STTK ry.

STTK: Naisten ja miesten välinen palkkaero ennallaan, ratkaisu voisi olla palkka-avoimuuden lisääminen

Jaa
Kuvaaja: Nousussa
Kuvaaja: Nousussa

STTK:n kyselyn perusteella yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että perusteettomien palkkaerojen vähentämisessä on onnistuttu jokseenkin tai erittäin huonosti. Erityisesti näin kokevat pitkään työelämässä olevat 51 - 65-vuotiaat (61 %).

Ratkaisu voisi löytyä palkka-avoimuuden lisäämisestä. Kyselyyn vastanneista 67 prosenttia suhtautuu jokseenkin tai erittäin myönteisesti siihen, että palkkatiedot kerrottaisiin työpaikoilla nykyistä avoimemmin. Myönteisimpiä palkka-avoimuudelle ovat alle 35-vuotiaat (70 %) eikä suhtautumisessa ole juurikaan eroa miesten ja naisten välillä.

Tiedot käyvät ilmi STTK:n Aula Researchilla teettämästä kansalaiskyselystä. Siihen vastasi yli 3 000 täysi-ikäistä. Otos kerättiin syys-lokakuun aikana.

Naisten palkkapäivää vietetään tänään 4.11.2022. Päivä osuu samaan ajankohtaan kuin vuonna 2021, eli palkkaero on pysynyt ennallaan.

STTK aloitti Naisten palkkapäivän vieton vuonna 2011. Päivän tarkoitus on havainnollistaa ja konkretisoida naisten ja miesten välistä palkkaeroa yhteiskunnassa. Naisten palkkapäivä lasketaan Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin toisen vuosineljänneksen tietojen perusteella. Palkkapäivä kertoo, milloin naisten palkanmaksu kunakin vuonna laskennallisesti päättyy.

STTK:n mielestä samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka. Vuonna 2022 naisten ansiot ovat 84,3 prosenttia miesten ansioista. Palkkaero on suurempi Suomessa kuin Euroopan unionin maissa keskimäärin. Palkkaerolla on tasa-arvovaikutuksia työuran aikana, mutta myös sen jälkeen, sillä palkkaero heijastuu myöhemmin myös naisten keskimääräistä matalampiin eläkkeisiin.

Sukupuolten välinen palkkaero on viime vuosikymmenien aikana kaventunut huomattavan hitaasti, vaikka esimerkiksi naisten koulutustaso on lisääntynyt huimasti. Sukupuolten välinen palkkaero on sitkeä työelämän tasa-arvo-ongelma. STTK:n mielestä tähän ongelmaan on puututtava nykyistä huomattavasti tehokkaammin.
- Muussa tapauksessa palkkatasa-arvo toteutuu Suomessa käytännössä vasta seuraavan vuosisadan vaihteessa - jos kehitys ylipäätään etenee oikeaan suuntaan, juristi Katariina Sahlberg arvioi.

Palkkaeron syyt ovat moninaiset ja siksi palkkaeron kaventaminenkin vaatii useita keinoja. STTK:n eduskuntavaalitavoitteissa on listattu keinoja eron pienentämiseksi; sellaisia ovat muun muassa lakisääteinen palkka-avoimuus, samapalkkaisuusohjelman kehittäminen, työelämän segregaation purkaminen sekä tasa-arvolain päivittäminen palkkasyrjinnän ja perusteettomien palkkaerojen estämiseksi.

Lisätietoja STTK:ssa: Katariina Sahlberg, puhelin 040 564 6639.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuvaaja: Nousussa
Kuvaaja: Nousussa
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 450 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK kannattaa luottamusmiehen aseman vahvistamista lainsäädännöllä25.1.2023 09:30:00 EET | Tiedote

Teollisuuden palkansaajat (TP) on julkaissut raportin luottamusmiehistä 2020-luvun työpaikoilla. Sen on laatinut oikeustieteen tohtori Jaana Paanetoja. Raportin perusteella luottamusmiesten yhteistyö työpaikoilla on sujuvaa ja toimenkuva paljon työehtosopimuksissa ja laissa säädettyä laajempi. Luottamusmies on työpaikan vastuunkantaja, tuki ja turva, jonka puoleen käännytään inhimillisen elämän monenlaisissa ongelmakohdissa. Luottamusmiesten aseman vahvistamista lainsäädännöllä pidetään kuitenkin tärkeänä. Raportin pohjaksi laadittuun kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä 57 prosenttia oli sitä mieltä, että luottamusmiehen valinnasta pitäisi Suomessa säätää lailla ─ Myös STTK kannattaa luottamusmiesten aseman vahvistamista lakisääteisesti, johtaja Minna Ahtiainen tiivistää. Sopimusjärjestelmä on hajautunut, ja raportti pohtii sen myötä luottamusmiehen aseman muutosta. Tulevaisuudessa luottamusmiehillä voi olla valvottavanaan entistä enemmän yksilöllisiä ja työpaikkakohtaisia määräyks

STTK: Ilmastotoimissa onnistuminen vaatii osaamisen vahvistamista24.1.2023 06:00:00 EET | Tiedote

STTK:n teettämän kansalaiskyselyn mukaan vain puolet vastanneista arvioi, että omalla työpaikalla on riittävästi tietoa ja osaamista ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävistä toimista. Myönteisimmin asiaa arvioivat miehet (58 %) ja ylemmät toimihenkilöt (60 %). Naisista vain 43 prosenttia ja työntekijäammateissa toimivista 44 prosenttia arvioi, että oman työpaikan osaaminen riittää ilmastotoimien tekemiseen. Tänään vietetään YK:n kansainvälistä koulutuksen päivää. Digitaalinen ja vihreä siirtymä muuttavat merkittävällä tavalla yhteiskuntaa ja työelämää. Työpaikoilla on entistä tärkeämpää vahvistaa osaamista ja kykyä sopeutua muutokseen. ─ Palkansaajille muutos näkyy osaamisvaatimusten kasvamisena. Siksi työuran aikana on oltava mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen ja täydentämiseen, STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija Riina Nousiainen korostaa. STTK:n kyselyssä 56 prosenttia vastasi myönteisesti kysymykseen, onko työnantaja tarjonnut ammattitaitoa vahvistavaa koulutusta. Arvio

STTK: Henkilöstö tekee laadukkaan varhaiskasvatuksen - työvoimapula vain pahenee18.1.2023 06:00:00 EET | Tiedote

Päiväkotilasten vanhemmat järjestävät tänään mielenilmauksen Helsingin varhaiskasvatuksen tilanteesta. STTK peräänkuuluttaa päättäjiltä ratkaisuja vähäisten resurssien ja säästötoimien aiheuttamaan koulutetun henkilöstön hakeutumiseen pois alalta. ─ Varhaiskasvatuksen tilanne Helsingissä on vakava, mutta sitä se on muissakin suurimmissa kaupungeissa. Ei ole liioittelua sanoa, että varhaiskasvatuksen työvoimapula on katastrofaalinen, eikä ongelma osoita laantumisen merkkejä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Henkilöstön vahva osaaminen on laadukkaiden ja toimivien varhaiskasvatuspalvelujen perusta, mutta nyt alalta lähtevät nimenomaan koulutetut ammattilaiset. Avainasioita ovat palkkaus ja työolot. ─ Pääkaupunkiseudun kuntien taannoinen palkkakartelli on esimerkki siitä, miten huonosti koulutettuja ammattilaisia kohdellaan. Samaan aikaan elinkustannukset ovat rajussa nousussa, ja varhaiskasvatuksen ammattilaisella on vaikeuksia tulla palkallaan toimeen erityisesti pääkaupunkiseu

STTK:n kysely: Verotuksen kiristäminen ei saa laajaa kannatusta17.1.2023 09:00:00 EET | Tiedote

Suomalaiset eivät ole valmiita oman verotuksensa kiristämiseen julkisten palveluiden rahoituksen turvaamiseksi. Yli puolet (53 %) ei ole valmis maksamaan enempää veroja, vaikka se parantaisi julkisten palveluiden laatua ja saatavuutta. Tämä käy ilmi STTK:n Aula Researchilla syys-lokakuussa teettämästä kansalaiskyselystä, johon vastasi yli 3 000 suomalaista. Kolmannes (33 %) vastaajista oli valmis maksamaan enemmän veroja. Erot sukupuolen, iän, tulotason tai ammattiaseman perusteella ovat vähäiset. ─ Puoluekanta sen sijaan erotti vastaajia. Vasemmistoliiton, vihreiden, SDP:n, keskustan ja kristillisdemokraattien kannattajista useampi kannatti kuin vastusti verojen korottamista, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tiivistää. STTK kysyi myös, mitä tulisi tehdä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseksi tulevaisuudessa. Yli puolet vastaajista (54 %) toivoi säästötoimenpiteiden kohdentamista muualle kuin sote-alalle. Lähes puolet (47 %) vastaajista toivoi seuraavan hallituksen ottavan so

STTK: Talous ei tasapainotu lyhytnäköisillä säästöillä eikä heikoimpia kurjistamalla16.1.2023 13:58:34 EET | Tiedote

STTK:n syksyisen eduskuntavaalikyselyn perusteella 36 prosenttia kansalaisista kertoo taloudellisen tilanteensa heikentyneen vaalikauden aikana. 46 prosenttia kertoo sen pysyneen ennallaan ja vain 13 prosenttia sanoo taloustilanteen parantuneen. Jyrkimmin (48 %) talous on heikentynyt ennestään pienituloisilla, alle 2 000 euroa tienaavilla. Perhekunnittain tilanne heikkeni eniten yhden aikuisen talouksissa. Vastaukset eivät STTK:ta yllätä: Vuosiin osuu vaikea koronapandemia, joka heilutti vakaita työsuhteita, viivästytti opintoja sekä ammattiin valmistumista ja heikensi toimeentuloa. Sota Ukrainassa, sen myötä kiihtynyt inflaatio ja energiakriisi ovat luoneet monenlaisia hintapaineita. Myös korot ovat jatkuvassa nousussa. ─ Palkat eivät ole pysyneet kohoavien elinkustannusten perässä. Ostovoima on romahtanut. Palkankorotukset ovat tärkein asia ostovoiman korjaamiseksi, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painottaa. STTK:n hallitus keskusteli tänään lähestyvien eduskuntavaalien myötä puolu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme