STTK ry.

STTK esittää etätyöselvitystä lainsäädäntötyön pohjaksi

Jaa

Nykyinen etätyösuositus on ollut voimassa vuodesta 2005. Koronakriisin myötä nopeasti laajentunut etätyö on nostanut esiin uusia näkökulmia ja myös ongelmia esimerkiksi perinteiseen työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja ergonomiaan liittyen.

STTK:n mielestä etä- ja paikkariippumattoman työn kirjavat pelisäännöt on saatava ajan tasalle ja yhdenmukaisemmiksi.
- Esitämme, että työmarkkinakeskusjärjestöt tekevät työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa selvityksen etätyöstä. Se antaisi edellytykset arvioida lainsäädännön mahdollisia kehittämistarpeita, kun etätyö jatkossa todennäköisesti muodostaa osassa ammatteja aiempaa suuremman osan työajasta. Etätyöhön liittyvät kysymykset eivät ole yhden hallinnonalan asioita, vaan tarkastelu ja mahdolliset lainsäädäntömuutokset edellyttävät poikkihallinnollista yhteistyötä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Tänään järjestönsä etäyhteyksin järjestetyssä edustajistossa Helsingissä puhuneen Palolan arvio on, että etätyö noussee esiin myös liittojen sopimusneuvotteluissa. Hän muistuttaa, että samanaikaisesti on aloja, jonne etätyö ei sovellu lainkaan.

Työnantajapuolen mielestä työn imua ei saisi estää vakiintuneilla työaikakäsityksillä. Etätyössä työ ja vapaa-aika sekoittuvat helposti.
- Jopa kellon ympäri tapahtuvan työn ihannointi on lyhytnäköistä ja vaarallista. Suomessa se näkyy esimerkiksi lisääntyvinä mielenterveysongelmina ja työkyvyttömyyseläkkeinä. Etätyön – tai paikkariippumattoman työn – yleistyminen ei saa merkitä työaikojen villiintymistä. Kovin harva voi mitoittaa työnsä vain omien mieltymystensä perusteella.

STTK on kysynyt henkilöstön edustajien barometrissä jäsenliittojen luottamusmiehiltä ja työsuojeluvaltuutetuilta etätyöstä. Ennakkotietojen perusteella viimeisen vuoden aikana 46 prosenttia toimihenkilöistä on tehnyt säännöllisesti etätöitä, mutta toimialakohtaiset erot ovat suuria. Parhaimmat mahdollisuudet etätyöhön ovat olleet julkisessa hallinnossa, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa ja viestinnässä, heikoimmat terveys- ja sosiaalipalveluissa. Työnantajien koetaan suhtautuneen etätyöhön myönteisesti ja odotukset etätyön lisääntymiseen ovat kaikilla toimialoilla kohtalaiset. Barometrin perusteella vain noin puolella etätyötä tekevistä on työnantajan ottama vakuutus työssä aiheutuvien tapaturmien varalta.
- Hyvä korona-exit työpaikoilla tehdään yhteistyössä henkilöstön kanssa, Palola korostaa.

 

Ay-liikkeen ja työnantajien yhteistyö heikkoa

Suomalainen työmarkkinoiden sopimusmalli on käymistilassa. Tästä viestivät metsä- ja teknologiateollisuuden aikeet irrota valtakunnallisista työehtosopimuksista sekä työnantajapuolen laajempikin haluttomuus yhteistyöhön ammattiyhdistysliikkeen kanssa, mikä näkyy laajasti kolmikantaisessa valmistelussa.

Palola ennustaa tulevasta työmarkkinakierroksesta vaikeaa.
- Jokainen liitto asettaa omat tavoitteensa ja neuvottelee omista lähtökohdistaan. Koordinaatio olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeää. Tähän asti työnantajat ovat onnistuneet siinä ammattiliittoja paremmin, Palola arvioi.

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

040 630 2882 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n hallitus: Suomi tarvitsee eettistä kansainvälistä rekrytointia - työvoiman hyväksikäyttö kitkettävä10.5.2021 13:30:00 EEST | Tiedote

Hallitus linjasi puoliväliriihessä selkeistä tavoitteista työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton lisäämiseksi ja kotouttamisen kehittämiseksi. Työperäinen maahanmuutto pyritään kaksinkertaistamaan nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Sen jälkeen pyritään vähintään 10 000 henkilön vuosittaiseen lisäykseen. Tavoitteena on vähintään 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys.

STTK: Koulutusjärjestelmä avainroolissa nuorten työelämävalmiuksien kehittämisessä5.5.2021 14:00:00 EEST | Tiedote

Nuorten työntekijöiden osallisuuteen ja hyvinvointiin tulisi kiinnittää työpaikoilla vahvemmin huomiota. Se edellyttää myös nykyistä parempia valmiuksia ohjata ja neuvoa työelämään tulevia. STTK:n selvityksen mukaan lähes 80 prosenttia nuorista sai työelämään liittyvää ohjausta ja neuvontaa koulusta tai oppilaitoksesta. Työnantajan antaman neuvonnan mainitsi vain muutama vastaaja.

The free Summer Job Helpline is once again up and running for summer employees and employers3.5.2021 07:00:00 EEST | Press release

Today is the opening day of the Summer Job Helpline, provided jointly by the Central Organisation of Finnish Trade Unions (SAK), Akava and the Finnish Confederation of Professionals (STTK). This summer, all enquiries to the helpline will be handled by Salla Hakoköngäs. Salla has a Bachelor of Laws degree and is currently studying for her Master of Laws degree with a major in laour law.

STTK: Menokehysjousto tukee ulospääsyä koronakriisistä, sopeutustoimet väärä signaali markkinoille29.4.2021 21:09:09 EEST | Tiedote

STTK on tyytyväinen, että haastaviksi osoittautuneissa hallituksen kehysriihineuvottelussa saavutettiin osapuolia tyydyttävä ratkaisu. – Maa ei ajautunut maailmalla edelleen jatkuvan pandemian oloissa poliittiseen kriisiin, joka olisi voinut saattaa myös EU:n elpymispaketin vaakalaudalle, pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa. Hallitus päätti nostaa menokehyksiä 900 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 500 miljoonaa euroa vuonna 2023, mutta linjasi noin puolen miljardin euron pysyvistä sopeutustoimista. – Menokehyksistä joustaminen on perusteltua koronan jälkihoidon varmistamiseksi. Myös EU:n elpymispaketti tukee toipumista, siksi sen eteneminen on hyvin olennaista. Sopeutustoimista päättäminen jo tässä vaiheessa antaa kuitenkin väärän signaalin markkinoille ja voi hidastaa elpymistä, Lainà arvioi. 75 prosentin työllisyysasteen toteutuminen ja julkisen velkasuhteen taittaminen vuoteen 2025 mennessä edellyttävät nykyisten kasvuennusteiden toteutumista. – Jos Suomi pääsee maailmantalouden kasvuu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme