Sovinnosta kansalaistaito: Sovinnon osaamista kehitetään yhdessä kansainvälisten rauhanvälitys- ja kansallisten sovittelutoimijoiden kanssa

”Helsingin seurakuntayhtymä haluaa yhdessä yhteistyökumppaneidensa ja sovittelutoimijoiden kanssa parantaa valmiuksia työstää syvälle yhteisöjen sisälle tai välille kasautuneita jännitteitä ennen kuin ne kärjistyvät lisää. Rauhan ja sovinnon edistäminen tapahtuu ihmisten tullessa yhteen saavuttamaan parempaa”, sanoo Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki.

Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansonin mukaan sovinnon edistäminen on keskeisessä roolissa Suomen Lähetysseuran työssä. ”Tuomme kansainvälisessä sovinnon- ja dialogityössä karttuneen osaamisen suomalaisten toimijoiden yhteiseen käyttöön. Rauhan ja sovinnon rakentaminen on alusta asti ollut tärkeä osa Lähetysseuran työtä. Olemme iloisia tästä yhteistyöstä ja haluamme olla mukana luomassa toimintaedellytyksiä sovinnon liikkeelle Suomessa ja kansainvälisesti”.

Diakonissalaitos toimii ainakin aluksi yhteistyöhankkeen kotipesänä. “Diakonissalaitoksen yhteisöjen rakentamisen ja psykotraumatologian asiantuntemusta voidaan hyödyntää sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Lisäksi meillä on paljon kokemusta erilaisten yhteisöjen vastakkainasettelujen tai arjen ristiriitatilanteiden purkamisesta esimerkiksi dialogisten menetelmien avulla”, Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström sanoo.  

Holmströminmukaan sovinnon tulee olla kansalaisoikeus, taito ja velvollisuus. ”Sovintoa tarvitaan lisää eri puolilla suomalaista yhteiskuntaa ja olemme iloisia, että kansallisten toimijoiden lisäksi myös kansainväliset tahot ovat olleet valmiita tulemaan mukaan sovinnon liikkeeseen.”

Perustamisvaiheessa kumppaniksi on nimetty Mary Hoch Center for Reconciliation George Mason yliopistosta ja Al Amana Centre.

George Mason yliopiston tutkimusprofessori ja Diakonissalaitoksen erityisasiantuntija Antti Pentikäinen on ollut ideoimassa #Sovinto-hanketta ja vastaa sen sisällöllisestä kehittämisestä.

”Kansainvälisessä sovintotyössä painopisteenä on tukea ja rahoittaa paikallisia sovintohankkeita ja paikallisten sovittelijoiden voimavarojen vahvistamista tukevaa tutkimusta ja työpajatyöskentelyä. Kotimaassa tavoitteena on mm. sovittelukoulutuksen laajentaminen kansallisten sovittelutoimijoiden kanssa. Suunnitelmissa on myös, että viime toukokuussa muusikko Jukka Leppilammen johdolla järjestetty, Helsingin Senaatintorille tuhansia ihmisiä koonnut Sovinnon päivän konsertti saa jatkoa”, Pentikäinen kertoo.

Sovinnon kansainvälinen hanketyö kehittää mm. psykososiaalisen tuen ja tervehtymisen järjestämistä sovintoprosesseissa. Paikallisten sovittelijoiden ja eri traditioiden osaamista tallennetaan systemaattisesti ja tuetaan heidän osallistumistaan sovintoprosessien suunnitteluun ja toteutukseen.

Perustajakumppaniensa kautta #Sovinto osallistuu kansainvälisiin sovitteluprosesseihin, kehittää vertaissovittelun menetelmiä ja edistää vuorovaikutusta suomalaisten ja kansainvälisten toimijoiden välille parhaiden käytäntöjen levittämiseksi. #Sovinnon hankekumppanit pyrkivät kehittämään yhdessä toisiaan täydentävää ja tukevaa osaamista.  Tavoitteena on sovinnon työn kehittäminen tutkimusyhteistyön, parhaiden käytäntöjen jakamisen, vertaisoppimisen ja sovinnon hankkeiden kautta. Menetelmät ja toimintamallit perustuvat tieteelliseen tutkimukseen sovittelun merkityksestä yhteiskuntarauhan ylläpitämisessä, resilienssissä ja rauhan vakiinnuttamisessa.

Kukin perustajaorganisaatioista on lupautunut rahoittamaan hanketta 50.000 eurolla ensimmäisen vuoden aikana. Lisäksi toimintaa rahoitetaan keräystuotoilla ja muulla hankerahoituksella. Sovintotyötä toteutetaan yhdessä kumppaneiden, muiden organisaatioiden ja verkostojen kanssa.

Mukaan lupautunut Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä pitää sovintoliikettä tärkeänä ja kutsuu kaikkia mukaan: ”Ilman sovinnon tahtoa ja osaamista myös tilanne Suomessa voi kärjistyä. Tarvitsemme nopeasti toimia ja yhteistyötä sovinnon puolesta. Kutsun siksi kaikkia mukaan. Kun sovinnosta tulee tavoite perheissä, kouluissa, työpaikoilla ja yhteisöissä, pystymme ratkaisemaan erimielisyyksiä ja jännitteitä ja voimme kaikki paremmin.”