STTK-Opiskelijat esittää loppukokeita ammatilliseen koulutukseen

Jaa

Koulutusohjelmien ja tutkintojen taso vaihtelee paikkakunnittain, joten myös valmistuvien opiskelijoiden ammatillisessa pätevyydessä on suuria eroja, huomauttaa STTK-Opiskelijat.

Suomessa valmistuu eri aloille ammattitaitoisia osaajia ja asiantuntijoita. Koulutuksen järjestäjien resurssit kuitenkin vaikuttavat paljon koulutuksen sisältöön ja laatuun. Koulutusohjelmien ja tutkintojen taso vaihtelee paikkakunnittain, joten myös valmistuvien opiskelijoiden ammatillisessa pätevyydessä on suuria eroja valtakunnallisesti, huomauttaa STTK-Opiskelijat.

- Koulutusohjelmien  ja tutkintojen sisälle on laadittava standardeja seuraamaan ja varmistamaan opiskelijan kehittymistä vuosittain. Lopullinen ammattitaito on tarkistettava loppukokeella.  Loppukokeen tulee käsitellä koko koulutuksen antamia teoriasisältöjä sekä varmistaa, että opiskelijalla on tarvittavat valmiudet työelämään, esittää STTK-Opiskelijoiden uusi puheenjohtaja Jarno Kaukola.

- Erityisesti tutkinnon antaman ammattitaidon tarkistamiseen on tarvetta sosiaali- ja terveysalalla, korostaa Kaukola.

Valtakunnallinen loppukoejärjestelmä täytyy STTK-Opiskelijoiden mielestä kehittää kattamaan kaikki siihen soveltuvat tutkinnot kaikilla koulutusasteilla. Loppukokeen muodosta tulee tiedottaa opiskelijoita koulutuksen alussa ja sen tulee olla koulutusohjelmittain yhdenmukainen opiskelupaikkakunnasta riippumatta.

- Laadun varmistaminen loppukokeilla on tärkeää, jotta koulutus on tasa-arvoista koulutuksen tarjoajasta riippumatta. Myös työvoiman liikkuminen maan sisällä sekä ulkomaille helpottuu, Kaukola painottaa.

STTK-Opiskelijat valitsi vuosikokouksessaan 21. – 22.11. yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi turkulaisen sairaanhoitajaopiskelijan Jarno Kaukolan (Tehy). Hallituksen jäseniksi valittiin Mervi Haahti (TU), Toni Harjunen, (Pardia), Sirpa Kurikka (SuPer), Teppo Klemetti (TU),  Elisa Luomaranta (STHL) ja  Sanna Viljakainen (ERTO).

Vuonna 2009 STTK-Opiskelijat siirtyvät sääntömuutoksen myötä käyttämään valtuustoa yhdistyksen korkeimpana päättävänä elimenä. STTK-Opiskelijoiden ensimmäiseksi valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Janne Lumme, RIA. Valtuuston varapuheenjohtajana vuonna 2009 toimii Kirsi Viljamaa, ERTO.


Lisätietoja:

Jarno Kaukola, puheenjohtaja 2009,  0400 153 990, Antti Luostarinen, puheenjohtaja 2008, 040 548 7938 www.sttkopiskelijat.fi

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n hallitus: Työnantajan toiminta muistuttaa yksipuolista keskitettyä ratkaisua11.11.2019 13:17:14 EETTiedote

Syksyn työmarkkinoiden sopimuskierros on täydessä vauhdissa. Tällä hetkellä liitot neuvottelevat useissa yksityisen puolen pöydissä alakohtaisia työehtosopimusratkaisuja sekä määrittelevät suomalaisen työn hinnan. Keväällä neuvottelupöytään menevät julkisen sektorin liitot. STTK:n hallitus totesi tänään, että se ei haikaile keskitettyjen ratkaisujen perään. Mistään vientimallista ei myöskään ole sovittu, joten kyse on puhtaasta liittokierroksesta. - Se tarkoittaa, että liitot neuvottelevat itsenäisesti asettamiensa tavoitteiden pohjalta. Onko tämä järkevää Suomen talouden ja työllisyyden kannalta, selviää jälkeen päin. Tämä on kuitenkin malli, johon Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) tilanteen ajoi luopumalla yksipuolisesti keskitetyistä palkkaratkaisuista, puheenjohtaja Antti Palola muistuttaa. EK on peräänkuuluttanut vientivetoista kierrosta, jossa päänavaajat määrittelevät kustannustason. - Toisaalta näyttää siltä, että moni työnantajaliitto haikailee pääsevänsä tämän kustannusraamin

STTK: Aktiivimallin työllisyysvaikutukset epäselvät, jatkossa panostukset palveluihin1.11.2019 15:07:27 EETTiedote

Tiedote Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportissa aktiivimallin vaikutuksista työttömiin ja TE-toimistojen toimintaan todetaan, että aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea arvioida muun muassa suhdannetilanteen muuttumisen vuoksi. - Työllisyysvaikutuksia ei silti voi pitää millään tavalla merkittävinä. Päinvastoin: raportissa todetaan, että asiantuntijahaastateltavat eivät havaitse suoraviivaista yhteyttä aktiivimallin ja työllistymisen parantumisen välillä, STTK:n johtaja Katarina Murto toteaa. Sen sijaan aktiivimallin vaikutukset toimeentulon heikentymiseen näkyvät selvästi. Raportin mukaan aktiivimalli pienensi työttömyysturvaa reilulta kolmannekselta työttömyysetuuksien saajista. Vuoden 2018 alussa kokonaan työttömänä olleilla työttömyysetuus pieneni yli puolelta. Erityisen usein etuutta pienennettiin ikääntyneiltä ja työttömyysturvan lisäpäiväetuuksia saavilta. - Myönteistä on, että palveluihin osallistuminen lisääntyi työttömien joukossa. Palvelujen sisältö ja koh

STTK: Asumisen hintaerot työvoiman liikkuvuuden este31.10.2019 06:00:00 EETTiedote

Tiedote Asumiskustannusten voimakas nousu Suomen suurimmissa kaupungeissa estää työvoiman liikkuvuutta yhä selvemmin. Esimerkiksi Helsingin vapaarahoitteisten asuntojen neliöhinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2005 - 2018 yli 70 prosenttia, kun samassa ajassa ansiotaso nousi alle 40 ja yleinen inflaatio oli noin 20 prosenttia. STTK:n tuoreessa kyselyssä 38 prosenttia vastaajista kertoo asumiskustannustensa tuottavan jatkuvaa huolta. Pääkaupunkiseudulla jopa 43 prosenttia kokee näin. Yli kolmannes vastaajista kertoo esimerkiksi tinkineensä ruoasta ja hyvinvointipalveluista asumiskustannusten takia ainakin muutaman kerran vuodessa. - Pitkään jatkunut maltillinen palkkapolitiikka yhdistettynä kasvukeskusten asuntojen selvään kallistumiseen vaikeuttaa monien työntekijöiden mahdollisuutta muuttaa työn perässä sinne, missä työtä olisi tarjolla. Asuntorakentamista suurimmissa kasvukeskuksissa on kiihdytettävä, jotta kysyntä ja tarjonta olisivat paremmin tasapainossa. Rakentamattom

STTK:n ja Itä-Suomen yliopiston analyysi: Keskustelu yleissitovuudesta ja paikallisesta sopimisesta on liian suppeaa23.10.2019 07:00:00 EESTTiedote

STTK:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä ja oikeustieteen tohtori, dosentti Jaana Paanetojan johdolla on tehty oikeudellinen analyysi työehtosopimusten yleissitovuudesta ja työpaikkatason sopimisesta. Analyysi on kokonaisvaltainen selvitys yleissitovuusjärjestelmästä ja sen mahdollisen supistamisen vaikutuksista sekä työpaikkatason sopimustoiminnan lisäämisen keinoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme