Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK-Opiskelijat: Oppilaitokset eivät riittävästi kykene auttamaan seksuaalista häirintää kokeneita

Jaa

Työelämässä työsuojelu hoitaa häirintätapauksia ja niitä varten on olemassa käytäntöjä ja ohjausta. Oppilaitoksissa häirintätapauksia varten ei aina ole järjestelmää, johon nuori voisi turvautua kohdatessaan esimerkiksi seksuaalista häirintää.
- Nuoret joutuvat kokemaan valitettavan paljon seksuaalista häirintää opettajien ja muiden opiskelijoiden taholta. Yksikin häirintätapaus on liikaa. Julkisuudessa esiin nousseiden tapausten valossa syntyy myös vaikutelma, että koulun maine on häirintätapauksen julkituomista tärkeämpi. Tämä edesauttaa häirinnän jatkumista, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Hanna Turpeinen sanoo.

Seksuaalisesta häirinnästä puhuminen on Turpeisen arvion mukaan edelleen ja myös opiskelijoille tabu.
- Häirintää kokevat saattavat syyttää itseään tai kokevat, että apua ei saa tai asiaan ei puututa sen vaatimalla vakavuudella.

Varsinkin ammattikorkeakouluissa opiskelijajärjestöt ovat vuosia ylläpitäneet häirintäyhdyshenkilötyötä. Tällä työllä ei STTK-Opiskelijoiden mielestä kuitenkaan ole merkitystä, jos oppilaitos hautaa häirintätapaukset.
- Se nostaa häirintää kokevan kynnystä ilmoittaa asiasta. #metoo-kampanja on paljastanut, kuinka isosta asiasta oikeasti on kyse. Se, että häirintätapauksia ei tule häirintäyhdyshenkilöiden tai työsuojeluvaltuutettujen tietoon ei myöskään tarkoita, että häirintää ei tapahtuisi, Turpeinen huomauttaa.

Häirintä voi olla henkistä tai fyysistä ja kaikki kokevat häirinnän eri tavoin. Toiselle sitä on perään viheltely, toiselle vasta sopimaton koskettelu.
- Kuitenkin kaikki, mikä mielletään häirinnäksi, voi jättää jälkensä häirinnän kohteeksi joutuneen psyykkiseen hyvinvointiin, Turpeinen korostaa.

Kolikolla on myös kääntöpuoli. #metoo-kampanja on leimannut varsinkin vanhemmat ja korkeassa asemassa olevat miehet seksuaalisiksi häiritsijöiksi.
- On hyvä, että kampanja saa miehet ajattelemaan käytöstään, mutta ketään ei pidä tarpeettomasti leimata eikä kaikki ole häirintää. Paljon puhutaan naisten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä. Sitä kokevat myös miehet, mutta siitä ei juuri puhuta.

Häirintään puuttuminen ja siitä puhuminen on ennaltaehkäisyä.
- Ennaltaehkäisy onkin ratkaisevassa asemassa, sillä häirintää ei voi lääkitä. Terveydenhuollossa ei kuitenkaan ole tarpeeksi resursseja ennaltaehkäisevään työhön. Seksuaalista häirintää kokeneen hoitaminen voi viedä vuosia. Ammattikorkeakouluissa on jo nyt valtavat jonot psykologeille eikä apua välttämättä saa heti, kun sitä tarvitsee. Jos ennaltaehkäisyyn panostettaisiin enemmän, pitkiä hoitojaksoja ei vaadittaisi yhtä paljon.

Ennaltaehkäisyä on Turpeisen mukaan myös ajattelutapojen muuttaminen.
- Asenteiden muuttaminen ei tapahdu hetkessä, mutta se on kuitenkin välttämätöntä. Kenenkään ei pidä joutua seksuaalisen häirinnän kohteeksi millään tavalla.

Lisätietoja: STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Hanna Turpeinen, puhelin 050 564 3925

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 16 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK:n kysely: Suomalaiset haluavat päivittää osaamistaan8.10.2018 06:30Tiedote

Suomalaiset kokevat tarvetta lisäkoulutukselle ja ovat halukkaita päivittämään osaamistaan. STTK:n elokuussa tekemään kyselyyn vastasi yli 2000 työikäistä suomalaista, joista 87 prosenttia oli halukas kehittämään osaamistaan. Vain 2 prosenttia vastaajista ei ollut lainkaan valmis osaamisen kehittämiseen. Peräti 56 prosenttia vastaajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta ammattitaitonsa ylläpitämiseksi tai kehittämiseksi lähitulevaisuudessa. 53 prosenttia harkitsee kouluttautumista toiselle alalle. - Suomalaiset tunnistavat työelämän muutoksen ja ovat halukkaita kehittymään sen mukana. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse, sitä paremmin osaamistarpeet tunnistetaan. Ehkä ymmärrys digitalisten valmiuksien päivitystarpeista on heillä suurempaa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi. Palolan mukaan aikuisten osaamistarpeet ovat jääneet viime hallituskausien aikana tehdyissä koulutusuudistuksissa unholaan. Koulutukseen tehdyt rahoitusleikkaukset ovat kurittaneet aikuisten osaamisen päivit

STTK ei hyväksy korjailtua hallituksen esitystä irtisanomisen helpottamiseksi2.10.2018 10:44Tiedote

Tiedote Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt muutoksia esitykseen, jolla alun perin on ollut tarkoitus heikentää irtisanomissuojaa alle 20 hengen yrityksissä. STTK on jo aiemmin todennut, että järjestö ei hyväksy minkäänlaisia työsopimuslain muutoksia, joilla työntekijät asetetaan irtisanomisperusteiden osalta eriarvoiseen asemaan sillä perusteella, minkä kokoisessa yrityksessä he työskentelevät. - Tänään julkistettu ministeriön esitys ei tätä näkemystä muuta. Irtisanomisen helpottamisen rajan muuttaminen sen paremmin kuin työttömyysturvan karenssin lieventäminen eivät poista tosiasiaa, että esitys kohtelisi työntekijöitä edelleen eriarvoisesti, puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Työmarkkinoille ei pidä luoda kahta raidetta sen suhteen, millä perusteilla työntekijöitä voidaan henkilöön liittyvin syin irtisanoa. - Se ei olisi yrityksen eikä työntekijän etu. Mitkään vaikutusarviot eivät myöskään puolla hallituksen esitystä, sillä asiantuntijoiden näkemyksen perusteella ei syntyisi lisää

STTK: Työehtosopimukset ja yleissitovuus turvaavat vähimmäisehdot ja ansiokehityksen26.9.2018 10:32Tiedote

Sopimusjärjestelmään kohdistuva kritiikki työmarkkinajärjestöjen ulkopuolisilta tahoilta osoittaa valitettavan usein ymmärtämättömyyttä järjestelmää ja piittaamattomuutta työntekijöiden vähimmäisturvaa kohtaan, STTK:n johtaja Katarina Murto arvioi. STTK on selvittänyt näkemyksiä siihen, että palkoista neuvoteltaisiin jatkossa enemmän paikallisella tasolla vain työntekijän ja työantajan välillä. 23 prosenttia vastaajista ei usko saavansa palkankorotusta tällöin lainkaan. Kymmenen prosenttia uskoisi saavansa työehtosopimuksia matalammat korotukset. Vain 19 prosenttia uskoisi saavansa työehtosopimusten kanssa yhtä suuret palkankorotukset. 19 prosenttia ei osannut vastata. - Ansiokehityksen, tuloerojen hillitsemisen ja palkkojen polkemisen estämisen kannalta työehtosopimuksilla ja yleissitovuudella on tärkeä merkitys työelämässä, yhteiskunnallisena arvona ja palkansaajien vähimmäisehtojen turvaajana. Ne takaavat sopimusten piirissä oleville työntekijöille vähimmäisehdot riippumatta siitä,

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme