitukset sekä raskas investointien valtionohjaus, eivät riittävällä tavalla turvaa uudistuksen tavoitteiden toteutumista.
Rahoitusratkaisun vaikutukset kuntiin huolestuttavat
Erityistä huolta herättävät rahoitusta ja omaisuusjärjestelyjä koskevien valintojen vaikutukset kuntien ja kaupunkien elinvoimaan, investointikykyyn ja rahoitusasemaan.
- Uudistuksen rahoitusratkaisu ja tätä koskevat valinnat johtavat tilanteeseen, jossa käytännössä kaikki uudistuksesta aiheutuvat talouden muutosvaikutukset kohdistuvat kuntiin ja kuntatalous toimii näiden muutosvaikutusten tasaajana. Tämä yhdessä omaisuusjärjestelyjä koskevien ehdotusten kanssa uhkaa johtaa kuntien näkökulmasta kestämättömään ja epävarmuutta luovaan tilanteeseen, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.
Uudistuksella ei saa olla vaikutusta kunnan talouden tasapainoon. Uudistus muuttaa kuntien verotuloja ja valtionosuutta ja voi aiheuttaa suuriakin muutoksia kunnan verotulojen ja valtionosuuksien suhteeseen. Vaikka uudistuksen lähtökohdaksi ja tavoitteeksi on linjattu, että kuntien talouteen kohdistuvat muutokset nykytilaan verrattuna ovat mahdollisimman pienet, on muutoksilla merkittäviä vaikutuksia kuntien rahoitusasemaan.
Heikentynyt kuntatalous ja koronavirusepidemia vaikuttavat myös uudistuksen laskelmiin. Koronaepidemia vaikuttaa kaupunkien ja kuntien tuloihin ja menoihin vuosina 2020–2022. Uudistuksen pysyväksi osaksi kuntien valtionosuuteen jääviä siirto- ja tasausmekanismeja ei voida perustaa näiden vuosien tietoihin.
Uudistuksen toteutusaikatauluun tarvitaan realismia
Uudistukselle asetettu aikataulutavoite sisältää useita merkittäviä riskejä erityisesti hajanaisesta lähtötilanteesta lähtevien sote-maakuntien osalta. Uudistuksen voimaanpanon kokonaisaikataulu tulisi arvioida uudelleen siten, että se uskottavasti turvaisi muutosten hallitun suunnittelun ja toteuttamisen palvelutuotannon jatkuvuutta vaarantamatta. Aikataulussa tulisi myös huomioida se, että lausuntokierroksen palautteen edellyttämät korjaukset ehditään valmistelemaan.
- Kunnat ovat olleet sivussa uudistuksen valmistelusta ja tästä syystä on tärkeää, että lausuntokierroksella kuntien esiin nostamat huolenaiheet otetaan vakavasti ja niihin haetaan jatkovalmistelussa ratkaisuja yhdessä, toteaa Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen.
Sote-maakunnalla tulisi lisäksi olla mahdollisuus arvioida ja sopia omista lähtökohdistaan tehtävien hoitamisesta kuntien kanssa. Maakuntien tulisi voida siirtää järjestämisvastuuta harkitsemassaan laajuudessa kunnille sekä ottaa kunnilta hoidettavakseen korvausta vastaan myös muita kuin kuntien vapaaehtoisia tehtäviä.
Kuntaliiton hallituksen työvaliokunnan lausuntoluonnos on julkaistu ja luettavissa täältä. Kuntaliiton hallitus käsittelee lausunnon 24.9.
Lisätietoja:
Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen, p. 050 547 5590
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 050 380 5907
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio, p. 050 567 1624
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458
Kuntaliiton lausuntoluonnoksesta lisätietoa antavat lisäksi:
Sosiaali- ja terveysasioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen p. 050 596 9866
Lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki p. 050 408 4392
Yhteyshenkilöt
Teresa SalminenViestinnän asiantuntija
Puh:040 365 6961teresa.salminen@kuntaliitto.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja20.3.2024 09:52:58 EET | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin. Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa. Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.
Kunnat haastavassa tilanteessa, kun perusopetuksessa olevien lasten määrä vähenee – 2030-luvulla on 80 000 oppilasta nykyhetkeä vähemmän14.3.2024 09:15:56 EET | Tiedote
Peruskoulussa olevien määrä vähenee noin 80 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kyseessä on peruskoulun historian suurin oppilasmäärän muutos. Jotta tilanne muuttuisi tästä, tarvittaisiin aiemmasta täysin poikkeavaa maahanmuuttoa.
Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu14.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Kuntien suunnitelmallinen ilmastotyö onkin lisääntynyt, selviää tuoreesta Kuntaliiton ilmastokyselystä. Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on sen sijaan heikentynyt. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle kunnassa. Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.
TE-palvelut siirtyvät kunnille - kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen23.2.2024 10:30:00 EET | Tiedote
Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään vuoden 2025 alussa TE-toimistoilta kunnille. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Vuoden vaihteessa reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille samalla myös uuden valtionosuustehtävän.
Kyselytulos: Ukraina herätti kuntien auttamishalut23.2.2024 08:12:18 EET | Tiedote
Kysyimme kaikista Suomen kunnista loppuvuodesta 2023, ovatko ne avustaneet rahallisesti tai materiaaliavun muodossa Ukrainaa hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Kyselyyn vastasi 130 kuntaa, jotka arvioivat kokonaistuen olevan noin 3,2 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy raha- ja materiaalilahjoituksia sekä asiantuntija-apua ja joidenkin kuntien osalta myös kotoutumiseen käytettävää tukea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme