STTK: Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakiesitys oikeansuuntainen mutta riittämätön
Työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisessa työryhmässä on valmisteltu työsopimuslakiin muutosta kilpailukieltosopimuksiin liittyvästä työnantajan korvausvelvollisuudesta. Esitys on lähtenyt lausunnolle tänään.
Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen työnantajan kanssa, joka harjoittaa entisen työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa, sekä työntekijän oikeutta harjoittaa itse tällaista toimintaa. Nykyisin kilpailukieltosopimuksella saadaan rajoittaa työntekijän oikeutta enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijä saa kohtuullisen korvauksen kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi.
Esityksessä on ehdotettu, että työntekijä olisi oikeutettu vähintään 40 prosentin korvaukseen työntekijän palkasta, jos kilpailukieltosopimuksen kesto on enintään kuusi kuukautta ja vähintään 60 prosentin korvaukseen enintään vuoden sopimuksissa. Kilpailukieltosopimuksen enimmäiskestoon ei esitetä muutosta.
- STTK pitää esitystä oikeansuuntaisena, mutta täysin riittämättömänä. Perusteettomien kilpailukieltosopimusten määrä on lisääntynyt enenevässä määrin, ja niitä käytetään sellaisissakin työtehtävissä, joissa työnantajan suojan tarve esimerkiksi liikesalaisuuden säilyttämiseksi ei ole tarpeen. Kilpailukieltosopimukset vaikeuttavat työntekijän oikeutta työllistyä ja vaihtaa työpaikkaa, eli toisin sanoen ne hidastavat työvoiman liikkuvuutta ja jäykistävät työmarkkinoita tarpeettomasti. Lisäksi ne heikentävät työntekijöiden toimeentuloa, STTK:njohtaja Katarina Murto korostaa.
STTK pitää perusteltuna, että työntekijälle tulee maksaa rajoitusajalta täysimääräinen kompensaatio, eli työntekijän tavanomaista palkkaa vastaava korvaus. Näin voidaan ennaltaehkäistä tehokkaammin perusteettomien ja tarpeettomien kilpailukieltosopimusten käyttöä sekä vaikuttaa myönteisesti työvoiman liikkuvuuteen.
STTK pitää lisäksi tärkeänä toteutettavien lainsäädäntömuutosten vaikutusten jälkiarviointia sitten, kun lainsäädännön soveltamisesta on saatu riittävästi käytännön kokemuksia.
|
Lisätietoja: Johtaja Katarina Murto, puh: |
050 568 9188 |
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin puoli miljoonaa jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista18.4.2024 12:39:11 EEST | Tiedote
Kehysriihen kyyti oli kylmää ja hallituksen tekemät arvovalinnat selviä. Kärsimään joutuvat myös opiskelijat. ─ Hallitus perusteli kehysriihitoimia Suomelle kasvua tuovina, mutta oikea kasvun tie olisi ollut tukea ja auttaa opiskelijoita sekä luoda mahdollisuuksia valmistua ajoissa ja ilman merkittävää opiskeluiden aikaista uupumista. Nyt toimittiin päinvastoin, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Valtteri Mäyrälä toteaa. Opiskelijoiden toimeentuloon ollaan tekemässä iso leikkaus siirtämällä opiskelijat pois yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisälle - takaisin menneisyyteen. Muutos laskee opiskelijoiden tuloja varsinkin sen vuoksi, ettei asumislisää todennäköisesti saa kesäisin. ─ Ennestään opintojen ja toimeentulohuolien kuormittamien opiskelijoiden arkeen ollaan tuomassa lisää ahdistuksen aiheita, kun toimeentulon määrittää se, saako kesätöitä vai joutuuko perustoimeentulotuen varaan. Työskentely opintojen ohella Mäyrälä huomauttaa, että työskentely ei ole lainkaan
STTK: Kehysriihen lisäsopeutukset pidentävät taantumaa16.4.2024 16:55:50 EEST | Tiedote
Hallitus on päättänyt kehysriihessään kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta. Koska Suomi on jo taantumassa, STTK:n mielestä riski on, että näin merkittävä lisäsopeutus ensi vuonna pidentää taantumaa entisestään. - Hallitus ei puuttunut riittävästi Suomen julkisen talouden keskeisimpään ongelmaan eli kokonaisveroasteen romahdukseen. Kokonaisveroaste laskee hallituskauden aikana noin kahdeksan miljardia, mutta kehysriihessä tehtiin veropäätöksiä ainoastaan vajaan kahden miljardin euron edestä, pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa. Sopeutus on hallituksen toimenpiteissä pahasti epätasapainossa painottuen leikkauksiin. Arvonlisäveron kiristäminen puolestaan syö pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Sosiaaliturvan varassa oleville alv:n korotusta ei kompensoida edes osittain, sillä indeksitarkistukset ovat jäissä. - Valmiste- ja liikenteen verotus olisi kannattanut kiinnittää indeksiin. Yhdessä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen korjaamisen kanssa verotuloja olisi saatavissa yli mi
STTK:n hallitus: Vaihtoehdotonta talouspolitiikkaa ei ole, kyse on arvovalinnoista15.4.2024 13:09:14 EEST | Tiedote
Hallitus istuu parhaillaan kehysriihessä, jossa on ilmoitettu tavoiteltavan jopa kolmen miljardin lisäsäästöjä julkisen talouden tasapainottamiseksi. STTK:n hallituksen mielestä monet etukäteen julkisuudessa esiin nousseet toimenpide-ehdotukset kuulostavat käsittämättömiltä. - Esimerkiksi vasta hetken aikaa toimineilta hyvinvointialueilta pitäisi löytää merkittäviä säästöjä tilanteessa, jossa ne kaikki eivät tälläkään hetkellä pysty palvelemaan ja auttamaan kansalaisia edes välttämättömissä ja kiireellisissä tarpeissa. Miten säästöjä tekemällä kyettäisiin parempaan palveluun, puheenjohtaja Antti Palola hämmästelee. Eläkkeisiin on ennakkoon kaavailtu leikkauksia muodossa tai toisessa. Asia tuntuu aiheuttavan eripuraa hallituksen sisällä, kun toinen pääpuolue on valmis saksimaan eläkkeistä ja toinen ei. STTK:n hallitus varoittaa tekemästä mitään työeläkejärjestelmää koskevia uusia päätöksiä, sillä silloin vaikeutettaisiin parhaillaan eläkeuudistusta valmistelevaa kolmikantaista työtä. -
Akavan opiskelijat, STTK-Opiskelijat ja SYL: Opiskelijat on nostettava velkakuopasta19.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Akavan opiskelijat, STTK-Opiskelijat ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ovat huolissaan opiskelijoiden velkaantumisesta ja vaativat toimia sen pysäyttämiseksi. Opintolainakanta on reilusti yli kaksinkertaistunut vuoden 2017 opintotuen leikkausten jälkeen. Opiskelijoiden velkakuoppa vain syvenee: vuonna 2022 korkeakoulusta valmistuneilla oli keskimäärin 22 660 euroa opintolainaa, eli noin kolme kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Tammikuussa 2024 opintolainakanta oli jopa 6,2 miljardia euroa. - Opintolainan kasvulla on monia kerrannaisvaikutuksia. Esimerkiksi perheen perustaminen tai asunnon hankkiminen voivat viivästyä vuosia, kun suuri opintolaina ja taloudellinen epävarmuus painavat päälle, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Valtteri Mäyrälä toteaa. Nykyinen hallitus tekee mittavia leikkauksia opiskelijoiden toimeentuloon jäädyttämällä muun muassa opintorahan ja asumistuen indeksikorotukset sekä leikkaamalla asumistuesta. Leikkauksia kompensoidaan nostamalla elokuusta a
STTK:n hallitus: Työllisyyttä ja tuottavuutta tuettava työelämää kehittämällä, ei kuripolitiikalla11.3.2024 11:15:00 EET | Tiedote
STTK:n hallitus peräänkuuluttaa huhtikuun kehysriihestä työelämää ja tuottavuutta kehittäviä päätöksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme