Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK-Opiskelijat: Oppilaitokset eivät riittävästi kykene auttamaan seksuaalista häirintää kokeneita

Jaa

Työelämässä työsuojelu hoitaa häirintätapauksia ja niitä varten on olemassa käytäntöjä ja ohjausta. Oppilaitoksissa häirintätapauksia varten ei aina ole järjestelmää, johon nuori voisi turvautua kohdatessaan esimerkiksi seksuaalista häirintää.
- Nuoret joutuvat kokemaan valitettavan paljon seksuaalista häirintää opettajien ja muiden opiskelijoiden taholta. Yksikin häirintätapaus on liikaa. Julkisuudessa esiin nousseiden tapausten valossa syntyy myös vaikutelma, että koulun maine on häirintätapauksen julkituomista tärkeämpi. Tämä edesauttaa häirinnän jatkumista, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Hanna Turpeinen sanoo.

Seksuaalisesta häirinnästä puhuminen on Turpeisen arvion mukaan edelleen ja myös opiskelijoille tabu.
- Häirintää kokevat saattavat syyttää itseään tai kokevat, että apua ei saa tai asiaan ei puututa sen vaatimalla vakavuudella.

Varsinkin ammattikorkeakouluissa opiskelijajärjestöt ovat vuosia ylläpitäneet häirintäyhdyshenkilötyötä. Tällä työllä ei STTK-Opiskelijoiden mielestä kuitenkaan ole merkitystä, jos oppilaitos hautaa häirintätapaukset.
- Se nostaa häirintää kokevan kynnystä ilmoittaa asiasta. #metoo-kampanja on paljastanut, kuinka isosta asiasta oikeasti on kyse. Se, että häirintätapauksia ei tule häirintäyhdyshenkilöiden tai työsuojeluvaltuutettujen tietoon ei myöskään tarkoita, että häirintää ei tapahtuisi, Turpeinen huomauttaa.

Häirintä voi olla henkistä tai fyysistä ja kaikki kokevat häirinnän eri tavoin. Toiselle sitä on perään viheltely, toiselle vasta sopimaton koskettelu.
- Kuitenkin kaikki, mikä mielletään häirinnäksi, voi jättää jälkensä häirinnän kohteeksi joutuneen psyykkiseen hyvinvointiin, Turpeinen korostaa.

Kolikolla on myös kääntöpuoli. #metoo-kampanja on leimannut varsinkin vanhemmat ja korkeassa asemassa olevat miehet seksuaalisiksi häiritsijöiksi.
- On hyvä, että kampanja saa miehet ajattelemaan käytöstään, mutta ketään ei pidä tarpeettomasti leimata eikä kaikki ole häirintää. Paljon puhutaan naisten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä. Sitä kokevat myös miehet, mutta siitä ei juuri puhuta.

Häirintään puuttuminen ja siitä puhuminen on ennaltaehkäisyä.
- Ennaltaehkäisy onkin ratkaisevassa asemassa, sillä häirintää ei voi lääkitä. Terveydenhuollossa ei kuitenkaan ole tarpeeksi resursseja ennaltaehkäisevään työhön. Seksuaalista häirintää kokeneen hoitaminen voi viedä vuosia. Ammattikorkeakouluissa on jo nyt valtavat jonot psykologeille eikä apua välttämättä saa heti, kun sitä tarvitsee. Jos ennaltaehkäisyyn panostettaisiin enemmän, pitkiä hoitojaksoja ei vaadittaisi yhtä paljon.

Ennaltaehkäisyä on Turpeisen mukaan myös ajattelutapojen muuttaminen.
- Asenteiden muuttaminen ei tapahdu hetkessä, mutta se on kuitenkin välttämätöntä. Kenenkään ei pidä joutua seksuaalisen häirinnän kohteeksi millään tavalla.

Lisätietoja: STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Hanna Turpeinen, puhelin 050 564 3925

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Työaikalain uudistus osin onnistunut, jaksotyön laajentaminen ei tyydytä21.5.2018 16:19Tiedote

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut työaikalakia koskevan hallituksen esityksen. STTK on pitänyt työaikalain uudistamista tarpeellisena ja on sitä mieltä, että lain lähtökohtana tulee jatkossakin olla työaikasuojelun toteutuminen. Uudistus on melko tasapainoinen kokonaisuus sekä rakenteeltaan selkeä ja looginen. - Mielestämme uudistuksessa on kyetty huomioimaan muuttuvan työelämän tarpeet joustojen lisäämisen osalta melko hyvin, sillä siinä on huomioitu sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmat. Muun muassa liukuvan työajan, joustotyön ja työaikapankin säännökset tuovat toivottuja joustoja työntekijöille työn ja perhe-elämän paremmaksi yhteensovittamiseksi. Käytännössä näiden hyödyntäminen edellyttää hyvää osaamista työpaikkatasolla, johtaja Katarina Murto arvioi. STTK on koko valmistelun ajan pitänyt tärkeänä, että työaikalain soveltamisala säilyy mahdollisimman laajana ja järjestö on tältä osin tyytyväinen esitykseen. - On hyvä, että työaikalaissa ei paikallista sopimist

STTK: Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa, saatavuusharkinnasta voidaan luopua17.5.2018 11:20Tiedote

Tiedote Huoltosuhteen ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi Suomessa on tehtävä enemmän työtä ja saavutettava nykyistä korkeampi työllisyysaste. Jos tai kun suomalaisia ei riitä tätä tarvetta täyttämään, pitkällä aikavälillä tarvitsemme työvoimaa myös Suomen ulkopuolelta. - Asia on poliittisesti ja myös työmarkkinoiden näkökulmasta herkkä. Myös yhteiskunnallinen keskustelu kulkee usein ääripäissä maahanmuuton puolesta tai sitä vastaan. STTK haluaa pidemmällä aikavälillä hallittua maahanmuuttoa ja sen varmistamiseksi laajan yhteiskuntapoliittisen ohjelman, puheenjohtaja Antti Palola totesi tänään järjestön edustajiston kokouksessa Helsingissä. Palola perustelee esitystä Suomen ikärakenteella ja heikentyvällä huoltosuhteella. - Työelämän ulkopuolella on koko ajan kasvava joukko ihmisiä ja samanaikaisesti monia aloja vaivaa paha työvoimapula. Suomalaisia syntyy ennätysvähän, eikä syntyvyyden noususta ole nopeaksi lääkkeeksi työmarkkinoiden haasteisiin. Hyvinvointivaltio ei kestä näitä yh

STTK:n hallitus: Jyrkät asenteet palkansaajia kohtaan heikentävät luottamusta ja yhteistyötä14.5.2018 13:28Tiedote

STTK:n hallitus keskusteli tänään työmarkkinoiden jyrkentyneistä asenteista. - Suomi on pieni maa, jossa kiistaton merkitys on eri osapuolten hyvillä suhteilla ja niiden kautta kehittyvällä luottamuksella. Vain luottamuksen pohjalta erilaisia näkemyksiä ja uusia avauksia voidaan sovittaa yhteen. Joidenkin yhteiskunnallisten vaikuttajien ja poliitikkojen asenne työmarkkinajärjestelmäämme kohtaan on jatkuvasti silmiinpistävän vihamielinen. Se sulkee heidät pois yhteistyöstä, puheenjohtaja Antti Palola arvioi. STTK:n hallitus korostaa, että edunvalvonta on pitkäjänteistä työtä. Neuvottelupöydissä pärjää yhteistyökyvyllä, luottamuksella, sitkeydellä ja hyvällä pelisilmällä. - Sanelulla, selkävoitoilla ja kiukuttelulla sen sijaan pelaa itsensä ulos. Näkemyseroista huolimatta vastapuolta on kunnioitettava. Kukaan ei voi toimia yksin eikä kukaan voi saada kaikkea. Suomella on takana pitkä huonon talouden ja työllisyyden aika. - Tänä aikana on tehty eläkeratkaisu, useita erittäin maltillisia p

LEHDISTÖKUTSU: Reilumpaa yritysverotusta EU:ssa – Mikä on Suomen linja?9.5.2018 10:47Kutsu

Monikansalliset yritykset pystyvät välttelemään veroja, ja EU-maiden välinen verokilpailu uhkaa muuttua kujanjuoksuksi kohti nollaverotusta. Mitä EU voi tehdä verotulojen turvaamiseksi? Mikä rooli Suomen tulee ottaa yhteistyössä? Näistä kysymyksistä keskustellaan maanantaina 14. toukokuuta klo 9.00 alkaen palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, Akavan ja STTK:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n ja kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan järjestämässä tilaisuudessa. Samassa yhteydessä järjestöt julkaisevat yhteisen kannanoton reilumman yritysverotuksen puolesta. Keskustelun pääpuhuja on elinkeinoministeri Mika Lintilä. Tilaisuuden avaa ja järjestöjen verokannanoton esittelee SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, päätöspuheenvuoron pitää Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. Tilaisuudessa käydään myös paneelikeskustelu, johon osallistuvat kansanedustajat Harri Jaskari (kok) ja Eero Heinäluoma (sd), Vesa-Pekka Poutanen (EU-komissio) ja Taina Vallander (STTK). Paneelin juontaa Laura Häkli

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme