STTK ry.

STTK esittää useita toimia ikääntyneiden työllisyyden edistämiseksi

Jaa

STTK:n hallitus arvioi heikentyneiden talouskasvuennusteiden olevan huolestuttavia maan hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.

- Kun talouskasvun heikkeneminen yhdistyy maailmantalouden [monenlaiseen] epävakauteen, hyvä työllisyyskehitys voi jäädä haaveeksi. Se olisi tuhoisaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle ja palveluille, puheenjohtaja Antti Palola sanoo.

STTK korostaa, että työllisyysaste yhdistettynä Suomen demografiseen kehitykseen ja alhaisiin syntyvyyslukuihin on pidemmällä tähtäimellä Suomen kohtalonkysymys.
- Hyvinvointi syntyy työstä. Ilman työtä ja verotuloja palvelut eivät toimi ja se puolestaan lisää eriarvoisuutta. Tämä ei saa olla Suomen tie.

Suomalaisten työmarkkinoiden ikävimpiä piirteitä on ikääntyneiden syrjintä. Kyse ei ole eri sukupolvien vastakkainasettelusta työelämässä vaan siitä, että todennäköisyys joutua työttömäksi kasvaa selvästi 55 ikävuoden jälkeen.
- 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä pohjoismainen vertailu osoittaa, että Suomessa ikääntyneiden työllisyys on selvästi heikoin. Suomessa 55-64-vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2016 oli 62,5 prosenttia kun se esimerkiksi Ruotsissa oli 76,4 ja Islannissa peräti 83,9 prosenttia (lähde Eurostat). Kun lisäksi otetaan huomioon ikäryhmässä olevat noin 25 000 piilotyötöntä, tarvitaan nopeita toimenpiteitä ikääntyvien työllisyyden vahvistamiseksi, Palola vaatii.

STTK esittää useita toimia ikääntyneiden työllisyyden edistämiseksi ja työssä pysymiseksi.
- Työllisyyspalveluja on tehostettava erityisesti yli 55-vuotiaiden osalta jo irtisanomisen aikana. Työkyky- ja kuntoutuspalveluita on vahvistettava ja myös työttömät saatava vahvemmin työterveyshuollon piiriin. Osaamistarpeita työpaikalla on jatkuvasti kartoitettava ja ennakoitava.

STTK vaatii tuotannollis-taloudellisen irtisanomisprosessin täsmentämistä.
- Työnantajan on ennen irtisanomista kirjallisesti selvitettävä ja yksilöidysti perusteltava, miten työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi sekä kriteerit, miten irtisanottavat valitaan. Henkilöstön edustajalla on oltava vahvempi oikeus esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja työvoiman vähentämiselle, STTK esittää.

Osa-aikatyö on vaihtoehto ikääntyvälle, jolle kokoaikatyö ei terveydellisistä syistä sovi.
- STTK esittää subjektiivista oikeutta osa-aikatyöhön, jos työntekijä haluaa terveydellisistä tai työkykyyn liittyvistä syistä tehdä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan. Työntekijällä on säilyttävä oikeus halutessaan palata kokoaikatyöhön.

STTK esittää myös työnantajan sivukulujen määräaikaista poistamista, kun työnantaja työllistää yli 55-vuotiaan työttömän. Tämä voisi olla kokeilu ja sen jatkoa arvioitaisiin kokemusten pohjalta.
- Olemme laskeneet, että jos työnantajan sivukulut poistuisivat määräajaksi (esimerkiksi yksi vuosi), ja jos sen seurauksena kymmenen prosenttia yli 55-vuotiaista työllistyisi, se merkitsisi 6 000 työllistä lisää. Taloudellinen kannuste työnantajille on yksi keino ikääntyvien työllisyyden vahvistamiseksi, Antti Palola sanoo.

Pohjoismaiden vertailu ikääntyneiden työllisyydestä (Eurostat).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n hallitus: Työnantajan toiminta muistuttaa yksipuolista keskitettyä ratkaisua11.11.2019 13:17:14 EETTiedote

Syksyn työmarkkinoiden sopimuskierros on täydessä vauhdissa. Tällä hetkellä liitot neuvottelevat useissa yksityisen puolen pöydissä alakohtaisia työehtosopimusratkaisuja sekä määrittelevät suomalaisen työn hinnan. Keväällä neuvottelupöytään menevät julkisen sektorin liitot. STTK:n hallitus totesi tänään, että se ei haikaile keskitettyjen ratkaisujen perään. Mistään vientimallista ei myöskään ole sovittu, joten kyse on puhtaasta liittokierroksesta. - Se tarkoittaa, että liitot neuvottelevat itsenäisesti asettamiensa tavoitteiden pohjalta. Onko tämä järkevää Suomen talouden ja työllisyyden kannalta, selviää jälkeen päin. Tämä on kuitenkin malli, johon Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) tilanteen ajoi luopumalla yksipuolisesti keskitetyistä palkkaratkaisuista, puheenjohtaja Antti Palola muistuttaa. EK on peräänkuuluttanut vientivetoista kierrosta, jossa päänavaajat määrittelevät kustannustason. - Toisaalta näyttää siltä, että moni työnantajaliitto haikailee pääsevänsä tämän kustannusraamin

STTK: Aktiivimallin työllisyysvaikutukset epäselvät, jatkossa panostukset palveluihin1.11.2019 15:07:27 EETTiedote

Tiedote Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportissa aktiivimallin vaikutuksista työttömiin ja TE-toimistojen toimintaan todetaan, että aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea arvioida muun muassa suhdannetilanteen muuttumisen vuoksi. - Työllisyysvaikutuksia ei silti voi pitää millään tavalla merkittävinä. Päinvastoin: raportissa todetaan, että asiantuntijahaastateltavat eivät havaitse suoraviivaista yhteyttä aktiivimallin ja työllistymisen parantumisen välillä, STTK:n johtaja Katarina Murto toteaa. Sen sijaan aktiivimallin vaikutukset toimeentulon heikentymiseen näkyvät selvästi. Raportin mukaan aktiivimalli pienensi työttömyysturvaa reilulta kolmannekselta työttömyysetuuksien saajista. Vuoden 2018 alussa kokonaan työttömänä olleilla työttömyysetuus pieneni yli puolelta. Erityisen usein etuutta pienennettiin ikääntyneiltä ja työttömyysturvan lisäpäiväetuuksia saavilta. - Myönteistä on, että palveluihin osallistuminen lisääntyi työttömien joukossa. Palvelujen sisältö ja koh

STTK: Asumisen hintaerot työvoiman liikkuvuuden este31.10.2019 06:00:00 EETTiedote

Tiedote Asumiskustannusten voimakas nousu Suomen suurimmissa kaupungeissa estää työvoiman liikkuvuutta yhä selvemmin. Esimerkiksi Helsingin vapaarahoitteisten asuntojen neliöhinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2005 - 2018 yli 70 prosenttia, kun samassa ajassa ansiotaso nousi alle 40 ja yleinen inflaatio oli noin 20 prosenttia. STTK:n tuoreessa kyselyssä 38 prosenttia vastaajista kertoo asumiskustannustensa tuottavan jatkuvaa huolta. Pääkaupunkiseudulla jopa 43 prosenttia kokee näin. Yli kolmannes vastaajista kertoo esimerkiksi tinkineensä ruoasta ja hyvinvointipalveluista asumiskustannusten takia ainakin muutaman kerran vuodessa. - Pitkään jatkunut maltillinen palkkapolitiikka yhdistettynä kasvukeskusten asuntojen selvään kallistumiseen vaikeuttaa monien työntekijöiden mahdollisuutta muuttaa työn perässä sinne, missä työtä olisi tarjolla. Asuntorakentamista suurimmissa kasvukeskuksissa on kiihdytettävä, jotta kysyntä ja tarjonta olisivat paremmin tasapainossa. Rakentamattom

STTK:n ja Itä-Suomen yliopiston analyysi: Keskustelu yleissitovuudesta ja paikallisesta sopimisesta on liian suppeaa23.10.2019 07:00:00 EESTTiedote

STTK:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä ja oikeustieteen tohtori, dosentti Jaana Paanetojan johdolla on tehty oikeudellinen analyysi työehtosopimusten yleissitovuudesta ja työpaikkatason sopimisesta. Analyysi on kokonaisvaltainen selvitys yleissitovuusjärjestelmästä ja sen mahdollisen supistamisen vaikutuksista sekä työpaikkatason sopimustoiminnan lisäämisen keinoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme