Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Nuorten työmarkkina-asemaa vahvistettava, työelämätieto opetussuunnitelmiin

Jaa

STTK on huolestunut nuorten heikoista työelämävalmiuksista ja esittää työelämätiedon sisällyttämistä opetussuunnitelmiin.
- Heikot tiedot ja valmiudet heikentävät nuorten pääsyä työmarkkinoille ja heidän asemaansa siellä. Nuorten työmarkkina-asemaa on vahvistettava jo ennen työelämään siirtymistä ja työuran alussa. Heikot työelämätiedot voivat olla rasite myös työnantajille, johtaja Katarina Murto arvioi.

STTK selvitti kansalaistutkimuksella nuorten työelämään liittyviä tietoja ja taitoja. Kysymykset suunnattiin iältään 18-29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Työelämätietojen hankkiminen näyttää tutkimuksen perusteella jäävän pitkälti nuoren omalle vastuulle ja oman aktiivisuuden varaan.
- Enemmistö nuorista kokee, että omaan tutkintoon liittyvään opetukseen sisältyi vain vähän tai ei ollenkaan työelämätietoa ja -käytäntöjä. Näin arvioi 55 prosenttia STTK:n Aula Researchilla teettämään kansalaistutkimukseen vastanneista. Varhain opitut kattavat työelämätiedot ovat sekä nuorten että heidän työnantajiensa etu. Siksi työelämätieto tulee sisällyttää kaikkiin peruskoulun ja toisen asteen opetussuunnitelmiin, Murto esittää.

Vain 29 prosenttia vastaajista kokee saaneensa riittävät tiedot työelämän käytännöistä ja pelisäännöistä ennen sinne siirtymistä. 35 prosenttia kokee, että työelämätiedon opetus ei ole ollut laadukasta.
- Kattavaa ja laadukasta työelämätietoa pitäisi nuorille opettaa jo peruskoulussa ja sen jälkeen toisella asteella ja edelleen jatko-opinnoissa. Opetukseen tulisi sisältyä tietoa esimerkiksi rekrytointiprosesseista, työntekijän ja työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista, työyhteisötaidoista ja työturvallisuudesta. Kun nämä ovat selvillä, valmiudet työelämään tulolle ovat huomattavasti nykyistä paremmat.

Selvityksen mukaan joka viides sai vain vähän tai ei lainkaan perehdytystä työtehtäviin nykyisessä tai viimeisimmässä työpaikassaan.
- Ensimmäisen työpaikan kokemukset muokkaavat nuorten kokonaiskuvaa työelämästä. Jos alku on heikko, nuoren kiinnittyminen työelämään ja mielikuva työnantajista voi jatkossa jäädä ohueksi. Rekrytoitaessa nuori on hänen perehdytykseensä ja perehdytyksen laatuun sekä kestoon kiinnitettävä erityistä huomiota, Murto toteaa.

STTK:n kysely opintojen ohjauksesta ja työhön perehdyttämisestä löytyy STTK:n verkkosivuilta.

Lisätietoja STTK:ssa:
Katarina Murto, puhelin 050 568 9188
Tutkimuksesta ekonomisti Seppo Nevalainen, puhelin 0400 798 958

Avainsanat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK toivoo kehysriihestä lisäpanostuksia osaamisen kehittämiseen ja työllisyysasteen nostoon4.4.2018 11:14Tiedote

STTK mielestä hallituksen tulisi kohdistaa kehysriihen panostukset osaamisen kehittämiseen ja työllisyyden hoitoon. – Hallitukselta kaivataan nyt toimia työikäisten osaamisen päivittämisen helpottamiseksi. Suomi tarvitsee aikuiskoulutuksen kokonaistarkastelua tarjonnan, koulutusmuotojen ja osaamiskokonaisuuksien uudistamisen osalta. Meidän tulisi päästää irti tutkintokeskeisestä ajattelusta ja siirtyä tarkastelemaan osaamisen päivittämistä joustavasti moduulien tai osaamisportfolioiden kautta, Palola korostaa. STTK:n mielestä työpaikoilla tarvitaan kipeästi lisävauhtia osaamisen ja tuottavuuden kehittämiseen. Työelämän kehittämisen puitteet pitäisi luoda lainsäädännöllä. – Vanhat keinot on käytetty loppuun ja nyt tarvitaan jotain uutta. Nykyinen yt-laki ei palvele tarkoitustaan. Sen tilalle tarvitaan parempi, osaamisen, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisen mahdollistava lainsäädäntö. Lainsäädännön uudistaminen palvelisi myös paikallisen sopimisen edistämistä käytännössä, Palola

STTK selvitti: Seksuaalisesta häirinnästä vaietaan, työpaikoille tarvitaan selkeät säännöt häirinnän estämiseen8.3.2018 06:00Tiedote

Tiedote Viime syksystä asti maailmalla näkynyt Me too –kampanja on nostanut esille seksuaalisen häirinnän yleisyyden yhteiskunnan eri alueilla myös Suomessa. Lisäksi useat kansalaiskyselyt ovat vahvistaneet seksuaalisen häirinnän olevan ongelma myös suomalaisessa työelämässä. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK vaatiikin työpaikoille selkeämpiä sääntöjä seksuaalisen häirinnän estämiseksi. Teemasta keskustellaan myös tänään järjestön perinteisessä naistenpäivän aamutilaisuudessa. STTK:n teettämän kyselyn mukaan 23 prosenttia vastaajista katsoo, että omalla työpaikalla ei ole seksuaalisen häirinnän suhteen nollatoleranssia. 29 prosenttia ei osaa sanoa, onko työpaikalla voimassa nollatoleranssi. Lisäksi 42 prosenttia vastaajista ilmoitti, että omalla työpaikalla ei ole yhteisiä sääntöjä seksuaalisen häirinnän estämiseksi. Vain 37 prosenttia vastasi, että omalla työpaikalla on luotu säännöt seksuaalisen häirinnän estämiseksi. - Luvut ovat hälyttävän huonoja. STTK vaatii, että jokaisella työpai

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme