STTK ry.

STTK: Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakiesitys oikeansuuntainen mutta riittämätön

Jaa

Kilpailukieltosopimukset vaikeuttavat työntekijän oikeutta työllistyä ja vaihtaa työpaikkaa.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisessa työryhmässä on valmisteltu työsopimuslakiin muutosta kilpailukieltosopimuksiin liittyvästä työnantajan korvausvelvollisuudesta. Esitys on lähtenyt lausunnolle tänään.

Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen työnantajan kanssa, joka harjoittaa entisen työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa, sekä työntekijän oikeutta harjoittaa itse tällaista toimintaa. Nykyisin kilpailukieltosopimuksella saadaan rajoittaa työntekijän oikeutta enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijä saa kohtuullisen korvauksen kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi.  

Esityksessä on ehdotettu, että työntekijä olisi oikeutettu vähintään 40 prosentin korvaukseen työntekijän palkasta, jos kilpailukieltosopimuksen kesto on enintään kuusi kuukautta ja vähintään 60 prosentin korvaukseen enintään vuoden sopimuksissa. Kilpailukieltosopimuksen enimmäiskestoon ei esitetä muutosta.

- STTK pitää esitystä oikeansuuntaisena, mutta täysin riittämättömänä. Perusteettomien kilpailukieltosopimusten määrä on lisääntynyt enenevässä määrin, ja niitä käytetään sellaisissakin työtehtävissä, joissa työnantajan suojan tarve esimerkiksi liikesalaisuuden säilyttämiseksi ei ole tarpeen. Kilpailukieltosopimukset vaikeuttavat työntekijän oikeutta työllistyä ja vaihtaa työpaikkaa, eli toisin sanoen ne hidastavat työvoiman liikkuvuutta ja jäykistävät työmarkkinoita tarpeettomasti. Lisäksi ne heikentävät työntekijöiden toimeentuloa, STTK:njohtaja Katarina Murto korostaa.

STTK pitää perusteltuna, että työntekijälle tulee maksaa rajoitusajalta täysimääräinen kompensaatio, eli työntekijän tavanomaista palkkaa vastaava korvaus. Näin voidaan ennaltaehkäistä tehokkaammin perusteettomien ja tarpeettomien kilpailukieltosopimusten käyttöä sekä vaikuttaa myönteisesti työvoiman liikkuvuuteen.

STTK pitää lisäksi tärkeänä toteutettavien lainsäädäntömuutosten vaikutusten jälkiarviointia sitten, kun lainsäädännön soveltamisesta on saatu riittävästi käytännön kokemuksia.

Lisätietoja: Johtaja Katarina Murto, puh:

050 568 9188

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n kysely henkilöstön edustajille: Korona koettelee jaksamista ja hyvinvointia20.5.2020 07:00:00 EESTTiedote

STTK:n pääluottamus- ja luottamusmiehille sekä työsuojeluvaltuutetuille teettämän kyselyn mukaan joka neljäs (24 %) kokee, että korona on aiheuttanut henkilöstön jaksamiseen ja henkiseen kuormittumiseen liittyviä ongelmia ja haasteita erittäin tai melko paljon. 63 prosenttia on sitä mieltä, että ongelmia on työpaikalla jonkin verran. Kolmasosan mielestä (31 %) työnantaja ei ole kiinnittänyt riittävästi tai lainkaan huomiota henkilöstön jaksamiseen eikä ole tehnyt tarpeeksi toimia jaksamisen edistämiseksi.

STTK: Työntekijän oikeutta odotusajan palkkaan laajennettava13.5.2020 09:30:15 EESTTiedote

Hallitusohjelmassa todetaan, että uusia keinoja tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi selvitetään. STTK pitää yhtenä ongelmallisena alipalkkauksen muotona tilanteita, joissa työnantaja toistuvasti ja tahallisesti maksaa työntekijöille virheellisesti palkkoja. Työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada puuttuvan palkan ja viivästyskoron lisäksi täysi palkka odotuspäiviltä, jos työsuhteesta johtuva saatava viivästyy. Odotusajan palkan voi saada enintään kuudelta kalenteripäivältä. - Odotusajan palkan maksamisvelvollisuus liittyy vain työsuhteen päättymistilanteisiin. Kun palkanmaksu työsuhteen kestäessä viivästyy, työnantaja on velvollinen maksamaan puuttuvan palkan tai sen osan lisäksi vain viivästyskorkoa. STTK:n kentässä on ilmaantunut useita tilanteita, joissa työnantaja on työsuhteen aikana jättänyt toistuvasti joitakin palkan osia maksamatta. Tämä osoittaa erityistä piittaamattomuutta. On kohtuutonta, että työntekijä joutuu jatkuvasti huomaut

STTK: Koronan talouskuopasta ei nousta hevoskuuripolitiikalla11.5.2020 13:59:43 EESTTiedote

STTK:n hallitus on tyytyväinen siihen, että Suomessa aletaan asteittain purkaa koronaviruksen aiheuttamia rajoituksia. Kansalaisten henki ja terveys on oltava korona-exitin lähtökohta, mutta myös kriisin talousvaikutukset on otettava huomioon. - Hyvinvointivaltio alkaa voida pahoin, jos talouden rattaat eivät pyöri, yrityksiä kaatuu ja työttömyys syvenee, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Jo nyt on selvää, että tie kriisistä ulos on pitkä. Siksi tarvitaan tasapainoinen strategia niin lyhyen kuin pidemmän aikavälin toimille. - Nyt taloudessa on elvytyksen aika. Sopeutustoimien aika on vasta myöhemmin. STTK:n hallitus pitää erittäin tärkeänä sitä, että korona-exit toteutetaan oikeudenmukaisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla - talouden hevoskuurit unohtaen. - Poliittinen vastakkainasettelu ja populismi ovat koronakriisin aikana laantuneet. Mutta jos kriisin jälkihoito tehdään asettamalla eri kansalaisryhmiä vastakkain, se on maaperä populismin uudelle nousulle. Y

STTK:n kysely koronaviruksen vaikutuksista: YT-neuvotteluiden piirissä vajaa kolmannes – jaksamiseen panostetaan huolestuttavan vähän15.4.2020 07:00:00 EESTTiedote

STTK on tehnyt kyselyn pääluottamus- ja luottamusmiehille koronan aiheuttamista toimista työpaikoilla. Kyselyyn vastasi 1855 STTK:laisten jäsenliitojen luottamusmiestä. Kysely suoritettiin 31.3 – 7.4 välisenä aikana. Kyselyn mukaan YT-neuvotteluja on käyty tai on parhaillaan käynnissä vajaalla kolmanneksella (27 prosenttia) työpaikoista. YT-neuvotteluiden keston osalta 5 päivän neuvotteluaikaa on käytetty 30 prosentissa ja alle 5 päivän neuvotteluaikaa 15 prosentissa yksityisen sektorin työpaikoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme