Suomen Akatemia

Strategisen tutkimuksen neuvosto valitsi hankkeet uusiin tutkimusohjelmiin

Jaa

Tutkimuskokonaisuudet kolmeen uuteen strategisen tutkimuksen ohjelmaan on valittu. Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus, Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä ja Kestävän kasvun avaimet -ohjelmissa aloittaa kolmetoista tutkimuskonsortiota. Rahoitettavat tutkimushankkeet valittiin ohjelmiin hakemusten yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksellisen laadun perusteella. Strategisen tutkimuksen neuvosto teki päätökset ohjelmissa rahoitettavista konsortioista kokouksessaan 11.9.2017.

Kansalaiset osallistava päätöksenteko uuden ohjelman keskiössä

Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus -ohjelmassa aloittaa kolme konsortioita, joissa on yhteistyökumppaneita viidestätoista eri organisaatiosta. Ohjelman kokonaisrahoitus on 13,6 miljoonaa euroa.  

Professori Maija Setälä (TY) johtaa konsortiota Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO), joka käsittelee lyhytjänteisyyden ongelmaa ja inhimillisen toiminnan vaikutuksia julkisessa päätöksenteossa ja hallinnossa: yhteiskunta tarvitsee pitkän aikavälin ja kansalaiskeskustelun huomioivia osallistumiskäytäntöjä.

Professori Anu Kantolan (HY) johtama konsortio Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) tarttuu erityisesti kansalaisten mahdollisuuksiin ja tapoihin osallistua poliittisen päätöksentekoon globaaleja muutoksia kohtaavassa yhteiskunnassamme.

Konsortio Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin käsittelee yhteishallinta- ja osallistumiskäytäntöjä, lisäten kansalaisten ja päätöksenteon välisen toiminnan ja vaikuttamisen piiriin myös erityisesti yritysten, mutta myös järjestöjen ja tutkijoiden roolit ja toimet nimenomaan ympäristönsuunnittelun ja päätöksenteon prosesseissa. Konsortioita johtaa professori Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopista (UEF).

Kaksi ohjelmaa etsii avaimia kestävän kasvuun

”Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä ja Kestävän kasvun avaimet -ohjelmat ovat saman kolikon kaksi puolta”, toteaa Strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Per Mickwitz. Nämä kaksi uutta ohjelmaa tarkastelevat kestävää kasvua toisaalta sopeutumisena maailmanlaajuisiin muutosilmiöihin, toisaalta näiden muutosilmiöiden mahdollistamina uusina avauksina ja markkinoina.

Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä -ohjelmaan valittiin kahdeksan tutkimuskonsortiota. Johtavan tutkijan Raisa Mäkipään (LUKE) konsortio Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät - avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA) kehittää ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä ilmastonmuutoksen hillinnän keinoja. Tarkastelua tehdään metsä- ja viljelysmailla sekä erityisesti paljon päästöjä aiheuttavilla turvemailla yhdessä maanomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Suomalaiset joet, järvet ja meri tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia taloudelliseen kasvuun, mutta niitä uhkaa liiketoiminta, kuten maatalous, turve- ja vesivoimatuotanto sekä ilmastonmuutos. Professori Anna-Stiina Heiskasen (SYKE) johtama konsortio Sopeutuminen sinisen kasvun avaimena (BlueAdapt) edistää tutkimustiedon käyttöä politiikassa yhdistämällä ekologista mallinnusta talouden, politiikan ja säätelyn tutkimukseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tueksi tarvitaan tietoa palvelujen rakenteesta, niiden toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Professori Tiina Laatikaisen (UEF) johtaman konsortion Parempi tietopohja ja palvelujen optimointi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tueksi (IMPRO) tavoitteena on kehittää analyysimenetelmiä ja malleja tukemaan tasa-arvoisempien ja kustannustehokkaampien palvelujen kehittämistä.

Luettelo kaikista ohjelmaan valituista konsortioista löytyy Strategisen tutkimuksen verkkosivuilta.

Kestävän kasvun avaimet -ohjelmaan valittiin kaksi konsortiota - täydentävä haku ensi keväänä

Kestävän kasvun avaimet -ohjelmassa tutkitaan miten suomalainen yhteiskunta kykenisi paremmin hyödyntämään globaalien muutosten tuomia mahdollisuuksia. Professori Kai Hakkaraisen (HY) johtama konsortion Kasvava mieli: Koulutukselliset transformaatiot kestävän yksilöllisen, sosiaalisen ja institutionaalisen uudistumisen tueksi (GrowingMind) tarkoituksena on tukea suomalaisten koulujen ja opettajien uudistumista korkeatasoisen akateemisen tutkimuksen tuella.

Vanhemman yliopistolehtorin Reetta Toivasen (HY) konsortio Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään (ALL-YOUTH) konsortio tutkii nuorten omia kestävän tulevaisuuden, kasvun ja hyvinvoinnin visioita.

Strategisen tutkimuksen neuvosto päätti, että Kestävän kasvun avaimet -ohjelmaan avataan täydentävä haku. Hakuilmoitus pyritään julkistamaan alkuvuodesta ja haku aukeaa todennäköisesti huhtikuussa 2018.

”Saimme tässä haussa erinomaisen joukon hankkeita, joissa tarkastellaan erityisesti julkisen vallan roolia kestävän kasvun edellytysten luojana, takaajana ja kehittäjänä. Vähemmälle huomiolle jäivät kaupallisten palvelujen ja teollisuuden uudistuminen, ja ne nostetaan nyt keskiöön täydentävässä haussa”, sanoo Mickwitz.

Valintaperusteina laatu ja vaikuttavuus

Strategisen tutkimuksen neuvoston valintapäätökset perustuvat hakemusten yhteiskunnalliseen merkitykseen, vaikuttavuuteen ja tutkimukselliseen laatuun. Näitä tekijöitä arvioitiin asiantuntijapaneeleissa, joihin kutsuttiin pääosin ulkomaisia tutkimuksen ja yhteiskunnallisen relevanssin asiantuntijoita.

Valintaprosessi oli kaksivaiheinen. Aiehakemuksia kolmeen ohjelmaan oli 93, joista toiselle kierrokselle kutsuttiin 32 hakijakonsortiota.  Varsinaisen haun hakemukset arvioitiin kahdessa eri paneelissa, joista toinen keskittyi hakemusten tieteelliseen laatuun ja toinen niiden yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen suhteessa ohjelman tavoitteisiin. Aktiivinen kansalaisuus ja muuttuvat hallinnan tavat -ohjelmassa osa hakijoista haastateltiin paneeliarviointien jälkeen. Muilta osin arviointimenettely oli samanlainen kuin aiemmissa Strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelmahauissa.

Päätöksen tukena myös haastattelut

Aktiviinen kansalaisuus ja muuttuvat hallinnan tavat -ohjelmassa osa hakijoista haastateltiin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Strategisen tutkimuksen neuvoston päätöksenteon tukena käytettiin myös haastatteluja. Haastattelujen tavoitteena oli selventää joitakin asiantuntijapaneelien mahdollisina riskeinä esille nostamia piirteitä hakemuksissa ja siten saada lisätietoa valintapäätösten tueksi.

”Rahoituspäätökset tehdään paneelilausuntojen ja hakemusten perusteella. Haastatteluilla voidaan kuitenkin paremmin arvioida, miten merkittäviä paneelin tunnistamat hankkeen heikkoudet ja vahvuudet ovat”, sanoo strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Per Mickwitz.

”Kaikki ohjelmiin nyt valitut hankkeet menestyivät arvioinnissa sekä tutkimuksen laadun, että merkityksen ja vaikuttavuuden ulottuvuuksilla”, Mickwitz korostaa.

Lisätietoja

Yhteyshenkilöt

Aino Laine
viestintäsuunnittelija
Suomen Akatemian viestintä
p. 0295 33 5007
etunimi.sukunimi@aka.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2018 rahoitamme tutkimusta 436 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista.  Vuonna 2018 Akatemia käyttää tieteen edistämiseen rahapelitoiminnasta saatuja varoja 70,7 miljoonaa euroa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Vedenpuhdistusjärjestelmiä kehitettävä kemiallisten haitta-aineiden poistamiseksi7.6.2018 10:50Tiedote

Vesien puhdistuksessa yleisesti käytetyt menetelmät eivät välttämättä tehoa riittävän hyvin talousvesiin kulkeutuviin kemiallisiin haitta-aineisiin. Klooraus ja UV-desinfiointi purevat hyvin tauteja aiheuttavia mikrobeja vastaan, mutta eivät yhtä hyvin poista kemiallisia haitta-aineita. Veden mikrobeista ja kemikaaleista koituvia terveyshaittoja tutkittiin Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jossa selvitettiin myös vedenpuhdistusmenetelmien taloudellisia vaikutuksia.

Uudella jäätymismenetelmällä voidaan puhdistaa vettä miltei ilman lisäenergiaa1.6.2018 09:58Tiedote

Talvipakkasia voidaan hyödyntää jäteveden puhdistamisessa kustannus- ja energiatehokkaasti. Kun jätevesi jäätyy luonnollisesti talvella, siitä muodostuva jää on puhtaampaa kuin itse jäännösjätevesi. Jäätymisprosessissa syntyvän jään puhtauteen vaikuttaa jäätymisnopeus: mitä hitaammin vesi jäätyy, sitä puhtaampaa siitä tulee. Tutkimus on osa Suomen Akatemian arktista tutkimusohjelmaa, jossa kehitetään arktisen alueen uniikille ja herkälle luonnolle sopivia kestävän kehityksen mukaisia työskentelymenetelmiä.

New natural freezing method offers energy savings in water purification1.6.2018 09:58Tiedote

Freezing winter temperatures can be put to good use in improving the cost and energy efficiency of wastewater purification. The ice that is formed when wastewater freezes naturally in the winter is cleaner than the residual waste water itself. The purity of the ice is a function of the rate of the freezing process: the slower the freezing process, the greater the purity of the resulting ice. Research is underway under the Academy of Finland’s Arctic Research Programme to develop sustainable working methods that are suited to the unique and fragile Arctic environment.

Ny frysningsmetod gör det möjligt att rena vatten praktiskt taget utan extra energi1.6.2018 09:58Tiedote

Vinterkylan kan utnyttjas i rening av avloppsvatten på ett både kostnads- och energieffektivt sätt. Då avloppsvatten vintertid fryser naturligt är den is som bildas på ytan renare än det ofrusna vattnet under isen. Hur ren isen är påverkas av frysningens hastighet: ju långsammare frysning, desto renare is. Detta har man kommit fram till i en undersökning inom Finlands Akademis arktiska forskningsprogram som enligt principerna för hållbar utveckling ska utveckla praxis som lämpar sig för det arktiska områdets unika och känsliga natur.

Suomen Akatemia valitsi 10 uutta akatemiaprofessoria23.5.2018 13:03Tiedote

Suomen Akatemia on valinnut kymmenen uutta akatemiaprofessoria kaudelle 1.1.2019-31.12.2023. Tehtävään oli aiehaussa 193 hakijaa, joista 33 kutsuttiin toiseen vaiheeseen. Valinnassa käytettiin vertaisarviointia, joka tehtiin neljässä tieteenalalähtöisessä paneelissa. Niiden mukaan hakijat olivat erittäin korkeatasoisia ja hyvin verkottuneita tutkijoita. Lopullisen valinnan teki Akatemian yleisjaosto paneelien ehdotusten pohjalta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme