STTK ry.

STTK: Määräaikaiset lainsäädäntömuutokset koronakriisissä välttämättömiä

Jaa

Hallitus on valmistellut työlainsäädäntöön ja työttömyysturvaan liittyviä muutosesityksiä erittäin ripeällä aikataululla. Esitykset pohjautuvat viikko sitten työmarkkinajärjestöjen yhdessä sopimaan esitykseen yritystoiminnan, työllisyyden ja toimeentulon turvaamiseksi koronakriisin aiheuttamassa talouden kriisissä. Työlainsäädäntömuutoksia koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle tänään.

STTK pitää lainsäädäntömuutoksia välttämättöminä. Koronan aiheuttama taloudellinen ahdinko on kysynnän romahdettua monille yrityksille äärimmäisen vakava.
- Olemme massiivisessa yt-neuvottelujen ja lomautusten aallossa, joka vaikuttaa erittäin monen suomalaisen toimeentuloon. Väliaikaisilla lakimuutoksilla pyritään sujuvoittamaan yritysten mahdollisuuksia sopeuttaa nopeasti toimintaansa kriisistä selviytymiseen ja turvaamaan lomautettujen ja irtisanottujen toimeentulo työttömyysturvaan tehtävillä muutoksilla. Työlainsäädäntömuutokset koskevat vain yksityistä sektoria, mutta työttömyysturvamuutokset kaikkia palkansaajia, johtaja Katarina Murto toteaa.

Yritystoiminnan, työllisyyden ja toimeentulon kannalta on keskeistä, että voidaan välttää koronan aiheuttamat elinkelpoisten yritysten konkurssit. Näin vaikeuksien keskelläkin työpaikat voidaan säilyttää ja kriisin jälkeen tilanne voi nopeammin normalisoitua.

-Työlainsäädäntömuutoksissa lomautusten osalta YT-menettely- ja lomautusilmoitusaikaa lyhennetään viiteen päivään. Takaisinottovelvollisuus pidennetään yhdeksään kuukauteen, jos työntekijä on irtisanottu määräaikaisten työlainsäädäntömuutosten aikana. Koeaikapurku sallitaan määräaikaisesti taloudellisella ja tuotannollisella perusteella, mutta tällöin työttömyysturvassa ei tule karenssia eikä omavastuupäiviä. Työnantaja voi lomauttaa myös määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vastaavasti kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan työntekijän.

Työlainsäädäntömuutokset ovat voimassa kesäkuun loppuun.
- Jos työehtosopimuksissa on näitä koskevia määräyksiä, lakimuutosten sijaan sovelletaan niitä. Useat alat ovat jo sopineet tai neuvottelevat parhaillaan määräaikaisista muutoksista myös työehtosopimuksiin, Murto sanoo.

Työttömyysturvamuutoksissa edettävä myös ripeästi

Koronakriisillä ja työlainsäädäntömuutoksilla on merkittäviä vaikutuksia työntekijöiden toimeentuloon. On välttämätöntä, että työttömyysturvaan tehtävien määräaikaisten muutosten valmistelussa edetään nyt ripeästi. Tarkoitus on, että viiden päivän omavastuupäivät poistetaan ja työttömyysturvan enimmäisaika ei kuluisi lomautusten aikana. Lisäksi työntekijällä olisi oikeus työttömyyspäivärahaan myös silloin, kun lomautuksesta on sovittu. Myös työssäoloehtoa on tarkoitus lyhentää määräaikaisesti 13 viikkoon. STTK pitää tärkeänä, että työttömyyskassojen toiminta turvataan ja toimintaa sujuvoitetaan niin, että ruuhkautuneessa tilanteessa nopeutetaan työttömyysetuuksien maksatusta.

Epidemian hillitsemiseksi kaikkien on noudattava hallituksen ja viranomaisten ohjeita.
- Erityisesti hoito- ja pelastusalan henkilöstö työskentelee tällä hetkellä äärimmäisessä paineessa. Heidän terveytensä, jaksamisensa ja turvallisuutensa on varmistettava. Mitä paremmin ja nopeammin koronaepidemia saadaan hallintaan, sitä nopeammin yritykset, työpaikat, talous ja toimeentulo elpyvät, Katarina Murto sanoo.

Työlainsäädännön muutokset, jotka toteutuvat, jos hallituksen esitys hyväksytään

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n hallitus: Koronavirus heiluttaa taloutta ja työllisyyttä arvaamattomasti10.3.2020 10:20:32 EETTiedote

STTK:n hallitus keskusteli maaliskuun kokouksessaan työllisyystoimista. Järjestö korostaa, että olisi tärkeää löytää yhteisymmärrys toimista, joilla voidaan vahvistaa työllisyyttä. Viime ajat ovat kuitenkin osoittaneet, että kaikki ei ole vain omien päätösten varassa. - Koronaviruksen leviäminen ja pakolaiskriisin kärjistyminen Euroopan rajoilla ovat osoitus siitä, miten kaikki voi hyvinkin nopeasti heijastua talouteen ja sen myötä työllisyyteen ja aivan yksittäisiin työpaikkoihin. Voimme varautua moniin asioihin, mutta emme kaikkeen, puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Maan hallituksen perustamissa työllisyysryhmissä tahti on yhä melko verkkainen, mutta asioiden runsaus vie luonnollisesti aikaa. - Samansuuntaisia näkemyksiä palkansaajilla ja työnantajilla on esimerkiksi työvoimapalveluiden tehostamisesta, ulkomaisen työvoiman työlupakäytännöistä ja palkkatuesta. Kehysriiheen mennessä ei tule valmista, vaan työtä on jatkettava, Palola arvioi. STTK:n mielestä työllisyysryhmien työtä ei pi

STTK laski Fat Cat Day´n: Pomojen palkat kirivät kauemmas suhteessa palkansaajiin9.3.2020 06:00:00 EETTiedote

Tiedote, julkaisuvapaa 9.3 klo 06.00. Palkansaaja on tänään 9. maaliskuuta tienannut pörssiyhtiön toimitusjohtajan yhden päiväpalkan verran. Viime tilinpäätöstietoja ja palkkatilastoja vertailtaessa palkansaaja tarvitsi peräti 47 työpäivää tienatakseen saman, minkä suurten pörssiyhtiöiden pomo tienaa yhden päivän aikana. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 34 työpäivää. STTK on jo usean vuoden seurannut, miten suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien välinen ansioiden suhde kehittyy. Seuranta on saanut alkunsa brittiläisestä ”Fat Cat Daystä”. STTK:n laskelmat perustuvat yhtiöiden julkisiin vuosikertomuksiin ja tilastokeskuksen tietoihin. Suurten yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaisansioiden mediaani oli vuonna 2018 noussut 2,3 miljoonaan euroon, kun vastaavana aikana yksityisen sektorin palkansaaja tienasi 40 975 euroa. STTK ottaa myös vertailussaan huomioon johtajien keskimäärin pidemmän työajan. STTK korostaa oikeudenmukaisen palkan ja palkitsemisen merkitystä. - E

STTK:n kysely: Lasten saannilla on vaikutuksia työuriin6.3.2020 09:00:00 EETTiedote

Tiedote, julkaisuvapaa 6.3. klo 09.00. STTK järjestää tänään perinteisen Naistenpäivän tilaisuuden, jossa teemana on työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Keskustelua käydään yhteensovittamisen haasteista ja mahdollisuuksista, perheen perustamisen vaikutuksista työuraan sekä siitä, mikä on lapsen asema työelämän suhteen. STTK:n teettämään kyselyyn vastanneista viidennes on sitä mieltä, että lasten saannilla on ollut myönteisiä vaikutuksia työuraan. Vain yhdeksän prosenttia vastaa, että lasten saanti on vaikeuttanut työuraa.Naisten kokemukset ovat selvästi kielteisempiä kuin miesten: joka viides 18-35-vuotias nainen on kokenut kielteisiä vaikutuksia työuraan, kun taas miehistä puolet vähemmän, eli kymmenen prosenttia. - Lasten saannin myönteisinä vaikutuksina pidetään sitä, että lapsi auttaa jaksamaan, tuo motivaatiota, on tehnyt vanhemmasta paremman työntekijän ja antanut uusia näkökulmia työhön. Naisista kuitenkin jopa kolmasosa kokee, että uralla eteneminen on katkennut tai hidast

STTK:n kysely: Taloudelliset syyt Suomen alhaisen syntyvyyden taustalla25.2.2020 13:00:00 EETTiedote

Embargo 25.2 klo 13.00. STTK:n teettämän kyselyn mukaan moni nuori aikuinen lykkää päätöstä lapsista taloudellisista syistä. Viidenneksellä vastaajista lasten hankkiminen oli lykkääntynyt taloudellisilla perusteilla. Työelämän epävarmuus ja toimeentulon riittävyys korostuvat erityisesti naisten vastauksissa. Miesvastaajilla korostuivat kumppanin puuttuminen ja taloudelliset syyt. - Toimeentulon epävarmuus luo painetta erityisesti nuoriin sukupolviin. Huoli näkyy vaikeutena tehdä omaa elämää koskevia suunnitelmia, Antti Palola toteaa. STTK:n mielestä poliittisilla päätöksillä voidaan yhtä hyvin vahvistaa tai heikentää kansalaisten tulevaisuususkoa ja luottamusta. - Teemme virheen, jos emme ota vakavasti esimerkiksi nuorten miesten syrjäytymistä koulutuksesta ja työstä. Työelämän tasa-arvon kehittäminen, oikeudenmukainen verotus, asuntopolitikka, lapsiperheiden tuet ja palvelut sekä panostukset osaamiseen ja koulutukseen ovat konkreettisia kansalaisten arkeen vaikuttavia asioita, joilla

Mediakutsu: STTK:n talousseminaari: Ketkä tekevät Suomen tulevaisuuden? Mistä luovumme, jos luovumme lapsista?20.2.2020 08:25:00 EETKutsu

Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua Suomen alhaisen syntyvyyden syistä ja seurauksista. Aika: tiistaina 25.2 klo 13.00 alkaen. Paikka: Helsingin yliopiston tiedekulma, Yliopistonkatu 4, Helsinki. klo 12.30 Iltapäiväkahvit klo 13.00 Seminaarin avaus, Antti Palola (STTK:n puheenjohtaja) klo 13.10 Sisäministeri Maria Ohisalon puheenvuoro klo 13.30 Keskustelut: Syntyvyyden alenemisen taustalla olevat syyt ja mahdollisuudet vaikuttaa kehitykseen. Syntyvyyden alenemisen vaikutus hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rahoitukseen. Keskustelemassa: Anna Rotkirch (Väestöliitto), Mikko Kautto (ETK), Elisa Gebhardt (Allianssi) ja Patrizio Lainà (STTK). Tilaisuuden juontajana Sean Ricks. Ilmoittautumiset: jaakko.haikonen@sttk.fi, puh: 0400 273 385

STTK: Osaamistason nosto ulotettava työikäisiin19.2.2020 09:18:17 EETTiedote

OECD:n raportti Continuous Learning in Working Life in Finland nostaa esille tarpeen luoda polkuja osaamistason nostoon erityisesti ammatillisen tutkinnon suorittaneille ja vaille toisen asteen koulutusta jääneille. Osaamispanostukset tulisi nähdä investointina, jolla on pitkän aikavälin myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin, kilpailukykyyn, työllisyyteen ja tuottavuuteen. - Työikäisten osuus väestöstä pienenee ja samaan aikaan työelämän osaamisvaatimukset kasvavat. Haasteisiin ei voida vastata pelkästään kouluttamalla nuoret yhä korkeammin. Meidän on löydettävä ratkaisuja erityisesti työikäisten osaamistason nostoon ilman pitkiä poissaoloja työstä, STTK:n johtaja Taina Vallander painottaa. STTK esittää, että työvaltaisia opiskelumuotoja laajennettaisiin korkeakoulutukseen. - Ammatillisessa koulutuksessa oppisopimuskoulutus on ollut hyvä tapa tuottaa uutta osaamista työnantajien tarpeisiin. Se on palvellut erityisesti aikuisten mahdollisuuksia hakeutua koulutukseen. Osana hallituksen kä

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme