STTK ry.

STTK esittää etätyöselvitystä lainsäädäntötyön pohjaksi

Jaa

Nykyinen etätyösuositus on ollut voimassa vuodesta 2005. Koronakriisin myötä nopeasti laajentunut etätyö on nostanut esiin uusia näkökulmia ja myös ongelmia esimerkiksi perinteiseen työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja ergonomiaan liittyen.

STTK:n mielestä etä- ja paikkariippumattoman työn kirjavat pelisäännöt on saatava ajan tasalle ja yhdenmukaisemmiksi.
- Esitämme, että työmarkkinakeskusjärjestöt tekevät työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa selvityksen etätyöstä. Se antaisi edellytykset arvioida lainsäädännön mahdollisia kehittämistarpeita, kun etätyö jatkossa todennäköisesti muodostaa osassa ammatteja aiempaa suuremman osan työajasta. Etätyöhön liittyvät kysymykset eivät ole yhden hallinnonalan asioita, vaan tarkastelu ja mahdolliset lainsäädäntömuutokset edellyttävät poikkihallinnollista yhteistyötä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Tänään järjestönsä etäyhteyksin järjestetyssä edustajistossa Helsingissä puhuneen Palolan arvio on, että etätyö noussee esiin myös liittojen sopimusneuvotteluissa. Hän muistuttaa, että samanaikaisesti on aloja, jonne etätyö ei sovellu lainkaan.

Työnantajapuolen mielestä työn imua ei saisi estää vakiintuneilla työaikakäsityksillä. Etätyössä työ ja vapaa-aika sekoittuvat helposti.
- Jopa kellon ympäri tapahtuvan työn ihannointi on lyhytnäköistä ja vaarallista. Suomessa se näkyy esimerkiksi lisääntyvinä mielenterveysongelmina ja työkyvyttömyyseläkkeinä. Etätyön – tai paikkariippumattoman työn – yleistyminen ei saa merkitä työaikojen villiintymistä. Kovin harva voi mitoittaa työnsä vain omien mieltymystensä perusteella.

STTK on kysynyt henkilöstön edustajien barometrissä jäsenliittojen luottamusmiehiltä ja työsuojeluvaltuutetuilta etätyöstä. Ennakkotietojen perusteella viimeisen vuoden aikana 46 prosenttia toimihenkilöistä on tehnyt säännöllisesti etätöitä, mutta toimialakohtaiset erot ovat suuria. Parhaimmat mahdollisuudet etätyöhön ovat olleet julkisessa hallinnossa, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa ja viestinnässä, heikoimmat terveys- ja sosiaalipalveluissa. Työnantajien koetaan suhtautuneen etätyöhön myönteisesti ja odotukset etätyön lisääntymiseen ovat kaikilla toimialoilla kohtalaiset. Barometrin perusteella vain noin puolella etätyötä tekevistä on työnantajan ottama vakuutus työssä aiheutuvien tapaturmien varalta.
- Hyvä korona-exit työpaikoilla tehdään yhteistyössä henkilöstön kanssa, Palola korostaa.

 

Ay-liikkeen ja työnantajien yhteistyö heikkoa

Suomalainen työmarkkinoiden sopimusmalli on käymistilassa. Tästä viestivät metsä- ja teknologiateollisuuden aikeet irrota valtakunnallisista työehtosopimuksista sekä työnantajapuolen laajempikin haluttomuus yhteistyöhön ammattiyhdistysliikkeen kanssa, mikä näkyy laajasti kolmikantaisessa valmistelussa.

Palola ennustaa tulevasta työmarkkinakierroksesta vaikeaa.
- Jokainen liitto asettaa omat tavoitteensa ja neuvottelee omista lähtökohdistaan. Koordinaatio olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeää. Tähän asti työnantajat ovat onnistuneet siinä ammattiliittoja paremmin, Palola arvioi.

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

040 630 2882 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK: Suomen hyvin toimivan eläkejärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen välttämätöntä17.9.2021 09:37:25 EEST | Tiedote

Eläketurvakeskus on julkaissut professori Torben M. Andersenin raportin Suomen eläkejärjestelmän tilasta. Sen perusteella Suomen eläkejärjestelmä on vankka ja hyvin toimivaksi. Suomi pärjää hyvin myös kansainvälisessä vertailussa. STTK:n on helppo yhtyä Andersenin arvioon. - Eläkejärjestelmää on uudistettu pitkäjänteisesti ja aktiivisesti vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. On silti hyvin tärkeää, että eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä seurataan ja analysoidaan tarkasti myös jatkossa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Andersen tunnistaa eläkejärjestelmässä myös haasteita. Raportin perusteella järjestelmän ongelmat liittyvät rahoitukselliseen kestävyyteen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ongelmat eivät ole välittömiä tai kiireellisiä. Kansainvälisestä näkökulmasta eläkejärjestelmään kohdistuva rahoituksellinen haaste on niin ikään suhteellisen pieni. STTK:n mielestä on tärkeää keskustella eläkejärjestelmään liittyvistä kehitt

STTK selvitti: Ay-liikkeen toiminta tasaa tuloeroja ilman selkeitä haittoja talouden kilpailukykyyn30.8.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Turun yliopiston tohtorikoulutettava Ari-Matti Näätäsen STTK:lle laatiman selvityksen perusteella ammattiyhdistysliike toimii OECD-maissa tuloeroja kaventavasti. Selvityksen mukaan yhden prosentin lisäys työehtosopimusten kattavuuteen vähentää tuloeroja keskimäärin 0,3 prosenttia. Tuloerot kaventuvat enemmän, jos sekä työehtosopimusten kattavuus että järjestäytyminen ovat korkealla tasolla. Ay-liikkeen toiminta vähentää myös köyhyyttä. - Ammatillisen järjestäytymisasteen noustessa köyhyysrajan alapuolella olevien ihmisten osuus vähenee, Ari-Matti Näätänen sanoo. Selvityksessä tarkasteltiin myös talouden kilpailukykyä työn tuottavuuden, yritysten liikevoiton, pääoman ulosvirtauksen ja investointien näkökulmasta. Sen perusteella ay-liikkeen vahvuudella ei ole selkeää yhteyttä kilpailukykyyn tai suoriin ulkomaisiin investointeihin. - Tämä viittaa ay-liikkeen vastuullisuuteen. Se huomioi palkoista ja työehdoista neuvoteltaessa myös kilpailukyvyn, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme