STTK ry.

STTK: Ilmastosopu tärkeä, kasvu edellyttäisi vahvempaa panostusta osaavaan työvoimaan

Jaa

Hallituksen budjettiesitys ensi vuodelle tasapainottaa julkista taloutta merkittävästi kuluvaan vuoteen nähden. Velkaantuminen vähenee, ja velkasuhde bruttokansantuotteeseen nähden tasoittuu. - STTK:n mielestä on myös hyvä, että yhteiskunta avautuu koronakriisin jäljiltä normaaliin terveysturvallisuus huomioiden, ekonomisti Antti Koskela toteaa.


Talous- ja työllisyyskehityksen vahvistamiseksi on STTK:n mielestä jatkettava elvytystä ja vietävä sovittuja työllisyystoimia eteenpäin.
- Myönteistä budjettiesityksessä on exit- eli arvonnousuvero, jolla vahvistetaan veropohjaa.
 
Sopu ilmastotoimista hallituksen kesken on tärkeä signaali.
- Ilmastotavoitteista on pidettävä kiinni ja niitä on vietävä määrätietoisesti kohti konkretiaa. Hallituksen yhteisymmärrys vaadittavista toimenpiteistä on tärkeä viesti muutoksesta. Samalla on huolehdittava oikeudenmukaisesta siirtymästä. Parlamentaarisen seurantaryhmän tehtäväksi jää sitouttaa kaikki eduskuntapuolueet ilmastotoimiin, Koskela korostaa. 

STTK pitää välttämättöminä hallituksen hoito- ja palveluvelan purkuun kohdistamia lisäresursseja. Alan oma ohjelma osaavan työvoiman varmistamiseksi on tarpeellinen päätös, samoin kuin rahoituksen aikaistaminen sote-alueille. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan turvaaminen koronan jälkeen on myös talouskasvun edellytys. Tieteeseen ja tutkimukseen kaavailtujen leikkausten peruminen tukee orastavaa kasvua kestävästi.

Tavoitteena olevaan työllisyysasteeseen nähden tarvitaan lisää panostuksia, jotta pohjoismainen taso saavutetaan. Olennainen asia on osaavan työvoiman saatavuus.
- Se edellyttää vauhtia jatkuvan oppimisen toimiin ja kansainväliseen rekrytointiin. Ulkomaisten tutkintojen tunnustamisen kehittäminen on tärkeä askel ja sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia osaavan työvoiman saamiseen, Koskela korostaa.

Hallitus suuntaa 70 miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamisen.
- Se on tärkeää oppivelvollisuusiän nostamisen myönteisten vaikutusten ja ammatillisen koulutuksen laadun sekä saatavuuden varmistamiseksi. Lisäresurssit korkeakoulujen aloituspaikkoihin olisivat olleet tervetulleita. Hallituksen tavoite saada vähintään puolelle nuorista aikuisista korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä on edelleen ajankohtainen.

STTK jää kaipaamaan budjettiriihestä konkreettisia toimia palkkatasa-arvon edistämiseksi.
- Hallituksen tahtotila samapalkkaisuusohjelman ja palkka-avoimuuden edistämiseksi jäi vielä avoimeksi, Koskela harmittelee. 

Lisätietoja STTK:ssa: ekonomisti Antti Koskela,puhelin 044 543 9838.

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

040 630 2882 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK: Suomen hyvin toimivan eläkejärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen välttämätöntä17.9.2021 09:37:25 EEST | Tiedote

Eläketurvakeskus on julkaissut professori Torben M. Andersenin raportin Suomen eläkejärjestelmän tilasta. Sen perusteella Suomen eläkejärjestelmä on vankka ja hyvin toimivaksi. Suomi pärjää hyvin myös kansainvälisessä vertailussa. STTK:n on helppo yhtyä Andersenin arvioon. - Eläkejärjestelmää on uudistettu pitkäjänteisesti ja aktiivisesti vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. On silti hyvin tärkeää, että eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä seurataan ja analysoidaan tarkasti myös jatkossa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Andersen tunnistaa eläkejärjestelmässä myös haasteita. Raportin perusteella järjestelmän ongelmat liittyvät rahoitukselliseen kestävyyteen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ongelmat eivät ole välittömiä tai kiireellisiä. Kansainvälisestä näkökulmasta eläkejärjestelmään kohdistuva rahoituksellinen haaste on niin ikään suhteellisen pieni. STTK:n mielestä on tärkeää keskustella eläkejärjestelmään liittyvistä kehitt

STTK selvitti: Ay-liikkeen toiminta tasaa tuloeroja ilman selkeitä haittoja talouden kilpailukykyyn30.8.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Turun yliopiston tohtorikoulutettava Ari-Matti Näätäsen STTK:lle laatiman selvityksen perusteella ammattiyhdistysliike toimii OECD-maissa tuloeroja kaventavasti. Selvityksen mukaan yhden prosentin lisäys työehtosopimusten kattavuuteen vähentää tuloeroja keskimäärin 0,3 prosenttia. Tuloerot kaventuvat enemmän, jos sekä työehtosopimusten kattavuus että järjestäytyminen ovat korkealla tasolla. Ay-liikkeen toiminta vähentää myös köyhyyttä. - Ammatillisen järjestäytymisasteen noustessa köyhyysrajan alapuolella olevien ihmisten osuus vähenee, Ari-Matti Näätänen sanoo. Selvityksessä tarkasteltiin myös talouden kilpailukykyä työn tuottavuuden, yritysten liikevoiton, pääoman ulosvirtauksen ja investointien näkökulmasta. Sen perusteella ay-liikkeen vahvuudella ei ole selkeää yhteyttä kilpailukykyyn tai suoriin ulkomaisiin investointeihin. - Tämä viittaa ay-liikkeen vastuullisuuteen. Se huomioi palkoista ja työehdoista neuvoteltaessa myös kilpailukyvyn, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme