STTK ry.

STTK: Ilmastonmuutosta torjuttava oikeudenmukaisilla toimilla

Jaa

Yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntyminen on suomalaisten kuntapäättäjien mielestä suurin ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä huoli (53% vastaajista). Tämä käy ilmi tänään julkaistusta kuntapäättäjien ilmastokäsityksiä ja -tietoutta selvittäneestä Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -kyselytutkimuksesta. STTK on tutkimuksen hankekonsortion jäsen.

Kuntapäättäjien käsityksissä painottuu ilmastonmuutosta torjuviin toimiin liittyvä pelko kustannusten epätasa-arvoisesta jakautumisesta eri väestöryhmien (41%) ja alueiden (35%) välillä.
- Pelko toimien epäoikeudenmukaisuudesta ja epäluulo niiden vaikuttavuudesta jarruttaa kuntapäättäjien halukkuutta tarttua toimeen. Tämä huoli on otettava vakavasti, jos haluamme, että Suomi todella on hiilineutraali vuonna 2035, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painottaa.

Palolan mielestä julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta ei huomioi riittävästi muutoksen vaikutuksia ihmisiin. Yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntyminen on aito pelko, jota pitää torjua kaikin keinoin. 
- Suomessa kaivataan nykyistä laajempaa hallituksen asettaman hiilineutraalisuustavoitteen ymmärrystä, jotta se kyetään jalkauttamaan osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on vältettävä sitä, että jo valmiiksi saman mieliset keskustelevat omassa kuplassaan ja tekevät päätöksiä keskenään. Kaikilla päätettävillä toimilla on oltava kosketuspinta kansalaisten arkeen.

Myös riittävästä tietotaidosta on huolehdittava. Moni kuntapäättäjä kokee, että ilmastotoimien vaikuttavuutta on hankala osoittaa (38 %).  
- STTK pitää välttämättömänä, että myös kunnissa muutos lähtee ruohonjuuritasolta. Kuntien asukkaat ja työntekijät on otettava mukaan muutokseen hyvissä ajoin. Tämä edistää tavoitteisiin sitoutumista koko yhteiskunnassa, Palola korostaa.

-Ilmastokeinoja on haettava laajalla yhteistyöllä. Keinojen valintaan on aina liitettävä myös vaikutusarviointi, joka huomioi muutosturvan ja kustannuksien oikeudenmukaisen jakautumisen. Kuntapäättäjille talouden kieli - eli mahdollisuus säästöihin - on vaikuttavin syy edistää ilmastotoimia. Vastaavasti 40 prosenttia kokee, että kunnan taloudellinen tilanne vaikeuttaa ilmastotoimia. Poliittisen päättäjän tulisi kuunnella näitä tuloksia herkällä korvalla, Palola toteaa.


Tulokset selviävät Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen kuntapäättäjäkyselystä. Kyselyyn vastasi 413 kuntapäättäjää eri puolilta maata. Tutkimuksen ovat tehneet e2 Tutkimus, Vaasan yliopiston InnoLab ja Kuntaliitto. Hankkeen konsortioon kuuluvat STTK:n lisäksi myös Energiateollisuus, MTK, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö. Tutkimustulokset julkaistiin 11.6.2020. Tulosraportti on ladattavissa osoitteissa www.e2.fi ja www.univaasa.fi/ilmassaristivetoa

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK: Työllisyyspalveluiden kehittäminen tärkein investointi tulevaisuuteen14.8.2020 14:12:41 EESTTiedote

Valtiovarainministeriön virkamiesten tänään julkaistussa Työllisyyspaketti-muistiossa esitetään keinoja hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Merkittävin osa 60 000 lisätyöllisestä muodostuu ikääntyneistä. Muistiossa keinojen joukossa on esitetty esimerkiksi eläkeputken poistamista. - Tässä suhdannetilanteessa ei pidä vetää mattoa ikääntyneiden alta. Ikääntyneiden työllistäminen edellyttää merkittäviä panostuksia palveluihin. Työsuhde- ja muutosturvaa pitää parantaa. Subjektiivinen oikeus osa-aikatyöhön auttaisi ikääntyneitä jaksamaan pidempään työelämässä, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà korostaa. Virkamiehet esittävät työttömyysturvan sitomista työsuhteen pituuteen. - Jos työttömyysturva sidotaan kiinteämmin työsuhteen kestoon, työsuhdeturvaa on ehdottomasti parannettava. Samalla tulisi helpottaa työssäoloehtoa. Tällöin pätkä- ja osa-aikatyöntekijät pääsisivät helpommin ansiosidonnaisen työttömyysetuuden piiriin. Lainàn mielestä on myönteistä, että virkamiesten muisti

STTK: Budjettiehdotuksen peruslinja oikea – työttömyyden kasvu pidettävä kurissa aktiivisella työllisyyspolitiikalla12.8.2020 16:11:11 EESTTiedote

Tiedote Valtiovarainministeriö on julkaissut esityksensä valtion vuoden 2021 talousarvioksi. STTK kiittää maltillista yleislinjaa, joka ottaa huomioon koronaviruksen luoman poikkeuksellisen ajan Suomen ja maailman talouteen. Julkisen talouden tasapainoa tavoitellaan uuden, vuoteen 2030 ulottuvan julkisen sektorin kestävyystiekartan mukaisesti. Budjettitasapainoon tähtääviä leikkauksia ei suunnitella vuodelle 2021. - On hyvä, että hallitus tarkastelee asiaa pitkällä aikavälillä. Koronan aiheuttama poikkeustila ei ole vielä ohi, joten nyt ei ole finanssipolitiikan kiristämisen aika. Valtiovarainministeriön esittämä maltillinen budjettilinja on paikallaan, STTK:n ekonomisti Antti Koskela korostaa. Vuoden 2021 talousarvioehdotuksen loppusumma on 61,6 miljardia euroa. - Osa työllisyyttä edistävistä toimista joudutaan siirtämään tuleville vuosille. Nyt on tärkeintä pitää talouden rattaat pyörimässä ja estää työttömyyden voimakas kasvu. Tämä tukee myös pitkän ajan työllisyystavoitetta. Hallit

STTK: Työnantajien kustantamien kasvomaskien oltava työntekijälle verovapaa etu11.8.2020 12:26:21 EESTTiedote

Koronavirustartunnat ovat Suomessa melko rauhallisen kesälomakauden jälkimainingeissa lähteneet jälleen nousuun. STTK kannattaa henkilökohtaisten suojavälineiden kuten kasvomaskien käyttösuositusta pandemian leviämisen ehkäisemiseksi nyt, kun paluu työpaikoille on alkanut. - Työnantajien on kannettava vastuuta työntekijöiden työturvallisuudesta kaikissa työhön liittyvissä olosuhteissa. STTK esittää, että työnantajat kustantavat joukkoliikennettä käyttäville työmatkalaisille kasvosuojaimet koronatartuntojen ehkäisemiseksi. Työnantajan kustantamista maskeista ei myöskään saa muodostua verotettavaa etua työntekijöille, puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Etätyö osaltaan hillitsee koronan leviämistä. Palola kuitenkin korostaa, että etätyö ei ole läheskään kaikille mahdollista. - Suurin osa ihmisistä tekee koko ajan työtään työpaikalla mitä moninaisimmissa työtehtävissä ja tilanteissa. Myös esimerkiksi ruuhka-aikaan tapahtuva työmatka on työntekijöille suuri riski, sillä he eivät voi hallita

STTK: Tasa-arvo-ohjelman toimenpiteissä edettävä määrätietoisesti kohti tuloksia26.6.2020 08:27:30 EESTTiedote

STTK kiittää hallitusta 25.6. julkistetusta laaja-alaisesta tasa-arvo-ohjelmasta, jossa on esitetty lukuisia toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi yhteiskunnan eri alueilla. Nyt on korkea aika edetä ohjelman konkreettisissa toimenpide-ehdotuksissa kohti tuloksia. - On tärkeää, että koronakriisin vuoksi ei enempää hidasteta eikä pysäytetä tasa-arvon kannalta keskeisiä uudistuksia. Erityisesti työelämän ja perheiden tasa-arvoa edistävien toimien osalta on edettävä ripeästi, jotta tasa-arvoa voidaan tosiasiassa vielä tällä hallituskaudella edistää yhteiskunnassa ja työelämässä, johtaja Katarina Murto korostaa. Perusteettomista palkkaeroista on vihdoin päästävä eroon. - Palkkaepätasa-arvo on ollut pitkään työelämän vitsaus. STTK on aiemmin esittänyt, että palkka-avoimuutta on edistettävä lainsäädännöllä. Henkilöstön edustajalla on oltava oikeus saada koko henkilöstön yksilöidyt palkkatiedot eri palkanosineen. Vain tiedonsaantia lisäämällä on mahdollisuus käytännössä puuttua riittävällä ta

STTK: Oppivelvollisuuden pidentäminen parantaa nuorten työllistymistä16.6.2020 12:26:28 EESTTiedote

Oppivelvollisuutta ollaan hallitusohjelman mukaisesti pidentämässä 18 ikävuoteen. Osana kokonaisuutta toisen asteen koulutuksesta tulisi maksutonta. Uudistuksen tavoite on nostaa osaamistasoa, parantaa koulutuksellista tasa-arvoa, kaventaa eroja oppimistuloksissa ja saada vähintään toisen asteen tutkinto kaikille. Toteutuessaan uudistus veisi eteenpäin hallituksen tavoitetta saada jokaiselle perusasteen päättävälle vähintään toisen asteen tutkinto. Vaikka Suomessa on jo maksuton opetus toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja lukioissa, opiskelijat joutuvat itse kustantamaan oppimateriaalit ja työvälineet kuten tietokoneet, oppikirjat ja työasut. Selvitysten mukaan kustannukset ovat vähintään useita satoja, jopa tuhansia euroja. - Esityksen mukaan toisen asteen koulutus olisi maksutonta sen kalenterivuoden loppuun, jolloin henkilö täyttää 20 vuotta. Perheen varallisuuden ei pidä vaikuttaa yhdenkään nuoren koulutusvalintoihin. Maksuton toisen asteen koulutus on tärkeä osa oppivelvo

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme