STTK ry.

STTK ja Nyyti ry: Nuorten uupumiseen on puututtava nopeasti

Jaa
Kuva: Jarno Mela
Kuva: Jarno Mela

Opiskelijoilla mielenterveyssyyt ovat suurin opiskelukykyä heikentävä tekijä. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan kolmannes opiskelijoista kokee runsaasti stressiä. Tulokset herättävät huolta opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävässä Nyyti ry:ssä sekä STTK:ssa.

– Tulokset ovat hälyttäviä. Hyvä psyykkinen ja fyysinen terveys auttavat selviytymään opinnoista ja kiinnittymään työelämään. Puitteet hyvälle mielenterveydelle ja toimintakyvylle luodaan jo opiskelujen aikana ja niitä on ylläpidettävä työpaikoilla päivittäin, sanoo STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

Järjestöt uskovat, että yksi ratkaisu on tukea nuorten hyvinvointia tarjoamalla koulutuksen aikana laadukasta opetusta ja ohjausta. On tärkeää, että opiskelija oppii tunnistamaan omat vahvuutensa ja jäsentämään omia työelämään ja -uraan liittyviä tavoitteita. Lisäksi on panostettava työelämän ja työnhaun perustietojen ja -taitojen hallintaan. STTK:n omien selvitysten mukaan nuoret tuntevat puutteellisesti työelämään liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksiaan.  

– Opiskelupaikan ja ammatinvalinta ovat monelle nuorelle merkittävin omaan tulevaisuuteen vaikuttava valinta. Se saattaa aiheuttaa paljon stressiä. Valintojen tekemistä voidaan auttaa laadukkaalla ohjauksella ja tarjoamalla monipuolista työelämätietouden opetusta, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Saana Simonen toteaa.

Mielenterveysongelmien määrä kasvussa
 
Korkeakouluopiskelijoiden kokemat masentuneisuus- ja ahdistuneisuusoireet ovat lisääntyneet koko 2000-luvun. Kouluterveyskyselyn mukaan ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista 28 prosenttia ja lukio-opiskelijoista jopa 35 prosenttia on ollut huolissaan mielialastaan viimeisen vuoden aikana.

– Opiskeluyhteisöjen osaamista mielenterveyden edistämisessä tulee vahvistaa. Opiskeluympäristöistä on tehtävä sosiaalisesti, psyykkisesti ja fyysisesti turvallisia. Oppilaitoksissa on sitouduttava edistämään ja toteuttamaan turvallisemman tilan periaatteita yhdessä opiskelijoiden kanssa, vaatii Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen.

Kelan myöntämät mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet ovat olleet kasvussa erityisesti 16-34-vuotiailla naisilla. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan mielenterveyden ongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Suomen koko väestön mielenterveysongelmien kustannukset yhteiskunnalle ovat mittavat – yli 11 miljardia euroa vuodessa.

– Tulevalla hallituskaudella on varmistettava, että oppilaitoksilla on riittävät resurssit tarjota laadukasta opetusta ja ohjausta nuorille. Hyvinvoivat opiskelijat ovat tulevaisuuden hyvinvoivia työntekijöitä. Meillä ei ole varaa menettää enää yhtään nuorta, muistuttavat Palola ja Savolainen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
puheenjohtaja Antti Palola, STTK, puh. 040 509 6030
puheenjohtaja Saana Simonen, STTK-Opiskelijat, 050 517 5212
toiminnanjohtaja Minna Savolainen, Nyyti ry, puh. 044 589 6117

Kuvat

Kuva: Jarno Mela
Kuva: Jarno Mela
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n hallitus: Työnantajan toiminta muistuttaa yksipuolista keskitettyä ratkaisua11.11.2019 13:17:14 EETTiedote

Syksyn työmarkkinoiden sopimuskierros on täydessä vauhdissa. Tällä hetkellä liitot neuvottelevat useissa yksityisen puolen pöydissä alakohtaisia työehtosopimusratkaisuja sekä määrittelevät suomalaisen työn hinnan. Keväällä neuvottelupöytään menevät julkisen sektorin liitot. STTK:n hallitus totesi tänään, että se ei haikaile keskitettyjen ratkaisujen perään. Mistään vientimallista ei myöskään ole sovittu, joten kyse on puhtaasta liittokierroksesta. - Se tarkoittaa, että liitot neuvottelevat itsenäisesti asettamiensa tavoitteiden pohjalta. Onko tämä järkevää Suomen talouden ja työllisyyden kannalta, selviää jälkeen päin. Tämä on kuitenkin malli, johon Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) tilanteen ajoi luopumalla yksipuolisesti keskitetyistä palkkaratkaisuista, puheenjohtaja Antti Palola muistuttaa. EK on peräänkuuluttanut vientivetoista kierrosta, jossa päänavaajat määrittelevät kustannustason. - Toisaalta näyttää siltä, että moni työnantajaliitto haikailee pääsevänsä tämän kustannusraamin

STTK: Aktiivimallin työllisyysvaikutukset epäselvät, jatkossa panostukset palveluihin1.11.2019 15:07:27 EETTiedote

Tiedote Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportissa aktiivimallin vaikutuksista työttömiin ja TE-toimistojen toimintaan todetaan, että aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea arvioida muun muassa suhdannetilanteen muuttumisen vuoksi. - Työllisyysvaikutuksia ei silti voi pitää millään tavalla merkittävinä. Päinvastoin: raportissa todetaan, että asiantuntijahaastateltavat eivät havaitse suoraviivaista yhteyttä aktiivimallin ja työllistymisen parantumisen välillä, STTK:n johtaja Katarina Murto toteaa. Sen sijaan aktiivimallin vaikutukset toimeentulon heikentymiseen näkyvät selvästi. Raportin mukaan aktiivimalli pienensi työttömyysturvaa reilulta kolmannekselta työttömyysetuuksien saajista. Vuoden 2018 alussa kokonaan työttömänä olleilla työttömyysetuus pieneni yli puolelta. Erityisen usein etuutta pienennettiin ikääntyneiltä ja työttömyysturvan lisäpäiväetuuksia saavilta. - Myönteistä on, että palveluihin osallistuminen lisääntyi työttömien joukossa. Palvelujen sisältö ja koh

STTK: Asumisen hintaerot työvoiman liikkuvuuden este31.10.2019 06:00:00 EETTiedote

Tiedote Asumiskustannusten voimakas nousu Suomen suurimmissa kaupungeissa estää työvoiman liikkuvuutta yhä selvemmin. Esimerkiksi Helsingin vapaarahoitteisten asuntojen neliöhinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2005 - 2018 yli 70 prosenttia, kun samassa ajassa ansiotaso nousi alle 40 ja yleinen inflaatio oli noin 20 prosenttia. STTK:n tuoreessa kyselyssä 38 prosenttia vastaajista kertoo asumiskustannustensa tuottavan jatkuvaa huolta. Pääkaupunkiseudulla jopa 43 prosenttia kokee näin. Yli kolmannes vastaajista kertoo esimerkiksi tinkineensä ruoasta ja hyvinvointipalveluista asumiskustannusten takia ainakin muutaman kerran vuodessa. - Pitkään jatkunut maltillinen palkkapolitiikka yhdistettynä kasvukeskusten asuntojen selvään kallistumiseen vaikeuttaa monien työntekijöiden mahdollisuutta muuttaa työn perässä sinne, missä työtä olisi tarjolla. Asuntorakentamista suurimmissa kasvukeskuksissa on kiihdytettävä, jotta kysyntä ja tarjonta olisivat paremmin tasapainossa. Rakentamattom

STTK:n ja Itä-Suomen yliopiston analyysi: Keskustelu yleissitovuudesta ja paikallisesta sopimisesta on liian suppeaa23.10.2019 07:00:00 EESTTiedote

STTK:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä ja oikeustieteen tohtori, dosentti Jaana Paanetojan johdolla on tehty oikeudellinen analyysi työehtosopimusten yleissitovuudesta ja työpaikkatason sopimisesta. Analyysi on kokonaisvaltainen selvitys yleissitovuusjärjestelmästä ja sen mahdollisen supistamisen vaikutuksista sekä työpaikkatason sopimustoiminnan lisäämisen keinoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme