Sovittelu ei ole oikeuden ulkopuolella
Riidanratkaisumenetelmät voidaan jakaa kahteen pääryhmään sen mukaan, kuka päättää ratkaisun sisällöstä ja mihin ratkaisu perustuu.
Perinteisessä oikeudenkäynnissä tuomari antaa riitaan ratkaisun, joka perustuu aineelliseen oikeuteen. Tavoitteena on päästä aineellisen totuuden ja materiaalisen oikeuden mukaiseen lopputulokseen. Sovittelussa puolestaan osapuolet pyrkivät itse löytämään ratkaisun riitaan kolmannen henkilön, sovittelijan, avulla. Sovittelija ei kuitenkaan ratkaise riitaa sisällöllisesti, vaan hän ainoastaan tukee osapuolia ratkaisun löytämisessä. Tavoitteena on riitapuolten subjektiivisten intressien ja tarpeiden mukainen ratkaisu.
Sovittelua on perinteisesti pidetty ei-oikeudellisena.
– On ajateltu, että prosessia koskevia oikeudellisia minimivaatimuksia tai takeita ei ole, tai että ne eivät ole tarpeellisia, koska asianosaisten intressit ja yhteisymmärrys ovat ratkaisevia, Hietanen-Kunwald toteaa. Asianosaisten suostumuksen on ajateltu korvaavan sekä ”oikean” ratkaisun tavoitteen, että prosessin oikeudenmukaisuudelle asetettavat vaatimukset.
Sovittelu on kuitenkin oikeudellistunut ja menettelylle on asetettu oikeudellisia reunaehtoja. Kehitys on kulminoitunut Euroopassa niin sanottuun sovitteludirektiiviin (2008/52/EY). Suomi on implementoinut sovitteludirektiivin lailla riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa (394/2011).
Petra Hietanen-Kunwald osoittaa väitöksessään, että sovittelu ei ole lain ulkopuolella.
– Sovitteludirektiivin keskeinen merkitys on, että sovittelussa aikaansaatu sopimus on tietyin ehdoin täytäntöönpanokelpoinen. Samalla myös menettelyyn liittyy oikeudellisia minimivaatimuksia ja periaatteita.
Sovintosopimusta on perinteisesti käsitelty ensisijassa osapuolten välisenä sopimuksena. Vahvistettu sovintosopimus vastaa kuitenkin monessa suhteessa tuomioistuimen antamaa tuomiota tai välimiesten antamaa välitystuomiota. Sovintosopimuksen riitauttaminen on vaikeaa sen jälkeen, kun se on kerran hyväksytty sovittelussa. Sovintosopimuksen sitovuuden kannalta ei ole myöskään olennaista, vastaako sopimus osapuolten tarpeita ja intressejä.
–Voidaan siis kysyä, onko osapuolten suostumus edelleen riittävä justifikaatio vai tarvitaanko sopimuksen sitovuudelle muita perusteita, Hietanen-Kunwald sanoo.
Hietanen-Kunwald selvitti väitöstutkimuksessaan pitääkö sovittelussa ottaa huomioon oikeudellisia periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia, jotka osaltaan oikeuttaisivat sovintosopimuksen sitovuutta. Hän havaitsi, että sovittelun oikeudenmukaisuuteen liittyy vaatimuksia, jotka ovat riippumattomia osapuolten itsemääräämisoikeudesta ja perinteisestä sopimusoikeudellisesta justifikaatiosta.
Hietanen-Kunwald hahmottelee väitöstyössään oikeudellisia periaatteita, jotka määrittelevät sovittelun tarkoitusta, osapuolten roolia, sovittelumenettelyä ja päätöksentekoa sovittelussa. Sovittelijan puolueettomuus ja asianosaisten mahdollisuus osallistua tasapuolisesti sovitteluun tunnistetaan sovittelun oikeudenmukaisuuden vähimmäisehdoiksi.
Petra Hietanen-Kunwald väittelee Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa 26.10. klo 12 aiheesta Mediation and the legal system: Extracting the legal principles of Civil and Commercial Mediation. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania PIII, Yliopistonkatu 3. Väitöskirja on sähköisesti luettavissa e-thesis-palvelussa
Väittelijän yhteystiedot:
Petra Hietanen-Kunwald, puh. 040 759 4054, s-posti petra.hietanen-kunwald@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonentiedeviestinnän asiantuntija
Puh:050 406 2047maria.peltonen@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme